Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: vms1 - 13.04.13 - klo:13:11
-
muutamia esimerkkejä Laskekaa itte
1 niitto+karhottaja+paalaaja+ käärijä+paalien kuskaus navetalle+paalien syöttö
2 niitto+ karhottaja+yhdistelmäpaalain+siirto pellonlaitaan+kuskaus navetalle+syöttö
3 niitto+paalainkäärintä karhottimella+siirto pellonlaitaan+navetalle vienti+syöttö
4 niitto+paalinkäärintä karhottimella+ paalien keräily pellolta ja samalla kuljetus navetalle+ syöttö.
sitten viellä muiden iloksi
5 niitto+karhotus+noukkari+siilokone
6 niitto+karhotus+ajosilppuri+kärrykuski+kärrykuski+kärrykuski+siilokone+siilokone
Systeemi toimii siis siten että punaiset on hektisimmät jotka hyvin toimiakseen vaatii eri raktorit ja ammattitaitoiset kuskit joille maksetaan ilta, viikonloppu korvaukset, vihree osio voidaan suorittaa arkena viikon sisällä edellisestä samoilla raktoreilla kun punainen osio ja mustilla ei sitten ole niin väliä koska tekee.
itte pidän 4 edukkaimpana paaliketjuna ja 6 tehokkaimpana jos löytyy sopiva urakoitsija jonka ohjelman pystyy toteuttamaan
Noi kakkonen ja kolmonen pelaa kun löytyy joku muu joka siirtää paalit pellonlaitaan eli esimerkiksi isäntä. työ tulee kuitenkin tehtyä 5 kertaa nopeammin kuin itse paalaus.
-
Minusta 6. on edullinen ja tehokas. Meillä 50 ha siiloihin kevyesti yhdessä päivässä, enempikin onnistuisi hyvin. Siiloilla tosin pientä kiirettä, mutta yhden päivän jaksaa huonompikin mies töitä tehdä. Kaikki rehu samanlaista laadultaan, niin helppoa ruokinnassa.
-
Minusta 6. on edullinen ja tehokas. Meillä 50 ha siiloihin kevyesti yhdessä päivässä, enempikin onnistuisi hyvin. Siiloilla tosin pientä kiirettä, mutta yhden päivän jaksaa huonompikin mies töitä tehdä. Kaikki rehu samanlaista laadultaan, niin helppoa ruokinnassa.
Onko jokalohkolla samanlainen valmistumisaste? Paalien kans huomannu,että samanapäivänä tehdyis on D-arvos 5 heitto lohkojen välillä.Eli siiloon kun tehdään 25ha pohjalle jossa d on66 ja pintaan toinen25 lohko jossa d on 71.Niin syötös on tasalaatuista kun otat pohjalta tai ylhältä :-\
-
7. niitto+hinattava tarkkuussilppuri+kärrykuski+siilokone
mikäs vika tuos on kunei listalla? kuitenkin tuollakinlailla sen 350m3 poljettua siilos, tekee päiväs lyhyellä ajomatkalla...
-
Minusta 6. on edullinen ja tehokas. Meillä 50 ha siiloihin kevyesti yhdessä päivässä, enempikin onnistuisi hyvin. Siiloilla tosin pientä kiirettä, mutta yhden päivän jaksaa huonompikin mies töitä tehdä. Kaikki rehu samanlaista laadultaan, niin helppoa ruokinnassa.
Onko jokalohkolla samanlainen valmistumisaste? Paalien kans huomannu,että samanapäivänä tehdyis on D-arvos 5 heitto lohkojen välillä.Eli siiloon kun tehdään 25ha pohjalle jossa d on66 ja pintaan toinen25 lohko jossa d on 71.Niin syötös on tasalaatuista kun otat pohjalta tai ylhältä :-\
Kun joka lohko tosiaan levitetään tasaisesti koko siilon alalle, ja siiloa tungetaan apevaunuun joka kerta koko siilon korkeudelta, homma on aika selkeää.
Jusu ehti ensin, mutta...
Tuosta on tosiaan jäänyt muuten pois kärryä perässä vetävä, (etukarhottimella varustettu) tarkkuussilppuritraktori. Tällöin tarvitaan niittäjä, se silppuritraktori, kuormakuskeja 1-2 ja siilokone. 20ha/pvä lyhyellä päivällä, 30ha/pvä kun tekee pitkää päivää. Niittäjä kun ajaa välillä kuormia, pärjätään koko ajan neljällä hengellä (ja neljällä traktorilla jos niittokoneita viitsii irrottaa välillä). Työteho on hitaampi kuin ajosilppurilla/ sivusta täyttäen mutta tarvitaan vähemän porukkaa ja siilo tulee paremmin tiivistettyä. Heikko kohta on se että silppuria vetävän täytyy olla erittäin pätevä ja tarkkana.
Ja näppituntumalta karhotuksen ja niiton voi joka tapauksessa hoitaa samalla traktorilla ainakin mikäli alaa on alle 30ha /pvä ja samalla kuskilla mutta eri koneilla mikäli alaa on 40-50ha/pvä.
-
entäs sitten aitaus ja syöttö?
-
entäs sitten aitaus ja syöttö?
On vähän per***stä tammikuussa.
Mutta itte ajattelen että yleisestä näkemyksestä poiketen meillä laidunnus on menoerä. Imagon ja eläinten hyvinvoinnin takia laidun on hyvä mutta se kesän rehu tehtynä tarkoittaisi kahta työpäivää eli yhden ekaan satoon ja toinen toiseen jolloin paljon halvemmalla saisi rehun navettaan kuin elukat rehun luo laitumelle. Sellainen hehtaari vs 10 elukkaa jaloittelualuetta olisi aika kova sana kesällä.
-
5. ja 7. ovat ylivoimaisimmat, jos tehdään REHUA. Yleensä ajatellaan vielä että kaikki koneet ja traktorit pitää olla itellä. Yli puolet suomen maatiloista on kasvinviljelytiloja ja noista varmaan yli puolella on yli 150 hevosmainen kohtuu nykyaikainen nelivetotraktori etukuormaajalla varustettuna jouten rehuntekoaikoihin.
-
entäs sitten aitaus ja syöttö?
On vähän per***stä tammikuussa.
Mutta itte ajattelen että yleisestä näkemyksestä poiketen meillä laidunnus on menoerä. Imagon ja eläinten hyvinvoinnin takia laidun on hyvä mutta se kesän rehu tehtynä tarkoittaisi kahta työpäivää eli yhden ekaan satoon ja toinen toiseen jolloin paljon halvemmalla saisi rehun navettaan kuin elukat rehun luo laitumelle. Sellainen hehtaari vs 10 elukkaa jaloittelualuetta olisi aika kova sana kesällä.
Ei välttämäti, mutta ei ny voi Suamesa suasitella iha jokavuasi!
-
Näinkin voi tehdä
8. Niitto (urakoitsija leveys 320) + tarkuussilppurivaunu (oma käytettynä ostettu JF) jota tr urakoitsija vetää + siilolla kurottaja (oma)
Tällä ketjulla ehtii yli miljoona kiloa saada kokoon 2 korjuukerralla= viikko juh aikaan , viikko elokuus.
Saa tehdä rehua kun on ilmaa eikä hommassa tarvitse olla koko kylää ja rehun saa tehdä sitä mukaa kun lohkot tulee korjuukypsäksi.
-
Eikö tuossa heinänkeräysvaunun edessä oleva urakoitsija *****unnu,kun hypitään sinne tänne ja odotetaan D-arvon asettumista kohdalleen.
-
Sata hehtaaria yhe miehe tuurissa pitää ajosilippuriketjulla saada kasaan. Se nyt ei ihmeitä vaadi nykykalustolla. 12 tuntia+ jotain ja se on siinä.
-
Sata hehtaaria yhe miehe tuurissa pitää ajosilippuriketjulla saada kasaan. Se nyt ei ihmeitä vaadi nykykalustolla. 12 tuntia+ jotain ja se on siinä.
palioko suurinpiirtein m3 poljettuna tuolta alalta? minkämoisella kalustolla siilotyöt??
-
Sata hehtaaria yhe miehe tuurissa pitää ajosilippuriketjulla saada kasaan. Se nyt ei ihmeitä vaadi nykykalustolla. 12 tuntia+ jotain ja se on siinä.
palioko suurinpiirtein m3 poljettuna tuolta alalta? minkämoisella kalustolla siilotyöt??
Siis mitenkä? 1/mies/100ha/12h ? Musta kyllä tuntuu että tuo 100 ha vaatii sellaset vähintään 6 ukkoo hommiin että saadaan kasaan tuossa ajassa...
-
Sata hehtaaria yhe miehe tuurissa pitää ajosilippuriketjulla saada kasaan. Se nyt ei ihmeitä vaadi nykykalustolla. 12 tuntia+ jotain ja se on siinä.
palioko suurinpiirtein m3 poljettuna tuolta alalta? minkämoisella kalustolla siilotyöt??
Siis mitenkä? 1/mies/100ha/12h ? Musta kyllä tuntuu että tuo 100 ha vaatii sellaset vähintään 6 ukkoo hommiin että saadaan kasaan tuossa ajassa...
Eli jos yksi mies painaa 15 ha päivässä silppuvaunulla yksin, niin saman hehtaarisaavutuksen saa isommilla koneilla per äijä!?
-
ei ne elukat syö viäkää niitä hehtaareita, turha niitä ainakaa verrata.. tuo poljettu rehukuutio helpompi vertaalla vaikkei sekää oikia yksikkö.. polkijootaki kaikemmoisia..
-
Sata hehtaaria yhe miehe tuurissa pitää ajosilippuriketjulla saada kasaan. Se nyt ei ihmeitä vaadi nykykalustolla. 12 tuntia+ jotain ja se on siinä.
palioko suurinpiirtein m3 poljettuna tuolta alalta? minkämoisella kalustolla siilotyöt??
Siis mitenkä? 1/mies/100ha/12h ? Musta kyllä tuntuu että tuo 100 ha vaatii sellaset vähintään 6 ukkoo hommiin että saadaan kasaan tuossa ajassa...
Eli jos yksi mies painaa 15 ha päivässä silppuvaunulla yksin, niin saman hehtaarisaavutuksen saa isommilla koneilla per äijä!?
No nuin se näyttää menevän ei se miestä kohdin paljoo työteho nouse mitä olen ajosilppurihommia tutkinut... Yhdistelmäpaalain ja etukarhotin pääsee jo edelle tuosta...
-
yllättäen nyt kun asiaa miettii niin samoihin näyttää menevän työaikasaavutukset/ ukko. Tiukkaa tekee jos läpi kesän meinaa hehtaari /tunti/ukko saada valmista navetan viereen. En itseasiassa usko että meillä toteutui läheskään kun oli niitäjä, karhottaja,paalainkäärin samaan aikaan pellolla ja sitten ajettiin viellä myöhemmin paalit pellonlaitaan ja joskus sitten navetalle.
se mielestäni optimiketju että olis tehokas niittokone minkä perässä tulisi karhottimella varustettu paalainkäärin ja muutaman päivän päästä hyvä kärry mikä ottais 20 paalia kyytiin ja saisi kipattua/työnnettyä kuorman pois niin siinä voisi työtuntia kohden tulla hehtari valmista.
Noin käytännössä se vaatisi tehoksi niittomieheltä varmaan 7 metriä kerrallaan ja 5 ha/tunti, paalainkäärin karhottimella 3ha/tunti ja paalin keruu ja kotiin kuljetus 2 ha/tunti. Lujaa saa mennä ja paljoa ei huoleta tai korjata.
-
Jossakin olisi varmaan tutkittua tietoa tehokkuuden laskusta ajomatkan kasvaessa. Onko kahden tai useamman vaunun välienajossa käyttäviä silppurivaunujen omistajia foorumilla?
-
Viimekesänä tuli karvan verran yli hehtaari tunnissa per ukko kasaan navetan viereen noukinvaunukalustolla.
Ajomatkaa keskimäärin yli kuusi kilometria suuntaansa.
-
Viimekesänä tuli karvan verran yli hehtaari tunnissa per ukko kasaan navetan viereen noukinvaunukalustolla.
Ajomatkaa keskimäärin yli kuusi kilometria suuntaansa.
Olipas heikko sato :)
Parikymmentä minuuttia menee matkoihin, silloin pitäis saada yli parin hehtaarin tavarat kerralla kyyttin. Kai sielä siilollakin joku oli ?
-
:)
-
Jossakin olisi varmaan tutkittua tietoa tehokkuuden laskusta ajomatkan kasvaessa
Kotoperäistä tutkimusta kuljetusten osuuksista aikaan ja kustannuksiin tehdään parhaillaan. Vanhat käsitykset ja laskelmat asiasta perustuvat johonkin hämärään menneisyyteen. Mittailuja tiekuljetuksista on tehty ja tuloksia kerätty jo jonkin aikaa, uutta logistiikkaa ja eri kuljetusmuotoja tullaan myös testaamaan ensi kesänä. Ohessa seurannan alla on myös pellon rajojen sisäpuolinen liikenne ja materiaalin kuljetusmenetelmät ja niiden vaikutus kustannuksiin.
-
Viimekesänä tuli karvan verran yli hehtaari tunnissa per ukko kasaan navetan viereen noukinvaunukalustolla.
Ajomatkaa keskimäärin yli kuusi kilometria suuntaansa.
Laita vähän lukemia peliin. Mun mielestä rupee olemaan niillä rajoilla että maaginen hehtaari/ukko/työtunti rupee olemaan tavoittamattomissa. ainakin pitää ketju olla viritetty todella äärimmilleen ja siirrot todella lyhyitä.
-
Joo niin tehdään ja kovasti.... :)
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
-
Noukinvaunurehu on noukinvaunurehua !
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
Kyllä se käytännössä sisältyy tuohon aikaan. Kasalla on alussa vain yksi kone. Toinen alkaa polkemaan vasta 8-10 tuntia korjuun aloituksesta. Loppupolkeminen enimmäkseen vain yhdellä koneella.
1200 kuution auman päälle vetää kaksi muovia puolessa tunnissa jos ei helvetisti tuule. Helmojen päälle mursketta, tunnin verran työtä.
Muovin päällä ei ole ollut juuri muuta kuin taivaalta satanutta vettä, joka yleensä jää lammikoille sinne tänne ja hoitaa muovin kireänä pitämisen.
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Kuiva-ainesato 4250 kg/ha :o. Lehmät eivät edelleenkään syö hehtaareita.
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
Tehokasta.... Heh.... Kai tollasta kusiheinää nyt ajaa vaikka kuinka paljon tunnissa.
Itellä tehtiin 103ha ajosilppurilla, aikaa meni 17 tuntia. Rehua tuli 1900m3 (ka% 35), enkä ollut oikein satoon tyytyväinen....
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Kuiva-ainesato 4250 kg/ha :o. Lehmät eivät edelleenkään syö hehtaareita.
Parantamisen varaa sadon määrässä varmasti on , mutta näin lähellä napapiiriä luonto asettaa omat rajoituksensa. Keskimääräinen tuoresato jää täällä normikesänä alle 20tn/ha, jopa 16tn/ha. 150 km etelämpänä pääsee helposti yli 30tn/ha. :-\
d-arvo oli viimekesän sadossa keskimäärin 70.
Kaikesta tästä kurjuudesta huolimatta tuo rehunteon logistiikka pelaa mielestäni kuitenkin aika mainiosti.
-
Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.
-
Oulusta kun mennään pohjoiseen niin satotaso tippuu aika radikaalisti lyhyelläkin matkalla.
En taaskaan ymmärrä vms1:n logiikkaa. Ensin pitää tehdä mahroottoman suuret päistetiet mettään ja olla kevyet koneet pellolla. Sitten sitä peltoa jyrätään poikittain sellaisella liki 40tn paalivaunuyhdistelmällä...
-
Oulusta kun mennään pohjoiseen niin satotaso tippuu aika radikaalisti lyhyelläkin matkalla.
En taaskaan ymmärrä vms1:n logiikkaa. Ensin pitää tehdä mahroottoman suuret päistetiet mettään ja olla kevyet koneet pellolla. Sitten sitä peltoa jyrätään poikittain sellaisella liki 40tn paalivaunuyhdistelmällä...
Sun tarttee lukea nämä asiat todella ajatuksella jotta pienet yksityiskohdat ei jää huomioimatta.'
Sitä 40 tonnin paaliyhdistelmää ei viedä sinne pellolle vaan ek:lla tai jollain muulla kannetaan ne paalit siihen kärryyn. Tohon koneiden painoon niin ne nyt vaan on tullu jäädäkseen kunnes kehitetään miehittämättömiä koneita joita voi olla useampia ja koot pienempiä. Käytännössä toisessa sadossa missä muovia tulee vähemmän niin paalin voi kuljettaa jo kääriässä lähemmäs päistettä tai sitten tiputtaa heti käärityä lähelle menopäistettä.
Tohon päisteasiaan pitäisi piirtää kuva kun täällä on niin moni joka ei halua ymmärtää sitä.
-
Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.
Noin 0,49snt/MJ ilman tukia.
-
Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.
Noin 0,49snt/MJ ilman tukia.
Jaah... sulla ei taida olla siinä muuta kuin rehunkorjuukustannukset, vai? Pellon arvo, ja sen korko ja ojituksen kustannus muodostaa jo mukavan osan noista kustannuksista. Kova luku on kyllä täytyy sanoa...
Laskutaidottomia harvemmin näkee, että kaipa sul laskin pysyy hyppysissä ja luku on silloin oikea. Et´hyvin sä vedät vaikka sadot onkin niin heikot.
-
Paljos sillä shrekillä olikaan se rehun kokonaistuotantokustannus, kun tuollainen satotaso. Niitä lukuja joskus pyöriteltiin.
Noin 0,49snt/MJ ilman tukia.
Jaah... sulla ei taida olla siinä muuta kuin rehunkorjuukustannukset, vai? Pellon arvo, ja sen korko ja ojituksen kustannus muodostaa jo mukavan osan noista kustannuksista. Kova luku on kyllä täytyy sanoa...
Laskutaidottomia harvemmin näkee, että kaipa sul laskin pysyy hyppysissä ja luku on silloin oikea. Et´hyvin sä vedät vaikka sadot onkin niin heikot.
Kyllä sinä pitäis olla kaikki kulut. Laskelma ei ole ihan tuore mutta pitäisi suunnilleen pitää edelleen kutinsa.
Pellon hinta ei ole niin merkittävä kulutekijä kuin etelämpänä. Viimeksi kun ostin peltoa niin kymppitonnilla sai 14ha... 8)
-
231,46 €/ha/vuosi :o. Jos tuosta vaikka niinkin vähän kuin 100€ olisi korjuun osuus niin jäisi vielä 130 siemenelle, lannoitteelle, kalkille, perustamiskustannukselle ja mahdolliselle vuokralle/kiinteille kuluille..
-
231,46 €/ha/vuosi :o. Jos tuosta vaikka niinkin vähän kuin 100€ olisi korjuun osuus niin jäisi vielä 130 siemenelle, lannoitteelle, kalkille, perustamiskustannukselle ja mahdolliselle vuokralle/kiinteille kuluille..
Tarkennuksena tuo 300ha tarkoittaa niitettyjä hehtaareja. Eli kahdessa ekassa niitossa 120ha/kerta ja sitten kolmanteen niittoon 40ha nurmista ja 20 ha hernevehnää. Viimekesä oli eka kerta kun kokeiltiin kolmea niittoa. Tuo 0,49snt/MJ on laskettu kahden niiton kuluilla.
-
Täh. Siis esim tuolla sun 18tn/ha sadolla lähtee megajouleja vaikkapa n 70 000. Tuolla sun 0,49snt/megajoule, hehtaarikustannus on vuodessa 343 euroa(sis. 2 x korjuu?) Mitä sää niille pelloilles oikein teet/sun laskimelles, ja paljonko on pelkän korjuun kustannukset tuosta summasta?
Ihme heppu oot kyllä.
Mää siis puhun nyt ihan oikeasta kokonaistuotantokustannuksesta.
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
Kyllä se käytännössä sisältyy tuohon aikaan. Kasalla on alussa vain yksi kone. Toinen alkaa polkemaan vasta 8-10 tuntia korjuun aloituksesta. Loppupolkeminen enimmäkseen vain yhdellä koneella.
1200 kuution auman päälle vetää kaksi muovia puolessa tunnissa jos ei helvetisti tuule. Helmojen päälle mursketta, tunnin verran työtä.
Muovin päällä ei ole ollut juuri muuta kuin taivaalta satanutta vettä, joka yleensä jää lammikoille sinne tänne ja hoitaa muovin kireänä pitämisen.
Ja pienikin reikä muovissa ;D niin koko auman päällä vähintään 20 cm paskaa :) ja syötössä aivan sama jos vetäis kerralla koko muovin pois. Eli tarvis tehdä vain 200 ha kun tekis kunnolla ;)
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
Kyllä se käytännössä sisältyy tuohon aikaan. Kasalla on alussa vain yksi kone. Toinen alkaa polkemaan vasta 8-10 tuntia korjuun aloituksesta. Loppupolkeminen enimmäkseen vain yhdellä koneella.
1200 kuution auman päälle vetää kaksi muovia puolessa tunnissa jos ei helvetisti tuule. Helmojen päälle mursketta, tunnin verran työtä.
Muovin päällä ei ole ollut juuri muuta kuin taivaalta satanutta vettä, joka yleensä jää lammikoille sinne tänne ja hoitaa muovin kireänä pitämisen.
Ja pienikin reikä muovissa ;D niin koko auman päällä vähintään 20 cm paskaa :) ja syötössä aivan sama jos vetäis kerralla koko muovin pois. Eli tarvis tehdä vain 200 ha kun tekis kunnolla ;)
Tämä selvä. Jos joku tekee nopeammin kuin sinä, ja halvemmalla kuin sinä, niin tuloksena täytyy olla pelkkää paskaa... :P
-
Täh. Siis esim tuolla sun 18tn/ha sadolla lähtee megajouleja vaikkapa n 70 000. Tuolla sun 0,49snt/megajoule, hehtaarikustannus on vuodessa 343 euroa(sis. 2 x korjuu?) Mitä sää niille pelloilles oikein teet/sun laskimelles, ja paljonko on pelkän korjuun kustannukset tuosta summasta?
Ihme heppu oot kyllä.
Mää siis puhun nyt ihan oikeasta kokonaistuotantokustannuksesta.
Muutama tärkein tekijä:
Ensiksi minulla ei ole yksinomistuksessa mitään peltoviljelyyn tarkoitettuja työkoneita.
Kaikki koneet ovat joko urakoitsijan, joitakin on vuokrattu ja muutama harvoin tarvittava vanha kone on yhteisomistuksessa.
Tontilla on yksi ainoa traktori, vuosimallia -02, jossa on yli 9000h mittarissa.
Toiseksi noin 40-45% pelloista suorakylvetään joka kevät jonka ansiosta nurmen uusimisväli on venynyt kahdeksaan vuoteen.
Yleisin syy lohkojen valinnassa on muotoilun tarve, ei niinkään se että joku muu kuin peltoon kylvetty kasvi olisi vallannut liikaa tilaa.
Suorakylvö pitää myös rikkakasvit kurissa. Pellon muokkaaminen turhaan on merkittävä kustannuserä.
Kasvinsuojeluaineita olen käyttänyt kerran 18 vuotta sitten ja viimekesänä meni peltoon 15 säkillistä apulantaa (noin säkki/10ha). Silti satoa tuli 130% tarpeesta.
Sadon laadussa ei vähäinen väkilannoitteen käyttö näkynyt, valkuaista riittää. Nurmiseoksessa on myös apilaa.
Liete mullataan aina. Pintaan ei levitetä edes kynnökselle. Toista satoa on lannoitettu pelkällä lietteellä viimeiset kymmenen vuotta.
Lisäksi on ruvettu multaamaan lietettä nurmelle syksyllä viimeisen sadonkorjuun jälkeen ennen talven tuloa, jolloin tavara on heti käytössä kun keväällä lumi sulaa.
T. Ihmeheppu ;)
-
Eli siis käytännössä sulle on kaikki muu ilmaista paitsi rehunkorjuu.. ???
Aploodeja ihme-hepulle! ;D
http://www.youtube.com/watch?v=obKLdou0LH0
-
Schrekillähän oli pari noukkaria urakoimassa ja siihen niittäjä ja siilomies päälle eli neljä hehtaaria tunnissa.
Kolme noukinvaunua, yhdeksänmetrinen perhonen niittämässä, aumalla 10tn pyöräkone ja linkkuvalmetti.
Yhteensä 300ha. Korjuuaika 48 tuntia. 6,25ha/h. 2500m3. Kuiva-aine keskimäärin 34%.
Kuutiopaino kasassa poljettuna 750kg/m3.
Tuo on jo ollut tehokasta :) Siilon peittoon vielä vähän aikaa varmaan lisää?
Kyllä se käytännössä sisältyy tuohon aikaan. Kasalla on alussa vain yksi kone. Toinen alkaa polkemaan vasta 8-10 tuntia korjuun aloituksesta. Loppupolkeminen enimmäkseen vain yhdellä koneella.
1200 kuution auman päälle vetää kaksi muovia puolessa tunnissa jos ei helvetisti tuule. Helmojen päälle mursketta, tunnin verran työtä.
Muovin päällä ei ole ollut juuri muuta kuin taivaalta satanutta vettä, joka yleensä jää lammikoille sinne tänne ja hoitaa muovin kireänä pitämisen.
Ja pienikin reikä muovissa ;D niin koko auman päällä vähintään 20 cm paskaa :) ja syötössä aivan sama jos vetäis kerralla koko muovin pois. Eli tarvis tehdä vain 200 ha kun tekis kunnolla ;)
Haluaisin kuulla mikä on viirin ihmekonsti jolla kahdella muovilla peitetty auma säilyy reiästä huolimatta jos kerran Shrekin tapa on väärä?
Täällä on kokeiltu laakasiilossa kaikenlaista, paksusta hiekasta ja hakkeesta erilaisiin aumapeitteisiin ja renkaankylkiin ja siihen että ei pistä mitään. Ja summa summarum, ei se tarvitse paljon mitään jos laidat on tiiviit ja kaksi muovia. Hyvällä säkällä niitä erilaisia painoja asentaessa vain tekee reikiä. Parin metrin välein voi jonkun renkaan tai renkaankyljen heittää ettei myrsky vie.
-
Tyhmän kysymyksen esittää asiaa sivusta seuraava, Shrekille. Kuinka olet saanut NPK tasapainon pysymään kohdillaan pelkällä lietteellä lannoittamalla. Täällä jotkut tuskailee sen kanssa, sekä pelkällä lietteellä lannoitetuilla pellolla laidunnus aiheuttais poikimahalvauksia herkemmin?.
-
Muutama tärkein tekijä:
...........................
........................................
..............................................
Oletkos koskaan laskenut että saisitko paremman kokonaistuloksen keskittymällä vähempiin hehtaareihin suuremmalla sadolla ja hömppäheinään?
Siis mulla ei oo mitään tietoo.
Meilläkin alkaa olla hehtaareita 2x eläinmäärä ja luomutuet kiinnostaa. Taitaa vaan jäädä kiinnostuksen asteelle kun mahdollisesti romahtava sato ja lietteen puute pelottaa liikaa.. Parempi varmaan laittaa paskimmat pellot hömpäksi ja parhaille lohkoille ajaa apupaskaa, myrkkyjä ja kalkkia.
-
Nyt se on sitten alotettu, tämän vuoden paalausurakat. Ens viikolla jos kelit sallii niin jatkuu pehkun ja nurminadan paalaus.
-
On taas ihan huippu topicci lukea. Toiset kertoo miten ovat saaneet oman hommansa pelaamaan ja ovat vieläpä tyytyväisiä tekemiseensä...sitten tulee nämä tapaukset Töhö1 ja hänen paras kaverinsa Tumppu2. Nämä kertovat, miten asiat ei voi mennä hyvin noin tehdessä ja että kyllä se on testattu, paskaa tuloo!! Oiskohan tuo vika siinä omassa tekemisessä, eikä näiden, jotka saavat sillä tulosta aikaan?
vms on alottanu näitä paalaustopicceja jo vaikka kuin monta, jossa on kysyvinään että mikä rehunkorjuumuoto on paras ja toimivin ja päätyy aina itse siihen lopputulokseen, että kyllä se paalaus voittaa, vaikka kuinka toiset olisi päätyneet tekemään rehunsa kelasilppurilla. Kysytään kysymisen ilosta, eikä niinkään asian kiinnostavuuden kannalta.
Shrekille nostetaan hattua ja toivotaan, että muutkii alkaa tekemään hommansa kunnolla ja niinkun parhaaksi toteavat, eikä itke täällä siitä, miten minun oma tapa on se ainut oikea ja jos Jumalan sanaa ei olisi kirjattu mihinkään, niin se heidän eepoksensa olisi luultavasti juuri sitä itseään.
..ainiin, täällä tehdään kaikki omilla koneilla, niitto yhellä miehellä(itse), noukkarilla rehun keruu (itse), siilolla 1 mies. Niitettyä saa noin 20ha vuorokaudessa ja seuraavana saa sen suurinpiirtein kerättyä. Koko rehun keruu ohi 2-3 päivää. Tiiän, näpertelyä on ja muut tekis sen nopeammin, paremmin ja vieläpä halvemmalla, mutta näin ne nyt vaan nopat on sattunu pöydälle kolahtamaan.
-
Näitä lukiessa sitä aina ihmettelee, mihin joku tarvii jotain ajosilppuriketjun 50 ha/päivä työtehoa, meillä on hyvin ehitty kolmen traktorin ja kahen miehen ketjulla, jossa on 2x 280 niittomurskain, siis etu-takakoneyhdistelmä,tuplajunkkari, 2x ylö 7500 vaunu ja tornisiilo, yleensä toinen lähtee aamulla niittään seuraavan päivän heiniä, ja aamunavetan jälkeen niittotraktori otetaan lietson eteen ja aletaan ajaan edellisenä aamuna niitettyä rehua torniin. Valmista tulee helposti 10 ha/ päivä, eli meidän rehualan korjuuseen menee kolme päivää, joka kahteen kertaan kesässä tehtynä riittää 50 lehmälle + nuorkarja, kolmas sato tehdään pyöröpaaleihin ;)
-
Mä en ole vielä keksinyt miksi kaikki työt pitää saada tehtyä niinnopeasti? Olisiko järkevämpää tehdä hommia päivä tainparinpidempään ja säästää kiinteissä kuluissa? Voisi vaimokin saada sen uuden pesukoneen... :P
-
Eiköhän sen viime kesä osoittanut, että monelta meinasi jäädä rehut tekemättä, kun niitä monen päivän poutia ei vain ollut. Meidän vanha rehuntekossysteemi (silppurivaunu) oli varmasti kustannustehokas, mutta kyllä viime kesä meinasi olla hankala. Käytännössä 4-5 päivän poudat olisi pitänyt olla, että olisi kaikki saanut putkeen tehtyä, mutta parin päivän sateeton jakso oli jo pitkä. Niinpä rehunteko muuttuu tänä vuonna, urakoitsija tulee ajosilppurilla ajamaan, pitäisi tulla päivässä valmista.
-
Mä en ole vielä keksinyt miksi kaikki työt pitää saada tehtyä niinnopeasti? Olisiko järkevämpää tehdä hommia päivä tainparinpidempään ja säästää kiinteissä kuluissa? Voisi vaimokin saada sen uuden pesukoneen... :P
50 lehmää ja rehunteko 2 päivää myöhässä tarkoittaa 30 tonnia väkirehua lisää talven aikana.
Ja väkirehuprosentti nousee taas.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Artturi/Korjuuaikatiedotus/Korjuuaikatiedotus_palveluksessasi/darvotavoite
-
Niin, pari kysymystä:
- paljonko euroja kannattaa uhrata tavoitellessaan optimaalista tulosta verrattuna 80% suoritukseen?
- Vaikka rehuketju on tehokas ja nopea, tiedättekö oikeasti onko ajankohta optimaalinen? Saatteko tehokkaalla kalustolla kuitenkaan täydellistä rehua? Eihän se auta vaikka tavara tulee tunnissa laariin jos se tunti tehdään viikon myöhässä... ::)
Se kuinka nopeasti rehu saadaan talteen kertoo vain voimakkaasta täpinöinnistä, ei siitä onko rehu oikeasti hyvää... MOT
-
...Että ei muutakuin kottikärryä kehiin pojat...
:D :D
-
On taas ihan huippu topicci lukea. Toiset kertoo miten ovat saaneet oman hommansa pelaamaan ja ovat vieläpä tyytyväisiä tekemiseensä...sitten tulee nämä tapaukset Töhö1 ja hänen paras kaverinsa Tumppu2. Nämä kertovat, miten asiat ei voi mennä hyvin noin tehdessä ja että kyllä se on testattu, paskaa tuloo!! Oiskohan tuo vika siinä omassa tekemisessä, eikä näiden, jotka saavat sillä tulosta aikaan?
vms on alottanu näitä paalaustopicceja jo vaikka kuin monta, jossa on kysyvinään että mikä rehunkorjuumuoto on paras ja toimivin ja päätyy aina itse siihen lopputulokseen, että kyllä se paalaus voittaa, vaikka kuinka toiset olisi päätyneet tekemään rehunsa kelasilppurilla. Kysytään kysymisen ilosta, eikä niinkään asian kiinnostavuuden kannalta.
Shrekille nostetaan hattua ja toivotaan, että muutkii alkaa tekemään hommansa kunnolla ja niinkun parhaaksi toteavat, eikä itke täällä siitä, miten minun oma tapa on se ainut oikea ja jos Jumalan sanaa ei olisi kirjattu mihinkään, niin se heidän eepoksensa olisi luultavasti juuri sitä itseään.
..ainiin, täällä tehdään kaikki omilla koneilla, niitto yhellä miehellä(itse), noukkarilla rehun keruu (itse), siilolla 1 mies. Niitettyä saa noin 20ha vuorokaudessa ja seuraavana saa sen suurinpiirtein kerättyä. Koko rehun keruu ohi 2-3 päivää. Tiiän, näpertelyä on ja muut tekis sen nopeammin, paremmin ja vieläpä halvemmalla, mutta näin ne nyt vaan nopat on sattunu pöydälle kolahtamaan.
No häiritseepähän suo nyt tämä ketju. Itse aihe tuli siitä kun oltiin saastuttamassa joku muu ketju (mitä en edes muista) tällä juupas eipäs väittelyllä paalauksesta ja muista asioista. Toki on totta että itselläni on mytyn vääntö lähellä sydäntä koska sillä koitetaan osa elannosta saada. ja yhtä totta on että agrossa pyörii saman aiheisia ketjuja vuodesta toiseen. Kuitenkin yksi suomen maatalouden talouteen eniten vaikuttavia asioita heti eläinten hoidon jälkeen on kotoisen rehun tuottaminen joten en pidä ko ketjuja kovin mitättöminä vaikka niitä jauhetaan maailman tappiin asti.
-
Niin, pari kysymystä:
- paljonko euroja kannattaa uhrata tavoitellessaan optimaalista tulosta verrattuna 80% suoritukseen?
- Vaikka rehuketju on tehokas ja nopea, tiedättekö oikeasti onko ajankohta optimaalinen? Saatteko tehokkaalla kalustolla kuitenkaan täydellistä rehua? Eihän se auta vaikka tavara tulee tunnissa laariin jos se tunti tehdään viikon myöhässä... ::)
Se kuinka nopeasti rehu saadaan talteen kertoo vain voimakkaasta täpinöinnistä, ei siitä onko rehu oikeasti hyvää... MOT
Totta Mooses. En ole ensimmäisenä urakoitsijan asiakasketjussa ja joka kesä odotellaan, että onko rehunteko yli vai alle viikon myöhässä optimista. Ylimääräisen väkirehun syöttäminen ..tuttaa sen verran, oma ketju on mietinnässä joka vuosi. Viime kesänä tosin urakoitsija oli paikalla ennen poutaa.
-
Niin, pari kysymystä:
- paljonko euroja kannattaa uhrata tavoitellessaan optimaalista tulosta verrattuna 80% suoritukseen?
- Vaikka rehuketju on tehokas ja nopea, tiedättekö oikeasti onko ajankohta optimaalinen? Saatteko tehokkaalla kalustolla kuitenkaan täydellistä rehua? Eihän se auta vaikka tavara tulee tunnissa laariin jos se tunti tehdään viikon myöhässä... ::)
Se kuinka nopeasti rehu saadaan talteen kertoo vain voimakkaasta täpinöinnistä, ei siitä onko rehu oikeasti hyvää... MOT
Tää on niin totta, rehunteosta koitetaan tehdä avaruustiedettä. Kaikilla hapoilla saa huippurehua. Osa isännistä uskoo jotta ilmankin. Omat maksetut koneet ei kaada kenenkään taloutta, ne urakoitsijan laskut sekä loputtomat asiakkaan olosuhteiden parannustoiveet siihen pystyvät.
-
Kun aloittaa rehunteon vanhemmista nurmista kerkiää rehua tehdä 4-5 päivää d-arvon pysyessä lähes samana. Jos haluaa asiaa jalostaa pidemmälle kylvää eri aloille eri aikaan kypsyvää heinää ja aikaa on helposti 8-9 päivää. kun aloittaa hieman aikaisin ei pieni sadekkaan haittaa paljoa. Tämä aikaisin aloittaminen taitaa vaatia paalauksen. Eli aikaa on kunhan pysyy hereillä ja seurailee OMIA peltoja ei naapurin tekemisiä.
-
Ja sitten ne myyvät näitä leveitä "ruohonleikkuri" niittokoneita joilla voi muun muassa määrittää ekan sadon ajankohtaa ja tihentää kasvustoa niittämällä varhain keväällä korkeimmat nurin. Äkkiseltään tuntuu aika täpiköinniltä, mutta sitten taas pitää muistaa miten suuret summat on kyseessä kun vaikka Seinäjoen alapuolella tuottaa 200 hehtaarilla säilörehua.
Sateen riskistä huolimatta pidän kuitenkin parempana tai vähintään yhtä hyvänä sitä vaihtoehtoa että pystyy aloittamaan täsmälleen haluttuna hetkenä ja saamaan sadon kasaan 4 päivässä verrattuna vaihtoehtoon jossa sato saadaan kasaan päivässä ja urakoitsija tulee itse valitsemanaan noista neljästä päivästä.
Paras varmaan se, jos päivässä tekevä urakoitsija tulee aina tasan sinä päivänä kun korjuuaikanäyte (tms.) niin määrää.
-
Omat maksetut koneet ei kaada kenenkään taloutta....
Tuotetun rehun kustannuksiin ei vaikuta mitenkään se onko konekauppiaan lähettämä lasku maksettu jo vai ei.... ::) ;D ;D ;D ;D
...loputtomat asiakkaan olosuhteiden parannustoiveet siihen pystyvät.
siis pitäähän tiet, liittymät, peltojen muotoilu, ojitus ym. yleinen infra olla kunnossa ihan riippumatta siitä kenen kalustolla siellä liikutaan.... :o
-
Tää on niin totta, rehunteosta koitetaan tehdä avaruustiedettä. Kaikilla hapoilla saa huippurehua. Osa isännistä uskoo jotta ilmankin. Omat maksetut koneet ei kaada kenenkään taloutta, ne urakoitsijan laskut sekä loputtomat asiakkaan olosuhteiden parannustoiveet siihen pystyvät.
Ei se avaruustiedettä ole, mutta keskinkertainen laatu ei välttämättä ole kaikilla tavoitteena. Juuri tässä hommassa on suurin potentiaali tuotantotekniikan osalta. Jostain syystä hyvää taloudellista tulosta tavoittelevat keskittyvät monesti näihin asioihin.......
-
On taas ihan huippu topicci lukea. Toiset kertoo miten ovat saaneet oman hommansa pelaamaan ja ovat vieläpä tyytyväisiä tekemiseensä...sitten tulee nämä tapaukset Töhö1 ja hänen paras kaverinsa Tumppu2. Nämä kertovat, miten asiat ei voi mennä hyvin noin tehdessä ja että kyllä se on testattu, paskaa tuloo!! Oiskohan tuo vika siinä omassa tekemisessä, eikä näiden, jotka saavat sillä tulosta aikaan?
vms on alottanu näitä paalaustopicceja jo vaikka kuin monta, jossa on kysyvinään että mikä rehunkorjuumuoto on paras ja toimivin ja päätyy aina itse siihen lopputulokseen, että kyllä se paalaus voittaa, vaikka kuinka toiset olisi päätyneet tekemään rehunsa kelasilppurilla. Kysytään kysymisen ilosta, eikä niinkään asian kiinnostavuuden kannalta.
Shrekille nostetaan hattua ja toivotaan, että muutkii alkaa tekemään hommansa kunnolla ja niinkun parhaaksi toteavat, eikä itke täällä siitä, miten minun oma tapa on se ainut oikea ja jos Jumalan sanaa ei olisi kirjattu mihinkään, niin se heidän eepoksensa olisi luultavasti juuri sitä itseään.
..ainiin, täällä tehdään kaikki omilla koneilla, niitto yhellä miehellä(itse), noukkarilla rehun keruu (itse), siilolla 1 mies. Niitettyä saa noin 20ha vuorokaudessa ja seuraavana saa sen suurinpiirtein kerättyä. Koko rehun keruu ohi 2-3 päivää. Tiiän, näpertelyä on ja muut tekis sen nopeammin, paremmin ja vieläpä halvemmalla, mutta näin ne nyt vaan nopat on sattunu pöydälle kolahtamaan.
Tarkoitus ei ollut mitenkään Shrekin systeemeitä halveksua. Päinvastoin, hattua nostan erittäin tehokkaasta toiminnasta ja alhaisista kustannuksista. Silti hänen mainitsemansa rehukustannus tuntui mielestäni suorastaan epäilyttävän halvalta, tai sit mä vaan lasken väärin :D. Pohjoinen sijainti (alhainen satotaso) varmasti nostaa aika paljon nurmirehun tuotantokustannuksia, mutta periksiantamattomuudella ja muuten tehokkailla toimilla voidaan taistella vastaan.