Lainaus käyttäjältä: kaima - 24.03.10 - klo:10:09

Lainaus käyttäjältä: apemies - 24.03.10 - klo:08:32

Lainaus käyttäjältä: kaima - 24.03.10 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: apemies - 23.03.10 - klo:19:49

Lainaus käyttäjältä: kaima - 23.03.10 - klo:18:55

Säilörehusopimuksen varaan investoiminen on hänestä liian suuri riski, mutta kolmetonnisen lihasikalan voisi hänestä investoida lannanlevityssopimuksien varaan?

***Tuota lantapuolta en ottanut vertailuun, koska siinä riskit yhtenevät. Erot tulevat selvemmin näkyviin tuolla rehuhankintapuolella.

Ehkäpä ajatuksen taustalla on useat kokemukset menestyneistä yksmahaispuolen jättiyksiköistä pelkkien lannanlevityssopimusten varassa... Sen sijaan ainakaan itselle ei ole vielä tullut vastaan yhtään nautapuolen suuryksikköä, joka olisi pelkkien säilörehun korjuussopimusten varassa.

Lantapuolen riskit ovat yhteneväiset, jos nautatila lannoittaa säilörehunurmen vain ostolannoitteilla ja hoitaa kaiken eläinten lannan levityssopimuksilla. En ole yhtään tälläistä tapausta kyllä tavannut.

***Niin, eikös perusolettama ollut ettei omaa peltoa ole kummallakaan, joten kaikki lanta leviäisi levityssopimuksilla...

Tällä kysymyksen asettelulla, että kummallakaan ei ole omaa peltoa, päästään toiseen kysymykseen, eikö tosiaan säilörehunnurmen hankintaa voisi hoitaa tuotantosopimuksilla, kun ainakin viljantiloilla pellot tarvitsevat nurmea kiertoon.

Nurmen myynnistä yhteistyö kasvitila saa tuloja, kun taas lannan vastaanotosta ei yleensä luovuttaja maksa muuta kuin rahdin ja levityksen, lannan vastaanoton hyöty tulee lannoituskustannuksen säästöstä ja multaustuesta.

Minun kokemukseni mukaan nurmi yhteistyö onnistuu sen vuoksi paremmin, että siinä kotieläintila maksaa suoraan kasvinviljelytilalle rahaa säilörehusta.
Asialla on psykologisesti yhteistyön onnistumiseen suuri vaikutus.

***Kuten aiemmin kirjoitin,tälläinen toiminta on tulevaisuutta. Sen varaan uskaltaa laskea isonkin säilörehualan, mutta ainakaan itsellä ei riitä uskallusta lähteä täysin sen varaan. Löytyykö muilta agron nautaihmisiltä?

Sikatiloilla yhteistyö kasvinviljelytilojen kanssa on arkipäivää, sillä nautaosuuskuntien nuijima pistehinnoittelu ja laskevat tuet ovat pakottaneet laajentumaan. Pellon korkeasta hinnasta johtuen hallinnassa olevan peltopinta-alan lisääminen laajentamisen mukana ei ole aina mahdollista. Jo b-alueen yläosissa näkyy c-alueen massiivisten nautatukien vaikutus ja lantapinta-alaa on hankittava useammin rahalla kuin vaikkapa a-alueella.

Ero näkyy jo painotetuissakin keskiarvotutkimuksissa sikatilojen rakenteellisena erona. C-alueen tiloilla on enemmän peltoa, enemmän velkaa, vähemmän liikevaihtoa, palkkaa velanmaksuun tuloutetaan enemmän ja tehtyjä työtunteja enemmän. Kun taas ab alueella on tehty sopimuksia viljatilojen kanssa jolloin pienemmälläkin pelto- ja velkamäärällä saadaan suurempi liikevaihto ja siten myös enemmän markkinoilta ja liikevaihdosta selvästi suurempi osa kulkeutuu koneisiin sekä apuvoiman palkkaamiseen, jolloin omiakin työtynteja kertyy vähemmän kuin c-alueella.

Karjatiloilla on valtava keskittymispaine, yhdeksän kymmenestä tuottajasta on liikaa ja sen viimeisen olisi kymmenkertaistettava tuotanto. Yhteistyökuviot tulevat eteen nautatiloillakin keskittymisen myötä.

Lainaus käyttäjältä: korven ukko - 29.03.10 - klo:15:32

Sijoitettujen tukien ja tuotantomäärien arvoa vertaamalla näyttäisi että juuri maidun- ja naudantuotanto ei soveltuisi suomen olosuhteisiin lainkaan. Sijoitetusta tuesta saadaan vain hyvin pieni osa takaisin tuotteiden arvona mitaten.

Mutta toinen puoli on kuitenkin siinä että suomalaiset haluavat suomalaista tuotetta yli kaiken. Maitusodan aikana ostoskäyttäytymisessä on nähty kuinka merkittävä osa suomalaisista on valmis maksamaan kotimaisesta tuotteesta selvästi enemmän. Suomalainen tai pikemminkin valiolainen maitu on myös politiikan käyttövoima.

Kokonaisuutena on kuitenkin järjetöntä että jokainen suomalainen sijoitta verojen kautta maataloustukeen puolitoista euroa päivässä vain jotta voisi ostaa valion kallista maitua. Viimeviikolla eräs konemyyjä, sdp, kertoi kuinka olivat laskeskelleet että jos jokaisen suomalaisen päivittäin maituun sijoittama puolitoista tukieuroa sijoitettaisiin normaalituottoiseen 6% rahastoon syntymästä alkaen, niin elinaikana kasvaisi jokaiselle suomalaiselle yli 900 000 euron pääoma! Tai vastaavasti rahastoa purkaen 50 ikävuodesta alkaen 1000e/kk, tai 59. ikävuodesta 2000e/kk. Ja tämä siis olisi mahdollista jokaiselle suomalaiselle ilman maitutukia. Lisävahinkojen minimoimiseksi jatkossa tuotantoa olisikin tehostettava ja paljon. Ja luonnollisestikkin tuotannon keskittyminen on tehokkain ratkaisu.

Usein on noussut esille kuinka naudat hyötyvät c-alueen olosuhteista. Edullista peltoa on tarjolla, ei kuivuusongelmaa, rehusadon määrä erinomainen ja korjattavissa yleensä kahtena satona. Kuivituskustannus pienempi kuin etelässä, lisäksi viileämpi ilma sopii hyvin naudan pötsiprosesseille ym.

On sanomattakin selvää että pötsisektorin tukea on painotettava suorien tukien sijasta rakenteen kehittämiseen nopeasti. Ja keskittymisalueeksi on luonnollista valita c-alue todettujen hyötyjen ja jo valmiin nautakarjapainoitteisuuden vuoksi.

Jännä katsoa uskaltaako joku nautapuolen kellokas ollenkaan vastata Korvenukon tuki / tuotannnon arvo ajatuksiin?

karultahan tuo tukien ja tuotannon arvon suhde näyttää maidussa. Tuontimaidulla ei suomen taloudessa olisi kestävyysvajeita...

Korvenukon mukaan Suomessa tuotettu maitomäärä on pari miljardia litraa ja tuki sille parin miljardin luokkaa. Euro per litra siis. Tuliko pilkku virhe?

Korvenukon mukaan Suomessa tuotettu maitomäärä on pari miljardia litraa ja tuki sille parin miljardin luokkaa. Euro per litra siis. Tuliko pilkku virhe?

Se on sekaisin kuin seinäkello, en viitsi enää edes kommentoida sen tekstejä ...
Tommosilla vertailuilla, sika vastaan nauta, ei ole mitään järjellistä pohjaa.

Tommosilla vertailuilla, sika vastaan nauta, ei ole mitään järjellistä pohjaa.

Riippuu vähän kenen kannalta asiaa katsoo? Jos katsotaan asiaa kuluttajan eli maksajan kannalta niin maksajaa ainakin pitäisi kiinnostaa pano-tuotos eli mitä tukieurollaan saa. Toistaiseksi asiasta ei ole todellisuudessa keskusteltu koska maksajat eivät tiedä asioiden todellista laitaa vaan (keskusta)poliititikot ovat maksajien puolesta päättäneet mistä he maksavat.

Mutta sikapuolella tukieurot ab-alueella nyt noin 10-12% tuotteen hinnasta eli tukieurolla kuluttaja saa noin 7 kiloa sianlihaa, c-alueella pikkaisen vähemmän. Nautapuolella jos ajatellaan jotain täysin tukien varassa pyöritettävää pohjoisen tuki-haikkulaa niin tukea tulee 450 (630) euroa per emolehmä ja jos emolehmää kohti saadaan noin 300 kiloa lihaa vuodessa myyntiin niin tukieurolla saadaan siis 0,7 kiloa naudanlihaa. Sianlihaa kuluttaja saa siis tukieurollaan 10x määrän. Etelässä panos-tuotos tukien pienuudesta johtuen parempi kun tukea 80 euroa eli siitä tulee lähes 4 kiloa lihaa per tukieuro mutta sekin vielä jää kauaksi sikapuolen hyötysuhteesta.

Maitopuolella aina perustellaan että "ei pohjoisen maitoja ajeta etelään purkitettavaksi vaan niistä tehdään juustoa". No, mitäs tukieuroilla saa? Jos vaikka Utsjoelta niin maitotuet 30c/l ja päälle maitokeräilyn kuljetustuet mutta sanotaan nyt tuo 30 c/l tukea. Tehdään kilo juustoa johon kai menee noin 10l maitoa eli tuossa juustokilossa on kuluttajan tukieuroja noin 3 euroa. Tai itse asiassa kuljetustuen kanssa vielä enemmän. Myydään arkijuustona kaupan hyllyssä noin 4 euron kilohinnalla niin jos juusto on tehty Utsjoella tuotetusta maidosta niin kuluttaja maksaa siitä saman verran veroina/tukina kuin maksaa kaupan hyllyssä. Ja tilanne säilyy vaikka se juusto vietäisiin ja myytäisiin vaikka Ruotsissa, kuluttaja on maksanut siitä Utsjoen maidosta tehtystä juustosta 3 euroa kilo kun se on Ruotsissa kaupan hyllyllä.

Tilanne hieman vaihtelee tuotteesta riippuen mutta olennainen asia on ehkä se paljonko tuotteessa on tukea prosentteina. Sikapuolella lihakilossa siis noin 10-12%, maidossa jos tullaan lähelle Eurooppalaista keskihintaa kuten sianlihassa ollaan eli joku 30c/l niin etelässä tukea noin 10% mutta jo c1/c2 niin yli 25% ja Utsjoella jo 100%. Naudanlihaa voidaan tuottaa monella tavalla ja niistä tukikuvioista en edes tiedä mutta vaikka tuo emolehmät niin pohjoisessa jos tukea 1,5 euroa per lihakilo niin se on sitten 3 euron kilohinnasta 50%? Etelässä itse asiassa tuen osuus kilohinnasta taitaa olla alle 10% eli lihanautapuoli etelässä on heikoilla? Mutta laskekoon joku joka osaa nuo rosentit.

Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.

Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.

Ja asiaanhan ei millään tavalla liity se, että sianlihantuotanto käyttää pääasiallisena raaka-aineenaan massiivisesti tuettua viljaa?

Olet ihan oikeassa, että maksajat yhä lisääntyvässä määrin tulevat näitä asioita kyseenalaistamaan. Mutta tällaiset itselle mieluisiin osatotuuksiin perustuvat laskelmat huijaavat eniten laskijaa itseään.

Korven ukkokin näillä samaisilla "faktoilla", yrittää perustella sikoihin perustavan tuotannon erinomaista soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin nautoihin verrattuna. Oikeasti tämä nähtäisiin, jos tukia kokonaisuudessaan laskettaisiin merkittävästi. Myös peltotukia.

Lainaus käyttäjältä: sianlihantuottaja - 31.03.10 - klo:09:29

Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.

Ja asiaanhan ei millään tavalla liity se, että sianlihantuotanto käyttää pääasiallisena raaka-aineenaan massiivisesti tuettua viljaa?

Olet ihan oikeassa, että maksajat yhä lisääntyvässä määrin tulevat näitä asioita kyseenalaistamaan. Mutta tällaiset itselle mieluisiin osatotuuksiin perustuvat laskelmat huijaavat eniten laskijaa itseään.

Korven ukkokin näillä samaisilla "faktoilla", yrittää perustella sikoihin perustavan tuotannon erinomaista soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin nautoihin verrattuna. Oikeasti tämä nähtäisiin, jos tukia kokonaisuudessaan laskettaisiin merkittävästi. Myös peltotukia.

Massiivisesti tuettua viljaa? Suhteessa mihin? Ainakin minä ihan tarkoituksellisesti jätin peltohehtaarituet pois tuosta laskelmasta siksi että yleensä ottaen kaikkien eläimien rehut kuitenkin kasvatetaan niillä pelloilla, myös lypsylehmien? Vai ilman tukiako Vastaranta rehut lehmillensä viljelee? Kyllä ne Vastarannan nurmirehut ovat aivan yhtä massiivisesti tuettuja peltotukien kautta kuin ovat sikaloiden viljatkin. Samalla tavalla tai pahemminkin se kirpaisi lehmäpuolta jos ne peltotuet lähtisivät?

Ja onko se Paalinpyörittäjä kun pyörittää laajamittaista nurmituotantoa luomuna ja niiden tukien varassa saa emolehmänsä kokonaisuutena kannattavaksi? Ei se tuki viljaan kohdistu ja samalla tavalla lypsylehmällä sitä viljaa ja rypsiä on ruokinnassa mukana.

Mutta että se hehtaaritukien osuus on kaikissa kotieläintuotteissa suurinpiirtein sama siellä pohjalla, sen päälle sitten tulevat eläinkohtaiset tuet joita tuossa käsittelin.

Ihan Vastarannan mieliksi pyörittelin tuossa vielä ulos muutamat luvut. Voitaneen laskea että teurassika on syönyt noin 250 kiloa viljaa jossa pitäisi olla mukana jo emakonkin tarve ja jos tukea on noin 12 c/vilja-kg niin 85-kiloisessa lihasiassa on peltotukia noin 30 euroa eli siis 35 c/liha-kg. Olet oikeassa että tämä nostaa merkittävästi tuen osuutta.

Mutta entäs maitopuoli? Muistelisin että jos ylläpito ja ummessaolot ja muut huomioidaan niin rehunkulutus on luokkaa 0,7 ry/maito-kg. Nyt jos ajatellaan että tämä tuotetaan nurmirehulla yksistään niin täytyy laskea että paljonko tukea on nurmi-ry:ssä. Jos lasketaan kohtalaisella satotasolla 6.000 ry/ha ja tuet 600 euroa per ha niin se on sitten 10 c/ry tukea. Eli tuosta tulisi sitten maitolitralle pellon kautta lisätukea noin 7 c/l.

Eli missä ollaan? Sikapuolella tuet 20c/kg + 35c/kg ja sianlihan hinta 1.40 joka vastaa Eurooppalaista keskihintaa. Tukia siis 40% hinnasta. Maitopuolella tuet c1 8 c/l + 7c/l ja maidon hinta tulevaisuudessa 30 c/l niin tukia siis 50% maidon hinnasta. Näitä laskelmia pitäisi varmaan tarkentaa mutta vaikka kokonaistuetkin huomioidaan niin enpä usko että maitopuoli vähemmän tuettua on kuin sikapuoli? Naudanlihapuolesta varmaan joku osannee sanoa jotakin?

Ja sitten tuolta
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap183_26060615.pdf
ja sieltä taulukko sivulta 67 vertailussa Suomi – Ruotsi – Tanska kertoo että kokonaistuet euroa per tila ovat noin 28.000 – 18.000 – 16.000 ja vastaavasti euroa per hehtaari 750 – 220 – 290. Ja kannattaa vielä lukea sivu 70 ja sieltä taulukko jonka mukaan meillä maitotiloilla tuet kokonaistuotoista noin 30% ja Ruotsissa noin 10-15% ja Tanskassa alle 10% kokonaistuotoista.

Ja myös tämä että vuoden 2006 tilaston mukaan Suomi tuotti 42 maitokiloa per työtunti, Ruotsi 83 maitokiloa per työtunti ja Tanska 200 maitokiloa per työtunti. On siinä eroa, sikapuolella erot tuottavuudessa ovat merkittävästi pienemmät ja pakon edessä kaventuneet ja pakko kaventua entisestään kun tuet sikapuolelta lähtevät. Muuten ei pärjätä Tanskan pojille. Ja pakko on pärjätä jos aikoo jatkaa ja kun ei voi eräiden muiden tapaan kurkku suorana huutaa lisää tukia kun tulee vaikeuksia.

P.S. Tuota ptt tukitilastoa en ole itse tarkistanut, lainasin vain Muujussin tuota
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=15838.msg259068;topicseen#msg259068
juttua mutta varmaan jos viitsitte avata tuon linkin niin luvut täsmäävät? Vai täsmäävätkö?

Kuinkas paljon niillä tanskan poijilla oli velkaa per tila tai ha?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.03.10 - klo:22:41

Tommosilla vertailuilla, sika vastaan nauta, ei ole mitään järjellistä pohjaa.

Riippuu vähän kenen kannalta asiaa katsoo? Jos katsotaan asiaa kuluttajan eli maksajan kannalta niin maksajaa ainakin pitäisi kiinnostaa pano-tuotos eli mitä tukieurollaan saa. Toistaiseksi asiasta ei ole todellisuudessa keskusteltu koska maksajat eivät tiedä asioiden todellista laitaa vaan (keskusta)poliititikot ovat maksajien puolesta päättäneet mistä he maksavat.

Mutta sikapuolella tukieurot ab-alueella nyt noin 10-12% tuotteen hinnasta eli tukieurolla kuluttaja saa noin 7 kiloa sianlihaa, c-alueella pikkaisen vähemmän. Nautapuolella jos ajatellaan jotain täysin tukien varassa pyöritettävää pohjoisen tuki-haikkulaa niin tukea tulee 450 (630) euroa per emolehmä ja jos emolehmää kohti saadaan noin 300 kiloa lihaa vuodessa myyntiin niin tukieurolla saadaan siis 0,7 kiloa naudanlihaa. Sianlihaa kuluttaja saa siis tukieurollaan 10x määrän. Etelässä panos-tuotos tukien pienuudesta johtuen parempi kun tukea 80 euroa eli siitä tulee lähes 4 kiloa lihaa per tukieuro mutta sekin vielä jää kauaksi sikapuolen hyötysuhteesta.

Maitopuolella aina perustellaan että "ei pohjoisen maitoja ajeta etelään purkitettavaksi vaan niistä tehdään juustoa". No, mitäs tukieuroilla saa? Jos vaikka Utsjoelta niin maitotuet 30c/l ja päälle maitokeräilyn kuljetustuet mutta sanotaan nyt tuo 30 c/l tukea. Tehdään kilo juustoa johon kai menee noin 10l maitoa eli tuossa juustokilossa on kuluttajan tukieuroja noin 3 euroa. Tai itse asiassa kuljetustuen kanssa vielä enemmän. Myydään arkijuustona kaupan hyllyssä noin 4 euron kilohinnalla niin jos juusto on tehty Utsjoella tuotetusta maidosta niin kuluttaja maksaa siitä saman verran veroina/tukina kuin maksaa kaupan hyllyssä. Ja tilanne säilyy vaikka se juusto vietäisiin ja myytäisiin vaikka Ruotsissa, kuluttaja on maksanut siitä Utsjoen maidosta tehtystä juustosta 3 euroa kilo kun se on Ruotsissa kaupan hyllyllä.

Tilanne hieman vaihtelee tuotteesta riippuen mutta olennainen asia on ehkä se paljonko tuotteessa on tukea prosentteina. Sikapuolella lihakilossa siis noin 10-12%, maidossa jos tullaan lähelle Eurooppalaista keskihintaa kuten sianlihassa ollaan eli joku 30c/l niin etelässä tukea noin 10% mutta jo c1/c2 niin yli 25% ja Utsjoella jo 100%. Naudanlihaa voidaan tuottaa monella tavalla ja niistä tukikuvioista en edes tiedä mutta vaikka tuo emolehmät niin pohjoisessa jos tukea 1,5 euroa per lihakilo niin se on sitten 3 euron kilohinnasta 50%? Etelässä itse asiassa tuen osuus kilohinnasta taitaa olla alle 10% eli lihanautapuoli etelässä on heikoilla? Mutta laskekoon joku joka osaa nuo rosentit.

Mutta olennainen asia on mielestäni juuri tämä että mitä maksaja tukieurollaan saa. Jos maksaja tietäisi kaikki miten tämä homma menee niin moni maksaja saattaisi alkaa kyselemään sen perään että mikä on maksajan tukieuron panos/tuotos -hyötysuhde? Ja tässä vertailussa kyllä sika on aika vahvoilla varsinkin kun nyt loputkin tuet olisivat lähdössä eli markkinaehtoisesti mennään.

Eihän sillä ole *****kaan merkitystä sillä tuella, jos lihalaadut eli lajit on ihan eriä, ei nautaa voi sialla korvata ?
Nauta maksaa sen mitä sen tuottaminen maksaa, tuet on tukia, eikä sikapuolen kuluilla tai tuilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Ei paskaa ja hunajaa myydä samassa purkissa ...

Eihän sillä ole *****kaan merkitystä sillä tuella, jos lihalaadut eli lajit on ihan eriä, ei nautaa voi sialla korvata ?
Nauta maksaa sen mitä sen tuottaminen maksaa, tuet on tukia, eikä sikapuolen kuluilla tai tuilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Ei paskaa ja hunajaa myydä samassa purkissa ...

Ja kyllä voi. Korvata siis. Aina kun kuluttaja tekee ostopäätöstä niin hänellä on mielessään tuotteiden laatu suhteessa hintaan tai käytettävissä oleviin varoihin. Esimerkiksi sianlihan laatu oli aikanaan ongelmallinen mm stressilihan ja silavan takia mutta määrätietoisella jalostuksella lihan laatua on merkittävästi parannettu. Lihojen kulutussuhteethan ovat muuttuneet, naudan osuus on vähentynyt ja sian ja varsinkin broilerin lisääntynyt. Eli ovat kyllä korvaavia tuotteita jossain määrin. Ja jos kuluttaja tietäisi että naudanlihakilossa on tukia 1,5 euroa niin saattaa se vaikuttaa johonkin sekin? Kyllä se maksajakin on kiinnostunut siitä mihin niitä (vero)rahoja laitetaan ja mitä sillä panostuksella saadaan.

Ja tuosta
http://www.maataloustilastot.fi/suomalaisten-lihan-kulutus-kasvoi-siipikarjanlihan-kulutus-ohitti-ensimmaista-kertaa-naudanlihan-kul

ihan otsikostakin löytyy että miten homma menee.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 31.03.10 - klo:11:50

Eihän sillä ole *****kaan merkitystä sillä tuella, jos lihalaadut eli lajit on ihan eriä, ei nautaa voi sialla korvata ?
Nauta maksaa sen mitä sen tuottaminen maksaa, tuet on tukia, eikä sikapuolen kuluilla tai tuilla ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.
Ei paskaa ja hunajaa myydä samassa purkissa ...

Ja kyllä voi. Korvata siis. Aina kun kuluttaja tekee ostopäätöstä niin hänellä on mielessään tuotteiden laatu suhteessa hintaan tai käytettävissä oleviin varoihin. Esimerkiksi sianlihan laatu oli aikanaan ongelmallinen mm stressilihan ja silavan takia mutta määrätietoisella jalostuksella lihan laatua on merkittävästi parannettu. Lihojen kulutussuhteethan ovat muuttuneet, naudan osuus on vähentynyt ja sian ja varsinkin broilerin lisääntynyt. Eli ovat kyllä korvaavia tuotteita jossain määrin. Ja jos kuluttaja tietäisi että naudanlihakilossa on tukia 1,5 euroa niin saattaa se vaikuttaa johonkin sekin? Kyllä se maksajakin on kiinnostunut siitä mihin niitä (vero)rahoja laitetaan ja mitä sillä panostuksella saadaan.

Ja tuosta
http://www.maataloustilastot.fi/suomalaisten-lihan-kulutus-kasvoi-siipikarjanlihan-kulutus-ohitti-ensimmaista-kertaa-naudanlihan-kul

ihan otsikostakin löytyy että miten homma menee.

Kuluttaja tekee päätökset omalta kantiltaan ja tuottaja omalta, mutta sika ja nauta lihalaatuina ei ole vertailukelpoisia keskenään.

sika ja nauta lihalaatuina ei ole vertailukelpoisia keskenään.

Ehkä ei ole mutta jos kovasti yrität nautaa profiloida luksus-tuotteeksi niin siitä tulee omat ongelmansa. Luksus meinaan yleensä on sellaista että ajatellaan että jotka sitä haluavat niin kustantavat sen myös itse. Että yhtäaikainen tukien iso osuus tuotannosta tai jopa tukien kasvatus ja markkinointi luksustuotteena on himpun verran ristiriitaista.

Ja edelliseen luksukseen ja tähän

Ei paskaa ja hunajaa myydä samassa purkissa ...

vielä sen verran että vertaus tietysti vähän ontuu. Että sianliha on paskaa ja emoliha hunajaa? Vähän sama kuin vertaisi että ruotsinmaito on paskaa ja suomimaito hunajaa? Yhtä paljon totuuspohjaa.

No nuo nyt on sinun tulkintoja, mutta mielestäni tommonen vertailu on täysin asiatonta, jokainen tuotantoala on sinällään ihan yhtä oikeutettu, eikä ne ole vertailukelpoisia keskenään.
Yhtä hyvin voitaisiin eri tuotantosuuntia verrata siltä pohjalta, mikä on niiden kyky hyödyntää nurmea kasvussaan, jos haluaa katsoa asiaa pelkästään omasta vinkkelistä ...

Ihan Vastarannan mieliksi pyörittelin tuossa vielä ulos muutamat luvut. Voitaneen laskea että teurassika on syönyt noin 250 kiloa viljaa jossa pitäisi olla mukana jo emakonkin tarve ja jos tukea on noin 12 c/vilja-kg niin 85-kiloisessa lihasiassa on peltotukia noin 30 euroa eli siis 35 c/liha-kg. Olet oikeassa että tämä nostaa merkittävästi tuen osuutta.

Mutta entäs maitopuoli? Muistelisin että jos ylläpito ja ummessaolot ja muut huomioidaan niin rehunkulutus on luokkaa 0,7 ry/maito-kg. Nyt jos ajatellaan että tämä tuotetaan nurmirehulla yksistään niin täytyy laskea että paljonko tukea on nurmi-ry:ssä. Jos lasketaan kohtalaisella satotasolla 6.000 ry/ha ja tuet 600 euroa per ha niin se on sitten 10 c/ry tukea. Eli tuosta tulisi sitten maitolitralle pellon kautta lisätukea noin 7 c/l.

Eli missä ollaan? Sikapuolella tuet 20c/kg + 35c/kg ja sianlihan hinta 1.40 joka vastaa Eurooppalaista keskihintaa. Tukia siis 40% hinnasta. Maitopuolella tuet c1 8 c/l + 7c/l ja maidon hinta tulevaisuudessa 30 c/l niin tukia siis 50% maidon hinnasta. Näitä laskelmia pitäisi varmaan tarkentaa mutta vaikka kokonaistuetkin huomioidaan niin enpä usko että maitopuoli vähemmän tuettua on kuin sikapuoli?

Paljon kiitoksia, se oli kovin ystävällistä.

Te Korven ukon kanssa yrititte myydä mielikuvaa, jossa maidontuotannon tuet ovat moninkertaiset tuotteen arvoon nähden ja sikapuoli taas on kokonaan tuetonta. Kuten nyt itsekin huomasit, väite on täysin perätön. Tuossa laskemasi prosentit ovat varmastikin suuruusluokkaisesti oikein.

Tiukkaa vääntöä!

Sianlihantuottajan kunniaksi laskettakoon se, että hän osaa kieltämättä laskea näitä asioita. Luvut ja kaavat ovat aika lähellä totuutta. Laskelmissa ei ole myöskään vedätystä oman asian suuntaan. Jos huomasitte niin viljan satotaso tuossa edellisessä laskelmassa ei ollut kummoinen, mutta säilörehulla se oli mahtava.

Mielestäni tällainen faktoihin perustuva keskustelu on kiinnostavaa VAIKKAKIN omaa toimialaa hieman pahassa sävyssä kommentoivaa. Hyvin opettavaista ja omaa maailmankuvaa laajentavaa..

Miten on, sianlihantuottaja, ajatellaanko sikasektorilla yleensäkin näin? Juttelevatko ammattitoverisi tällaisista asioista, vai perustuvatko laskelmasi omiin mietteisiisi.

  Kerrankin asiallinen ja diplomaattinen viesti minulta