Saksassa kuulin että kaasuntuotanto loppuisi olemassa olevissa laitoksissakin alle 16 sentin sähkön hinnalla, ainakin jos pääraaka-aineena on joku muu kuin oma liete. Suomessa saa nyt tehtyä määräaikaisia sähkösopimuksia 4 sentillä sis alv, eli biosähkö ei Suomessa vaan kannata yhtään.

Mitä tulee biokaasun liikennekäyttöön, niin maakaasu on käsittääkseni parempi siihen, ja silti Helsingissä ovat kaasubussit vähentymässä ja muualla niitä ei taida olla lainkaan. Siirtyvät sähkökäyttöisiin. Omassa käytössä 50 sentin (alv0) polttoöljy josta edelleen saa valmisteveron palautusta jolloin hinta onkin enää reilu 40 senttiä, on aika hankala kannattavasti korvata biokaasulla kun kaasuromut yhtä traktoria varten maksaa kymppitonneja ja samalla koneen käytettävyys heikkenee.


Ihan vakavissani mahdollisuuksia juuri pyrin selvittämään ja ikävä oli todeta että eipä niitä juuri ole paitsi jos uskoo että sähkön ja öljyn hinnat muuttuvat radikaalisti parin vuoden kuluessa. Näillä hinnoilla ei biokaasu kannata edes silloin kun pääraaka-aine on oma liete eikä vaadi kummoisia tuottoja, kunhan saisi lietteen hygienisoitua about nollakatteella. Jos omaa kannattavaa lämmönkäyttöä olisi paljon (joku pieni erikoiskasvi-kasvihuone), niin sitten ehkä.

Kait se yhä edelleen paras tulos viljalla tulee yhtälöllä vieskalainen joskus toukokuun lopulla, ruutalla kerran yli kesällä ja syksyllä puinti ja kuivaus. siinä 5 tonnin sadolla rupee tulot olemaan kohdillan. Mitä muuten poltinaineen hinta vaikuttaa tulevan vuoden talouteen. Keväästä kun aineen arvo on melkein puolittunut.

Mittakaavaetuja ei yleensä mietitä viljapuolella edes sitä vähää mitä kotieläinpuolella.

Mahdollisimman vähän toistoja voi pienillä aloilla olla paras vaihtoehto, mutta sitten kun yhtä lajia on 5 hehtaarin sijasta vaikka 80 hehtaaria, niin joku tietty ruskutus tai vaikka urean lisääminen loppukesästä voi olla paljon parempi diili. Hehtaaria kohden työmäärä ja kustannus laskee dramaattisesti samaan aikaan kun hyöty on vähintään sama ja osaaminen luultavasti parempaa. Eli isompaa alaa varten on tullut paremmin selvitettyä mitä kannattaa tehdä kun jo 20 euroa lisää / hehtaari tekee sen 1600€ eikä 100 euroa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Alpaca

"According to an academic study,[19] though, the higher prices sought for alpaca breeding stock are largely speculative and not supported by market fundamentals, given the low inherent returns per head from the main end product, alpaca fiber, and prices into the $100s per head rather than $10,000s would be required for a commercially viable fiber production herd."

Joku on tehnytkin laskelmat, eli yhdestä alpakasta pitäisi tonnin tai 8 tonnin sijaan maksaa satanen, jos haluisi tehdä siitä villan myynistä bisnestä. Ja tämäkin kait siellä missä niitä voidaan laiduntaa ympäri vuoden.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.12.15 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 27.12.15 - klo:17:36

Ok, tunnustan että en ole noin hyvä. sadan hehtaarin tilalta 70 000 euroa verotettavaa on hyvä tulos... 

Ehkä niitä viljatilan tukia voisi sittenkin leikata...

Joo... tuet putoavat kun tuo menestynein prosentti on saavuttanut noin hyviä tuloksia. Tulee ilmi, että leikata voi 

myönnän että en kyllä usko hetkeäkään noihin lukuihin.

Minä en osaa viljellä myyntikasveja joten en ota muuten kantaa, mutta kyllähän ne jotka homman osasi ja keli suosi, saattoivat kerätä melkein tonnin arvosta myyntikasvia hehtaarilta tänä vuonna Vakkasuomen tietyissä osissa. Tai ehkä ei niiltä hehtaareilta jotka olivat suojavyöhykkeitä ja voittoa tuli joka tapauksessa se 700€. Mutta jos tukea on 500 ja myyntiä 900€ / ha muulta kuin suojavyöhykkeeltä, niin haasteena on hoitaa se myyntikasvien viljely 700 eurolla / ha niin jää 700 euroa tulosta.

Ja vaikka 200 hehtaarin tilalla olisi siis ensin 50ha suojavyöhykettä jolta tulee se 700 euroa tulosta hehtaarilta, ja loput 150 hehtaaria pitäisi viljellä 700 x 150 eurolla eli 105000 eurolla. Ja oma työ ei kuulu tuohon 105000 euroon. Ei näin näppituntumalta tunnu etteikö 105000 euron ostoilla + poistoilla voisi viljellä hyvin 150 hehtaarin alaa.

Eikös kovimmat vuokrat ole pyörineet joissan 600-700 eurossa? Eli Vuokraamalla pois 100 ha sitä erityisen hyvää peltoa, tienaa 60000 euroa. Jos näkee kaiken sen viljelyn vaivan, saa ehkä vielä kympin päälle

Näkyy olevan 3 vuotta vanha uutinen vahvasta lihapulasta ja investointikehoituksista. Investointiinhan menee lupineen herkästi pari vuotta eli nyt alkavat varmaan olla käytössä kaikki hallit joita Atria tänne halusi lisää.

Eli mikä mahtaa olla nyt tilanne, vieläkö on pahasti vajausta?

Ainakin pidempään tuottaneet saavat tuon investointilisän ansiosta edelleen huonompaa hintaa kun se lisä pitää jostain kaivaa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ruukin-alpakkakehr%C3%A4%C3%A4m%C3%B6-etsii-ty%C3%B6ntekij%C3%B6it%C3%A4-1.135399


Aika symppistä että on taas uutta liiketoimintaa kehissä. Pari aika hassua lukua kuitenkin pisti silmään:

"Hyvälaatuisen alpakan hinta voi nousta jopa 8 000 euroon. Jos villalla ei ole väliä, alpakan voi saada 1 500 eurolla.

Hyvällä jalostuksella kehräämiseen kelpaavan villan tuotto voidaan moninkertaistaa. Huippuyksilöistä saadaan villaa yli neljä kiloa vuodessa.

Villaa joudutaan tilaamaan myös ulkomailta, koska kotimaasta sitä ei saa riittävästi. Suomen saanto on vain noin 200 kiloa vuodessa. Kehräämö maksaa villasta maailmanmarkkinahintaa, joka on noin 25 euroa kilolta."


Eli ensinnäkin Suomessa alpakan villa tuotetaan myyntiin 200kg, hintaan 25€/kg. Tekee yhteensä 5000€. Iso bisnes.

Ja toisekseen 4 kiloa villaa, eli 100€ vuodessa tuotava huippuyksilö maksaa 8000 euoroa.  Eli huippualpakka maksaa itsensä takaisin 80 vuodessa jos se ei syö mitään jolla on jotain arvoa tai vaadi muutakaan hoitoa, leikkaa ja toimittaa itse villansa ostajalle ja kuittaa viellä ostohintansa korkokulut jotenkin.



Lypsylehmävertaus on ehkä paikallaan: Keskihintainen mutta perimältään aika hyvä hieho voi tiineenä maksaa esim. 1500 euroa (olen ostanut puolt halvemmallakin). Se lypsää ekana vuonnaan yleensä ainakin 3000 euron arvosta (ilman että mukaan lasketaan mitään tukia). Eli maksaa itsensä hitusen nopeammin kuin alpakka? 

Sellainen tuli kanssa mieleen että homeopatiasta järjestetään vain yksi pieni kurssi jonka kokonaikustannus on varmaan pari tonnia. Samaan aikaan kerääjääkasveista ja suojavyöhykkeistä maksetaan kymmeniä miljoonia euroja perusteiden ollessa about yhtä empiirisiä. "Toivotaan että on jotain vaikutusta" on ollut hallinnon toimintamalli jo pitkään.

Juurikin kaikki muu tehty unohdetaan, kun ylistetään homeopatiaa.
Ihmisillä mm. parannettu ruokavalio, mahdolliset luonnon lääkeyrtit sun muut, uusi elämänasenne ja aika parantavat.
Silti paraneminen lasketaan helposti homeopatian ansioksi.
Se, ettei parane, on sitten normilääketieteen voimattomuutta.

Se jos homeopaatti osaa parantaa elämänasenetta ja ruokavaliota, ja lääkäri ei osaa, ei kai tarkoita että homeopaatti on se jolla ei ole homma hallussa?

Minä olen kirjoittanut pariin otteeseen että pienestä lehmämäärästä luopuminen ei vaikuta tuloihin työmäärää vastaavalla tavalla, ja kasvintuotannolla + sitä tukevalla yritystoiminnalla tai palkkatyöllä tienaisi samalla (tai yleensä pienemmällä) tuntimäärällä paremmin.

Tämä ei kuitenkaan sinänsä perustu siihen että kasvinviljelyä tuettaisiin suhteettomasti. Suomessa kaikkea pellon hallintaa tuetaan suhteettomasti. Eli siitä jos omistaa peltoja, saa hyvin tuloa riippumatta tuotantosuunnata, tai jopa silloin jos vain vuokraa ne pellot fiksusti kilpailuttaen ulos. Jos joku tyhmä/tietämätön/"periaatteellinen" taas vuokraa pellot puoli-ilmaiseksi pois, niin se niiden vuokraaja saa sitä tuloa, taas kerran tuotantosuunnasta riippumatta. Jos työmäärän suhteessa omistettuun / halvalla vuokratuun peltomäärään minimoi, niin kannattavuus yleensä kasvaa jos saa aikansa joka tapauksessa käytettyä järkevään toimintaan.

Paljonkohan tuo luento maksaa osallistujalle?? Voisin ihan piruuttanin mennäkin..

Itse en taida mennä...

http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2015/12/proagria-ja-humpuukin-tukeminen.html?m=1

"Vasikan homeopaattinen hoito
Ti 19.1.2016 Huittinen
kaupungintalon valtuustosali, Risto Rytin katu 36, 32700 Huittinen
Luennoitsijana eläinhomeopaatti Marjut Roivainen
9:30    Kahvit ja päivän avaus
10:00    Homeopaattisen hoidon yleisiä periaatteita
12:00     Lounas (omakustanteinen)
12:30    Naudan hoito homeopaattisin menetelmin; pääpaino vasikassa
14:00    Kahvi (omakustanteinen)
14:15    edellinen esitys jatkuu
15:15     Päivä päättyy
Päivän hinta on 40 €/hlö (sis. alv, aloituskahvin ja materiaalit). Lounas ja iltapäiväkahvi omakustanteinen.
Ilmoittautuminen ma 11.1.2016  mennessä alla olevalla lomakkeella tai p. 020 747 2550 tai info.lansi@proagria.fi.
Lisätietoa: Mari Koskela,  ProAgria Länsi-Suomi, p. 040 5365863 mari.koskela@proagria.fi
Tilaisuuden järjestää ProAgria Länsi-Suomi ja Johtamalla Aikaa -hanke   
Tervetuloa!"

>576 000 eurolla. Ja tukia tuli vajaa 160 000 euroa

Aivan huoletta voisi poistaa tuet kokonaan tuossa tapauksessa

Ai niin että jos oikeasti harjoittaa maataloutta niin että tulee myytävääkin, pitää ottaa maataloustuet pois, kun tuet kuuluu vaan näpertelijöille jotka eivät juuri saa myytävää aikaiseksi?    Niitä pitäisi varmaan kutsua sitten jollain muulla nimellä, ehkä "kyvyttömän näpertelyn tuet"? Tai tehottomuuden ja tuottamattomuuden tuet.

Eikös se ole sama, vaikka kantturoille syöttää käpyjä, jos ne syö, pysyy kunnossa ja vielä lypsää.. Ennen kaikkea jos vielä isäntä ja emäntä ovat tyytyväisiä lopputulokseen..

Tavallaan. Mutta kannattaako tuolta pohjalta ostaa rekkakuorma käpyjä kokeiluun?    Vai kannattaako ehkä kysyä ihmisten kokemuksia käpyruokinnasta ensin?



Apilaskin voisi ehkä kerrankin osallistua eläinaiheiseen keskusteluun ihan aiheeseen liittyen, SAS:illa on varmaan kanssa ainakin vahvat muistikuvat aiheesta 

Lainaus käyttäjältä: Make - 23.12.15 - klo:10:31

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.12.15 - klo:10:19

Ettäkö kasvinviljelytilalla tuen osuus on suurempi?

Jep

Tasan

2014 2. Lomakkeelta katsoin niin viime vuonna myytiin maataloustuotteita (maitoa ja eläimiä) 576 000 eurolla. Ja tukia tuli vajaa 160 000 euroa. Tuosta laskee niin myyntiä tuli 3,6 kertaisesti tukisumma. Jos laskee mukaan vaikka 50 000 euroa investointitukia niin että inv. tuet jaksottuvat reilu 10 vuodelle, niin edelleen myyntiä oli 2,74 kertaisesti tukiin nähden. Jos joku viljan viljeliä saa vähemmän tukia suhteessa myyntiin, saa kertoa. Ei se mitenkään mahdotonta ole.

Anttiäskällä taas vituttaa kun pelto ei riitä kuin oman rehun tuotantoon ja sitäkin varten pitää vielä vuokrata lisää

Toisaalta, kyllähän tuosta 350€:stakin jäisi ihan kivasti käteen jos ei tartte muuta kuin niittää

Ei tuo oikeasti itseä auttaisi, haittaisi varmaan pari prosenttia vuodessa. Saa sitä peltoa toistaiseksi täälläkin sentään maitotilan peltotukipottia halvemmalla vuokrattua, ostettukin on pari hehtaaria taas. Tuntuu vaan että ollaan oikein erityisen vahvasti tukielättien maa nykyään ja varmaan pärjättäisiin yhtä hyvin tai paremmin jos ei oltaisi. Samaan syssyyn voisi tiputtaa muidenkin ryhmien tukia. Ansiosidonnainen puoleen vuoteen, asumistuki pienemmäksi ja sama taso koko maahan jne.