Kyllä, Kuluvalla tukikaudella eräällä tuttavalla on luomussa suomenlampaita, biotooppeja, max määrä suojavyöhykenurmea, ei valitellut töittenpaljoutta eikä rahanpuutetta.

No ens vuonna sitten pääsee valittaan kylillä rahanpuutetta kun tuet putoo 7 prosenttia, ei auta vaikka kuinka Suomi olisi Eu puheenjohtajamaa päin vastoin niinkuin aamuteeveessä tänään sanottiin. Mitä tulee viljasatoon 2019 niin nyt näyttää kohtuu hyvältä. En ole budjetoinut 2020 budjettiini kuivuus/märkyys tukia. Ei silläkö että niitä joskus ois saanut. Omillaan on joutunut tulee toimeen . Ainoastaan odotettavissa on satovakuutuksen kautta tulevia rahoja jos iso raekuuro sattuu kohdalle. Kahtena viime vuotena sieltäkään ei ole tullut latiakaan. Kyllä 2000-luvun alussa vielä senaikainen mmm ministeriö piti viljelijän puolta ennen kaikki oli paremmin niinkuin vanhat isännät tuppaa sanomaan

Ennen sieltä pellolta täytyi sentään saada satoa, että sai rahaa. Nykyään riittää, että tukilomakkeet on oikein täytetty. Väittäisin että nykyään maaperä on otollisempi harrasteviljelijälle.

Tukilomaakeiden pelkkä täyttäminen riittää ,niille joilla on paljon omaa peltoa, mutta joiden peltopinta-ala pääsääntöisesti koostuu vuokrapelloista niin täytyy saada myös satoa. Nyt kun viljanostajat ymmärtäisivät maksaa viljasta saman kun Euroopassa tälläisenä huippuvuotena saataisiin maatalouden koneisiin käytetty investointi velka kuitattua. Tällä hetkellä alle sadan uuden puimurin vuosivauhti on liian vähän, samoin kuin 450 vuosittaisen aloitustuki määrän nostaminen on nyt teollisuuden käsissä. Onneksi Prismoja ja Citymarketteja on riittävä määrä ja niitä ei tarvita enään lisää, nyt isot toimijat voisivat siirtää voittonsa alkutuotannon nautittavaksi.

Lisäksi hallitusohjelmaan täytyisi lisätä mahotuki ensi vuodelle, kun lueskeli MT: n uutisia ennätus sadosta vaikka jyvääkään ei oo puitu. Vuonna 2017 oli märkyys tuki , 2018 oli kuivuustuki ja 2020 mahotuki

Älkää nyt lisätkö maanviljelijöiden eripuraisuutta päätoimiset vastaan sivutoimiset. Tällä hetkellä on jo kolme eri ryhmää: kasvinviljelijät, eläintilat ja luomu. Ja jokaista tarvitaan. Muistakaa aina että kun "viette" joltain peltoa niin se muistetaan yli sukupolvien 😀

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 07.06.19 - klo:14:04

Viime kesänä taisi käydä niin , että luultiin satoa pieneksi ja vieläkin joku siitä toitottaa. totuus vaan oli, että sato oli normaali ja varastoissa on viljaa ja hinnat tippuu. No toki se ennen puintia ollut valitus nosti hetkellisesti viljan hintaa,  eli oli siitä valituksesta jollekkin hyötyä. Totuuden kanssa sillä nyt ei ollut mitään tekemistä.

Edelleen alueelliset EROT, oli suuria viime vuonna.

Juurikin  näin. Ja jos viljat ei liikut ens talven aikana niin sitten keväällä ei kannata kylvää. Vuosi mahona pellot niin ei sekään huono vaihtoehto ole. Sotkee vaan lannoite ostokuvioita. Kuukauden päästä pitäisi ostaa , mutta säilyyhän ne sitten 2021 kylvöille
Oletteko laskeneet millaisen tuloksen teette kun ette kylvä mitään. tai kylvätte 120e/ton hinnalla. Nyt varsinkin kun tuet tippuu ja Rainbow ja Pirkka tuotteet "kielletään" no se ei onnistu, niin laskukone käyttöön ja itsellä kyllä on patterit hukassa

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 06.06.19 - klo:13:08

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.06.19 - klo:08:20

Lainaus käyttäjältä: Luteikko - 05.06.19 - klo:22:11

Tuo sadonkorjuupakko on kyllä typerin keksintö eturiviläisiltä vähään aikaan. Kyllä kohta kannattavuus heillä nousee 😂

Sadonkorjuu velvoitteen poistossa ei kyllä aikoinaan ollut järjen häivääkään. Toki se monen viljelijän elämää on helpottanut.

Toivottavasti sinne tulee oikein pirun märät syksyt, niin voit sitten hakea poikkeuslupia. Surkialla tolalla ollaan jos oma kannattavuus on naapurin korjaamattomuudesta kiinni.

Eturivin olosuhderiskinottopeltoja kohdellaan todennäköisesti eri tavalla kuin pienviljelijän puimattomia pikkuflisuja. Lisäksi noin alkaen 150000 hehtaaria tulee erityiskohtelun alle, ei korjuuvelvoitetta, vaikka ovat käytännössä energiakasveja tai heikosti onnistuneena kesantoa.

Harjoitustyöksi jää arvioida, mitäpä hehtaareja nämä olisivat...

-SS-

Pysyvät nurmet on oikein hyviä peltoja tuohon hommaan. Ja hehtaaritkin varmaan sopisi

No mitkä on raadin ajatukset maatalouslinjauksista? Korjuuvelvoite, luomu, aktiiviviljelijä, hiilensidonta, ympäristöystävällisyys ja kilpailuasema mainittu 😁

Korjuuvelvoite: Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy, lue rahan meno
Luomu: Tulevaisuuden viljelytapa kahdenkymmenen vuoden päästä
Aktiiviviljelijä: Porukka pienenee koko ajan eläköitymisen ja lutun poistamisen takia. Huolestuttava suunta
Hiilensidonta: Sitä olemme jo tehneet kesannoillamme, Kesantoprosentin nosto 30 prosenttiin ja kesantokorvauksen tuntuva nosto poistaa hiilensidonta ongelman, samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee.
Ympäristöystävällisyys: Lannoitteiden hintaan 50 prosentin korotus, sillä Itämeren rehevöityminen lopetetaan. Samalla päätöksellä myös hankaloitetaan maanviljelijöiden tulonmuodostusta liikaa. Jolloin näivetään jo vaikeuksissa oleva Suomalainen ruuantuotanto.
Kilpailuasema: Vaatii isoilta viljanostajilta hyvää markkinoiden seurantaa vientiviljan suhteen.

Älä huoli, Lukelta tulee satoennuste jo parin viikon päästä, viljat kasvavat hyvin ja sato tulee olemaan runsas. Jos saat kiinnitetyksi tuohin 180 euroon eikö kannattaisi ottaa.

Eikö se MTK Hämeen pykäämä viljaosuuskunta kiinnittäisi hintoja jo valmiiksi. 455 viljelijää jo jäseninä, 56500 ha viljoja. Keskimääräinen osakaskoko on 124 ha, ei mitään nappikauppaa.

-SS-

Viljojen kiinnitys on hienoa uutta ajattelumallia viljan viljelyssä. Itse suhtaudun kriittisesti johonkin mitä ei ole. Ja tässä tapauksessa viljaan jota ei ole puitu jyvääkään ja hinta muka kiinni jossain euroo per tonni.

Viime vuonna nähtiin kun porukka kiinnitteli viljojansa 150 e/ton ja avaushinnat oli sitten jotain paljon korkeampaa. Sitten kakisteltiin ostajille että kuivuus vei viljat..ja myytiin naama leveenä johonkin mihnä saatiin paljon parempi hinta. Itse en syyllistynyt tälläiseen, koska en ole kiinnittänyt hintoja. Viljelysopimuksia kylläkin tehnyt ja vieläkin tuotanto perustuu pitkälti niihin.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 27.05.19 - klo:09:05

Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 27.05.19 - klo:08:16

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.19 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.05.19 - klo:23:37

Taitaa mennä glyhvosaatti kieltoon.

Millä perusteella? Ollut menossa jo monta vuotta kieltoon eikä ole silti mennyt. Joku aineosa on vaarallista vaihdetaan aineosa. Glyfosaatti on vaihdetaan koko aine toiseen. Eiköhän monsatolla ole jossakin pimeässä kellari labrassa odottamassa aine jos ja kun glyfo kielletään niin uusi aine tulee tilalle. Ongelma tuossa on se että viljelijä maksaa taas sillä tuskin uusi aine on saman hintainen kuin vanha glyfo. Maailma ei sillä pelastu yhtään sen enempää.

Vaalitulos. Vihreät, ja toisaalta hörhöoikeisto jossa riittää kannatusta jos jonkinlaiselle salaliitolle, nostivat kannatustaan Eu-parlamentissa.

Glyfosaatin käytön poistaminen toisi nälänhädän myös Eurooppaan. Joten siihen ei ole pelkoa. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy jos glyfosaatti kielletään. Ja tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kariintuisi. Joten valitettavasti glyfosaattia ei voida kieltää.

Savossa ollaan näköjään virkeänä ja mieli kirkkaana. Mutta tuo viljelykierto kuulostaa vähän silltä kuin.... öööö.... oltaisiin oikein oivallista ainesta PTT:n tutkijaksi tai peräti tutkimusjohtajaksi kyseiseen puljuun. Tai on hengitetty kylvötöissä liika peittusaineita, lannoitteita ja sienirihmostoja sekä niiden itiöitä pölyjen mukana ja nyt ollaan ihan jossain muissa maailmoissa.

Hienoa Pasi rakentavasta kommentista, juuri sinunlaisia ihmisiä tämä maailma tarvitsee. Itse en millään tavalla kannata glyfosaatin käyttöä, päinvastoin. Jos se kiellettäisiin, niin , sitten tekisin omat johtopäätökseni. Omasta henkilökohtaisesta viljelystä. Suurella todennäköisyydellä siirtyisin luomutuottajaksi. Ja toivoisin monen muunkin tekevän niin.
 Eniten glyfosaattikielto vaikuttaa Eurooppalaisiin viljelijöihin, ja sitä kautta myös meihin positiivisella tavalla raaka-aineen hinnan nousun muodossa. Ihmettelen suuresti miksi sitä ei ole vielä kielletty.

No jos "ilmastonmuutos" on peruste glyfon käytön sallimiselle, niin sitten sen käytön voikin lailla lopettaa... 

Kyllä me kaikki tiedetään, että fossiliisia polttoaineita kuluu enemmän jos glyfosaatti kielletään kokonaan: Kyntö lisääntyy, kuivausajat pitenevät kun rikkakasvien määrä lisääntyy. Kasvipeitteisyysvaatimukset hankaloituivat. Ja hiilenviljely hankaloituu lähinnä hiiliviljelypeltojen lopettamisen kohdalla.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 27.05.19 - klo:07:39

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 26.05.19 - klo:23:37

Taitaa mennä glyhvosaatti kieltoon.

Millä perusteella? Ollut menossa jo monta vuotta kieltoon eikä ole silti mennyt. Joku aineosa on vaarallista vaihdetaan aineosa. Glyfosaatti on vaihdetaan koko aine toiseen. Eiköhän monsatolla ole jossakin pimeässä kellari labrassa odottamassa aine jos ja kun glyfo kielletään niin uusi aine tulee tilalle. Ongelma tuossa on se että viljelijä maksaa taas sillä tuskin uusi aine on saman hintainen kuin vanha glyfo. Maailma ei sillä pelastu yhtään sen enempää.

Vaalitulos. Vihreät, ja toisaalta hörhöoikeisto jossa riittää kannatusta jos jonkinlaiselle salaliitolle, nostivat kannatustaan Eu-parlamentissa.

Glyfosaatin käytön poistaminen toisi nälänhädän myös Eurooppaan. Joten siihen ei ole pelkoa. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö lisääntyy jos glyfosaatti kielletään. Ja tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen kariintuisi. Joten valitettavasti glyfosaattia ei voida kieltää.

Kylvöt tehty jo viikko sitten ja siihen päälle satanut siististi 40 mm vettä, viikon aikana joten voiko maanviljelijä olla muutakuin tyytyväinen. Itse ainakin olen. Vieläkun viljan avaushinnat alkaisi noin 180 euroa tonni. Niin tästä hommasta voisi jäädäkkin jotain viivan alle. Lue maltillinen 10 000 Euroa.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 13.05.19 - klo:10:55

laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. Sellaisenko jättäisin jatkajalle.

Ongelmaa on katsottava rohkeasti sellaisenaan: Seuraavalla tukikaudelle valveutuneemmat viljelijäpiirit selvästi näkivät suoraviivaisen pelastautumismahdollisuuden: Luomu, nimenomaan puutarha- tai eläinluomu. Jos omaa peltoa on paljon, se tärkein, eli lainojen maksu jatkuu, samalla tai paremmalla kannattavuudella kuin nykyisellä tukikaudella. Luomuala on nousussa 400000 hehtaariin vuoden 2020 jälkeen.

Mutta yksittäisen viljelijän tukirahoituksen osalta luomujuna meni jo, todennäköisesti toiset 400000 ha metsitetään, loput miljoona hehtaaria jäävät syömään seiniä tai sitten jäävät agrobusiness-kasvajat yrittävät kasvaa 2000 ha:n suuruisiksi entistä isommilla rumpupuimureilla ja telajontikoilla. Horisontti kuitenkin siirtyy edellä, rakennemuutosviljelijät ovat vähintään jo yli 10000 ha:n kokoisia muissa maanviljelysvaltioissa.

Selvästi näkyy, että pienenevän tukipotin kanavointi suppilomaisesti noille tulevalle hallitusohjelman 20% eli 400000 hehtaarille on jäänyt aika monilta huomaamatta ?

Hehtaarit vähenee, pidot pysyvät edes entisellään. Mielenkiintoinen on tämä jo yli vuosi sitten pohdittu EU:n tukipotin vähenemisen ennakointi:


https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.211432

-SS-

Tuon artikkelin täytyis jokainen 50 000 viljelijää leikata jääkaapin oveensa ja pohtia kuinka isoja miinuksia siinä on joka kerta kun kaapille on asiaa. Tietysti mitä harvemmin kaapille on asiaa niin sitä vähemmän sitä tulee mietittyä. Isossa kuvassa näen nämä miinukset pelkästään ilmastonmuutosta pysäyttävänä tekijänä. Jos liikevaihdossa on pitkä miinus niin polttoaineen osto halut vähenevät, lannoitteisiin eikä kasvinsuojeluaineisiin ole varaa. Kuivureita ja muitakaan koneita ei korjata eikä huolleta. Siirrytään lähemmäksi 50-lukua jolloin kasvinviljelijöillä tulot olivat pienet ja mentiin pitkälti kädestä suuhun.
Kolikolla on myös se toinen puoli kun ilmastonmuutoksen pysäyttäminen mistä juuri kirjoitin ja se on Huoltovarmuus , Noilla pitkillä miinuksilla se tullaan varmasti menettämään seuraavan 15 vuoden aikana. Tänä keväänä saa taas seurata kuivuuden tuomia ongelmia kasvien kasvussa niinkuin viime vuonnakin. Lisäksi teollisuus pihistelee viljan hintojansa. Itse olen kahden vaiheilla..kylvänkö perinteiset 30 ruista vai enkö? huhut avaushinnasta laittavat miettimään sen järkevyyttä. Ja nythän se päätös täytyisi tehdä. Piitkää kuivaa kesää odotellen..on niissä hyvätkin puolensa

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 11.05.19 - klo:13:19

Lainaus käyttäjältä: Kaikki - 11.05.19 - klo:13:03

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 11.05.19 - klo:10:21

"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.

Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .

Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)

Nojoo, saahan tuossa varmaan jo satasen säästöjä aikaan.
Myel maksujen alentaminen on vähän kuin kusisi omille kintuille, hetken lämmittää mutta myöhemmin tulee paljon kylmempi. Toki ne myelit kannattaa pitää järkevällä tasolla, turha liikaa maksaa alunperinkään.
Maanäytteistä ei pahemmin pysty säästelemään, ainakaan itsellä ei ole sellaisia peruslohkoja jotka voisi kokonaan jättää lannoittamatta jos meinaa jotain myytävääkin saada aikaiseksi, ja tuossa puhutaan kympeistä tai korkeintaan satasista vuositasolla normaalilla tilalla. Sama vakuutukset, vaikutukset maatalouden osalta lähinnä kosmeettisia kun ei ole aikaisemminkaan ottanut liian kovia vakuutuksia.
Tuota en nyt oikein ymmärtänyt mitä hyötyä saa siitä että tekee tasausvaraukset ja tulouttaa niitä myöhemmin jos ei ole samaan aikaan mitään vähennettävää kohdetta. Lopputulos ei muutu pitkällä juoksulla mihinkään käsittääkseni? Ja eikös ne pitänyt muutenkin tulouttaa kolmen vuoden sisällä sen varauksen tekemisestä? Enemmänkin verosuunnittelun keino kuin potentiaalinen säästökeino.

Juurikin näin mitä kirjoitit Myelistä. Mutta jos jostain on saatava laskujen kokoa pienemmäksi, niin 40 vuotiaan viljelijän se kannattaa tehdä Myelistä. Eläkeikä on kolmenkymmenen vuoden päästä ja sukupolvenvaihdosta ei kannata suunnitella aikaisemmin, kun se mahdollisuus on poistettu. Ja maatalouden kannattavuus näkymät niin huonot ettei investointeja pysty/kannata tehdä. Just tuossa laskeskelin, että mun toinen kuivuri on 70 vuotias kun itse olen pääsemässä eläkkeelle. Sellaisenko jättäisin jatkajalle.

Mitä tulee tasausvarauksen tuloutukseen, niin tottakai siinä on se kolmen vuoden pakko tuloutus ehto, mutta ainahan sitä voi toivoa että se poistettaisiin ja vois tulouttaa silloin kun itselle parhaiten sopii. Ja nyt tukien pienenemisen takia niin sitä voi käyttää korvaamaan tukimenetykset verotuksen näkökulmasta. Investointeja en näe mahdolliseksi tällä hetkellä, ellei viljan hinta jää pysyvästi 200 euron/tonni hujakoille.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 11.05.19 - klo:10:21

"Ravinteiden tasapainoisen käytön korvaus alenee 54 17 euroon hehtaarille (puutarhakasveilla 200  80 euroon)
Suojavyöhykkeiden korvaus alenee 450  350 euroon/ha
Valtaojien varren suojavyöhykkeet poistuvat toimenpiteiden joukosta (pohjavesialueet, Natura-alueet ja vesistöjen varret jäävät mukaan)
Viherlannoitusnurmien korvaus alenee 54  17 euroon/ha
Lhp-nurmista ei makseta enää korvausta kohdentamisalueen ulkopuolella
Lhp-nurmien + monimuotoisuuspeltojen maksimiala alenee
15  10 prosenttiin
Tehdään yksivuotinen sitoumus uusilla ehdoilla
Voi halutessaan päättää sitoumuksen ilman seuraamuksia
Voi myös luopua yksittäisestä lisätoimenpiteestä"

Tuollaisia muutoksia suunnitteilla  ens vuodelle, hömppäheinät vähenee.

Kaikki haluaisi että tekisit listan myös nautatukien ja maitotukien leikkauksista .

Varautumiskeinoja tuohon tuen laskuun, jotka eivät vaikuta satomäärään ja sitä kautta myyntiliikevaihtoon:
-Myel-maksut ihan alas. Soittaa vaan sinne ja sanoo ettei tää homma kannata ja ens vuonna tuet putoo 8000 Euroa.
-Ja sanoo että heidän entiset laskelmansa paljonko voittoa tulee euroo per ha voi pyyhkästä...
-Maanäytteiden otossa pystyy säästämään. Jättää lannoittamatta tiettyjä lohkoja, jolloin maanäytettä ei tarvita.
-Vakuutukset. Sieltä saa paljon säästöjä. Soittaa vaan omaan vakuutusytiöön ja ilmoittaa että ottaa vakuutuksia tällä hinnalla, sanotaanko noin 50 prosenttia pienemmällä kun nyt. Kyllä ne sulle jollaiset vakuutukset silläkin hinnalla myy.
- jättää investoinnit isommille tiloille, niillä on aina rahaa ja innokkuutta.
-Siirtää puunmyyntitulot ensi vuodelle.
-Itse ole varustautunut tukien laskuun vuodesta 2015 lähtien tekemällä maksimi tasausvarauksia, nyt sitten tulouttelen niitä sen mukaan mitä tuet putoo.
-Jättämällä metsänreunat avokesannoksi
-Nää nyt tuli 10 minuutin "järkeilyn" perusteella säästökohteiksi. Lisää saa keksiä:)