Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itse virheeseen liittyen, yhden eläimen ilmoitusviive ei sellaisenaan aiheuta maitotilalle kummoisiakaan sanktioita. Ainakaan jos kyseessä on teuraslehmä.
Jos se aiheuttaa merkittäviä sanktiota, niin se johtuu siitä että niitä ilmoitusviiveitä on enemmänkin, jolloin isäntäväkikin on ollut ilmeisen huolimaton. Joten työntekijä on vain seurannut heidän esimerkkiään.
Monet muutkin ovat muuten sanoneet eettä onhan tuo ilmoitusten aikataulun kyttääminen ihan perseestä. Siitä jos ilmoituksessa valehtelee, pitäisi sanktioida. Eli jos väittää että tukikelpoisia elukoita on tiettynä aikana enemmän kuin onkaan. Eli ilmoittelee virheellisiä syntymä- ja poistoaikoja. Nykyinen kieroutunut systeemi kuitenkin antaa rangaistuksen siitä että ilmoittaa oikeat tiedot väärään aikaan. Mutta jos ilmoittaa väärät tiedot oikeaan aikaan, se on ihan ok.
Sai sonnistakin 15 tonnia teuraaana
Maito, sonni ja sikatiloja on eniten kirpassu tämä eu aika. Niiltä on hankalampi lähteä ulkopuolelle töihin tai urakoimaan.
Tavallaan näin, mutta tavallaan parinkymmenen hehtaarin viljatilan tilanne on eniten muuttunut 80-luvun kultaisimmista hetkistä. Silloin sitä tuli tarinoiden mukaan parin viikon työllä ja tosiaan nykyiseen verrattuna pienillä aloilla ihan hyvä elanto perheelle. Kun tosiaan satatuhatta markaa oli silloin oikein hyvä palkka ja sen sai myymällä muutaman kärryllisen vehnää. Tuotantopanokset eivät maksaneet paljon mitään ja se yksi traktori+sampo tuli maksettua aika nopeasti.
edit: Sama juttu se kyllä on peltojenkin kanssa, aika kyseenalainen koko spv huojennus jos kyse ei ole ihan oikeasta yrityksestä joka työllistää päätoimisia vähintään muutaman.
Harrastaisko se "oikea"yritys sitten vaikka tissinkoittoa?
Tarkoitin enemmän PK sektorin puljuja jne. siltä osin kun johto ja merkittävä työpanos säilyy suvussa. Maataloudessa systeemi voisi olla se, että koneet ja rakennukset saisi siirtää huojennetusti (jos on jatkuvaa yritystoimintaa), mutta peltoja ei.
Mielestäni on aika keinotekoista väittää että joku omistettu metsä on jollekin elinkeino. Metsätyö voi olla elinkeino, mutta ei se sen metsän omistukseen ole sidottua.
Jaa eikös omissa metsissä voi sitten harjoittaa tuloksellista metsätaloutta jolla elantonsa hankkii? 
Voi, ja kaupunkilainen voi harjoittaa puhelimitse samalla tavalla tuloksellista metsätaloutta omistamissaan metsissä koskaan koko metsää näkemättä. Ja saada siis siitä elantonsa. Samalla tavalla kuin joku voi osakekaupoilla hankkia elantonsa tai vuokrakiinteistöjä omistamalla. Edes näkemättä niitä perimiään kiinteistöjä koskaan. Se vaan on vähän hankala määrittää että koska näihin kuvioihin pitäisi kytkeä jotain perintöverohelpotuksia. Onko se olennaista ja hyödyllistä yhteiskunnalle että isot omaisuudet joihin ei liity mitään yritysriskiä tai yritysarvoa tai erityisosaamista, saadaan annettua ilman veroseuraamuksia seuraavalle polvelle?
edit: Sama juttu se kyllä on peltojenkin kanssa, aika kyseenalainen koko spv huojennus jos kyse ei ole ihan oikeasta yrityksestä joka työllistää päätoimisia vähintään muutaman.
Nyt on vaarana että kun metsä siirtyy perintönä, niin perijä joutuu realisoimaan omaisuuttaan että saa perinnön maksuun. Eli tulee pakko myydä koko palsta tai ainakin suorittaa hakkuu josta joutuu sitten maksamaan myyntiveron päälle. Mutta kun tehdään se että perintö siirtyykin ilman veroseuraamusta tai pienellä veroseuraumuksella ei tarvitsekkaan pakosta myydä metsää tai tehdä tilakauppoja.
Minä olen ollut siinä uskossa että metsätilan spv luonteinen kauppa olis edelleen oma asiansa ja suurin osa niistä "mummun ja paapan"perintöpalstoista vaihtais omistajaa normaalin perintöverotuksen piirissä. Perintöverotukseen tuskin on mitään helpotuksia luvassa ?
Eli kyse olis lähinnä näiden spv kauppojen edistämisestä verohelpotusten avulla
Perintöverohan on valtiolle senverran varma rahasampo, että tuskin siihen ollaan puuttumassa. Varmimmat rahat metsänomistamisesta saa valtio, kun yksityisomisteiset tilat vaihtaa omistajaa suunnilleen 40 vuoden välein ja puunmyynneistä tippuu tasaisesti pääomaveroa. Kaupunkilaiset maksavat vielä veronsa käytännössä täysmääräisenä, kun suurempia vähennettäviä menoeriä kertyy vain metsätaloutta ammatikseen harjoittavilla.
No jos lähdetään ajatuksesta että siitä metsätilasta pitäisi säällinen toimeentulo tulla, niin koko pitäisi olla luokkaa 100-200 hehtaaria. Millä määrittelet sen että mikä metsätila on elinkelpoinen ja mikä ei?
Pitääkö olla näyttää raivaussaha ja todisteita menneistä ja tulevista hankitahakkuista kanssa? Entä jos alkaa toimimaan tarkkarina perimissään kerrostalohuoneistoissa, onko kyseessä silloin kiinteistöyritys jonka perintöverotusta pitää kanssa huojentaa?
Mielestäni on aika keinotekoista väittää että joku omistettu metsä on jollekin elinkeino. Metsätyö voi olla elinkeino, mutta ei se sen metsän omistukseen ole sidottua.
Kaikki biotaloushömppä perustuu ilmaiseen raaka-aineeseen viljelijän/metsänomistajan kannalta.
Näin on ollut ja tulee aina olemaan
Kaikki sahatavaran tuotanto yms. on kanssa aina ollut biotaloutta, ja on pelkästä tukista maksettu yli miljardi euroa vuodessa metsänomistajille joka vuosi jo pidemmän aikaa (sisältää kyllä myös valtion yms tahot metsänomistajana). Mielestäni miljardi ei ole ihan ilmaista sinänsä. Ja jos kokee että sille tukilleen saa paremman, oikeamman arvon itse jalostamalla niin ei sitä kai ole kielletty missään.
Välillä sattuu ihan päästä kun törmää tyhmiin ihmisiin.
Sinä olet eräs ihan eturivissä olevista.
Itselläsi ei ole termit hallussa ja uskot että jostain metsänomistajalle turhista risuista pitäisi maksaa omaisuuksia, ja minä olen se tyhmä?
Noh, miten vaan. Bioenergia on kanssa vain pieni osa biotaloutta, BTW. Erilaiset puukomposiitit yms. todelliset innovaatiot ovat uskoakseni paljon tärkeämpi juttu Suomen tulevaisuudelle kuin joku energiantuotanto bioraaka-aineista.
Paljonkos maidosta maksettiin siinä eu:hun liitymisen jälkeen? tais silläkin rahalla paremmin tulla toimeen kuin nykyisellä hinnalla ja ei ollut mitään kriisitukia.
http://www.milkprices.nl/Noiden raporttien mukaan EU:N keskiarvo oli vuonna 2000 vajaa 31 senttiä, ja tänä vuonna se on reilu 31 senttiä. Näin muuttunut 15 vuodessa, siitä voi varmaan arvioida miten hinta kehittyy. 2030 EU:n keskiarvo on ehkä 32 senttiä ?
Suomen hinta sitten seilaa toivottavasti vähän korkeammalla jatkossakin.
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.
Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.
Eräs ystäväni oli vuosia sitten pitänyt yliopistolla luennon siitä miten persiillään tämä koko tehoviljelyn ketju on. Siellä oli olleet Valion ja silloisen Kemiran miehet melko hiljaisina kuuntelemassa.
Tiivistettynä sanoma oli suunnilleen sellainen, että tämä happosäilöntään ja keinolannoitukseen perustuva ravinteiden kierrätysketju on kestämättömällä pohjalla. Nyt kun tätä tehomaataloutta on harrastettu muutamia kymmeniä vuosia, huomataan miten maan rakenne muuttuu ja maan happamoituminen lisääntyy. Monessa paikkaa on eloperäisen aineksen häviäminen pelloista vakava ongelma. Tätä paikataan sitten lisäämällä keinolannoitteiden määrää.
Keinolannoitteista johtuen lopputuotteiden ravinnepitoisuudet ovat romahtaneet verrattuna aikaan ennen keinolannotteita. Luomukin on suurelta osin huuhaata, pellon puhdistuminen kestää luokkaa 15 vuotta ja homma torpedaan heti kun otetaan vastaan happosäilötyllä rehulla ruokitun karjan lietelantaa.
Kuten joku edellä sanoi, on täällä vuosikymmenet keskitytty kasvattamaan paljon hyvälaatuista bulkkia, mutta ravintoarvot ja maku on lopputuotteissa toisarvoisessa asemassa. Tämän agendan ajamiseen on valjastettu teollisuuden myötävaikutuksella yliopistotutkijat jotka eivät yksinkertaisesti voi tutkia kuin omaa kapeaa sektoriaan ja kokonaisuudesta täytyy pitää mölyt mahassaan. Nykymaatalous on tieteellisesti perusteltua ryöstöviljelyä ja sillä ei ole kestävää pohjaa.
Voisitko vielä selvittää mihin tutkimuksiin perustuu se, että hapoilla tai biologisilla aineilla säilöttyä rehua (siis samalla tavallahan siinä valmiissa rehussa kuitenkin on happoja, oli kyse sitten lisätystä muurahaishaposta tai maitohappokäymisellä syntyneistä hapoista) syöneen lehmän lanta on maaperälle huonompaa kuin heinää syöneen lehmän lanta? Meillä pellot saavat sitä tosi pahaa happolantaa paljon enemmän kuin naapureilla, ja PH pysyy paljon paremmin ylhäällä kuin itse osasi kuvitellakaan ja rakennekin on aika hyvä vaikka koneetkin painaa tautisesti. Ja levitetään sinne pelloille jonkin verran pussityppeäkin
Mutta tosiaan, mikä tutkimus kertoo että happorehulla tuotettu liete on maalle pahaksi? Ja onko niin että sikaliete ja kananlanta on kuitenkin ok kun yleensä eivät saa hapolla säilöttyä viljaa?
(Yksi tuttu on peltoluomussa ja lannoittanut säilörehulla ruokittujen sonnien turvelannalla peltojaan jo 10 vuotta. Väittää että pellot ovat kalkitsematta paremmassa kunnossa kuin koskaan vaikka sinnehän on pahan happopask*n lisäksi mennyt vielä suuret määrät hapanta turvetta. Pellot ovat ainakin 400 vuotta viljelyssä olleita.)
Kaikki biotaloushömppä perustuu ilmaiseen raaka-aineeseen viljelijän/metsänomistajan kannalta.
Näin on ollut ja tulee aina olemaan
Kaikki sahatavaran tuotanto yms. on kanssa aina ollut biotaloutta, ja on pelkästä tukista maksettu yli miljardi euroa vuodessa metsänomistajille joka vuosi jo pidemmän aikaa (sisältää kyllä myös valtion yms tahot metsänomistajana). Mielestäni miljardi ei ole ihan ilmaista sinänsä. Ja jos kokee että sille tukilleen saa paremman, oikeamman arvon itse jalostamalla niin ei sitä kai ole kielletty missään.
Monelle metsätilan spv kauppaa suunnittelevalle, mutta sen toistaiseksi lykänneelle, riittäis varmaan se, että kaupassa lahjaverovapaan kaupan määrittely yhtenäistettäisiin maatilan spv-kaupan kanssa samanlaiseksi.
Metsävähennys varmaan myös näyttelee omaa osaansa noissa kaupoissa ja omaisuuden arvotuksessa. Onneksi ei noiden kanssa tarvi enää arpoa.
Joo-o, mutta miten se lisää puun tarjontaa että luvataan että sellainen SPV-huojennus ehkä tulee parin vuoden päästä?
Itse olen tosin sitä mieltä että SPV-huojennukset sopivat korkeintaan päätoimisten yritysten sukupolvenvaihdoksiin kuitenkin. Se että omistaa metsää on sama kuin se että omistaisi mitä tahansa muita kiinteistöjä. Peltojen perimisessäkin pitäisi varmistaa että se perijä aktiivisesti viljelee niitä maita ja samoin on tehnyt se jolta ne pellot peritään. Ja myös maatilojen osalta metsät pitäisi joka tapauksessa jättää huojennuksen ulkopuolelle.
Eli minä tekisin lain joka poistaa kaikki mahdollisuudet SPV-kähmintään yhdenkään metsäpalstan kanssa. Se lisäisi verotuloja ja lopettaisi tyhmän kikkailun ja odottamisen. Tietty on ristiriidassa sen kanssa että Kepu ja Kokoomus ovat hallituksessa.
Tehostamalla, tekemällä oikeita asioita, keskittymällä omaan bisnekseen, parantamalla ammattitaitoa, katsomalla tulevaisuuteen yms..
Usein myös etsimällä yhteistyökumppaneita, oppimalla paremiltaan, olemalla utelias, kyseenalaistamalla vanhat tavat...
Näin voi päästä siihen 30% porukkaan joilla menee vuodesta toiseen oikein hyvin. Sit ei tarvitse valitella eikä huudella muita tekemään jotain asian eteen 
Em. asiat kun tekee sekä viljelijä että hallinto.
Sama hallinto ja samat säännöt on noillakin jotka pärjäävät, joten jospa se syy olisikin vaan siinä omassa toimintatavassa 
Vemssi jo vastasikin että ei kyseessä aina ole se, pystyykö jossain annetussa systeemissä luovimaan eteenpäin kannattavasti. Vaan kyse on siitä, onko se systeemi ylipäänsä järkevä ja motivoiva ja tosiaan kansantaloudelle, ympäristölle ja muille tahoille optimaalinen. Sinulla tuntuu olevan se käsitys että byrokraatin keksimät systeemit ovat aina oikeassa eikä niitä pidä kritisoida koska monet niihin pystyvät aina joten kuten sopeutumaan ja tienaamaan, vaikka itse systeemi tuntuisi kuinka tyhmältä.
(Esimerkiksi taas kävi ilmi että rahaa ei olekaan enää tarjota kaikkeen siihen hömppään jota joku oli keksinyt tämän eurostoliiton kiistatta byrokraattisimman provinssin tuoreimpaan viisivuotissuunnitelmaan. Ja joka tapauksessa nyt sitten on paljon lohkoja jotka saattavat olla täysin tasaisia ja vain lyhimmästä laidastaan rajautua johonkin valtaojaan, ja ovat nyt sen valtaojan sujelemiseksi tosi hyvin tuetulla hömppäheinällä vielä 500 metriä kauempanakin. Mutta samaan aikaan niillä joilla on paljon nurmea, ei voi enää olla suojavyöhykkeitä vaikka aiemmin oli, siis ainakaan Eteläsuomessa koska ovat vapautettuja viherryttämisestä , eli on hyvä hetki kyntää ylös ja uudistaa kunnon myrkyillä ja lainnoituksella ne jyrkähköt rantalaitumet. Toisaalta joka tapauksessa pitää kynnellä nurmia ettei joku käsittämätön pysyvän nurmen status iskisi päälle.
)
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/biotalouden-suuret-odotukset-nojaavat-puuhun-1.135618Itse en täysin ymmärrä miten puun tarjonta kasvaa kun lupaillaan metsän lahjoittamiselle / perimiselle pienempiä veroja 2017 tai myöhemmin.
Nopeasti ajatellen tuohan saa ihmisiä panttaamaan metsiä SPV:tä odotellessa, koska hakkuista menee kuitenkin pääomaverot ja sitten jos siitä jäljelle jäänyttä rahaa antaa perinnöksi niin siitä menee taas enemmän perintöveroa. Verojen minimoimiseksi kannattaa siis jättää mahdollisimman paljon puuta pystyyn, eikö?
Ihan vakavissani mahdollisuuksia juuri pyrin selvittämään ja ikävä oli todeta että eipä niitä juuri ole paitsi jos uskoo että sähkön ja öljyn hinnat muuttuvat radikaalisti parin vuoden kuluessa. Näillä hinnoilla ei biokaasu kannata edes silloin kun pääraaka-aine on oma liete eikä vaadi kummoisia tuottoja,
Nyt erityisesti sähkön hinta on niin alhainen, että mikään voimalainvestointi ei laskennallisesti kannata. Homma ei näin voi jatkua kovin pitkään, eli tosi pelurit investoivat juuri nyt.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/s%C3%A4hk%C3%B6-enn%C3%A4tyshalpaa-ruotsissa-1.135606"Nousua ei näkyvissä. Bixiasin mukaan sähkön tuotanto ja kulutus näyttäisivät pysyvän tasapainossa tämän vuosikymmenen loppuun eikä hintoihin odoteta olennaista nousua, vaikka Ruotsi sulkisi neljä ydinreaktoriaan."
Ehkä en ole niin peluri että investoisin tuotantomuotoon joka ei oikeasti kannata ilman kovia tukia joita ei suomessa makseta. Ottaen huomioon kaikki kuljetuskulut, lainnoittamiset yms, biokaasun tuottaminen suoraan kasvimassasta on myös paljon epäekologisempaa kuin tuuli- tai aurinkosähkö.
minkä takia ihmiset teköö noistakin asioista niiiiiin vaikeita? eiks noi kuulu luontoon ihan itestäänkin?
Kaikki käy mutta Piian mainitseman tuholaisbaarin perustamista kannattaa ehkä välttää. Itsellä on välillä käynyt niin että joku on roskapussin repinyt rikki kun on oven ulkopuolelle jäänyt yön yli tai vain pariksi tunniksi. Ei oikein kiinnosta tietää minkälaisen yhdyskunnan saisi perustettua kun samaan paikkaan aika kippaisi jotain syötävää...
Eli miljoonan änkyrän yhteinen kartelli (energiantuotantomalli) tai suomalaisen maatalouden alasajo kaikki rajat avaamalla, toisi maatalouteen järkeä?
Taidan mennä mieluummin tällä nykyisellä järjettömällä systeemillä.
Järkeä hommaan voisi saada sillä että hatusta tai perseestä revittyjen ympäristötoimenpiteiden ja lannoitusrajojen sijasta lähdettäisiin tekemään enemmän oikeaa tutkimusta aiheesta. Eli vertailtaisiin valtaojien ravinnetasoja kun vieressä on pelto joka on joko suojavyöhykettä, keinolannoitettua viljaa tai vaikka nitraattidirektiivin rajat ylittäen (eli paljon paskaa) lannoitettua nurmea. Tai vaikka laidunnettu lohko. Ja tietty luomulohkoja pitäisi kanssa olla mukana vertailussa. Ja ennen kaikkea pitäisi mitata viljelyn kokonaispäästöjä mukaanlukien koneiden polttoaineet, kaikki rahdit, ja viljelykaluston elinkaarikustannukset ympäristölle. Ja sitten kun tiedettäisiin miten homma ehkä oikeasti toimii, voitaisiin miettiä mistä kannattaa maksaa. Todennäköisesti koko viherfasismi osoittautuisi aika turhaksi niiltä osin kun lietteen tai keinolannoitteen kanssa jätetään oikeasti edes metrin verran suojakaistaa vesistöön nähden.
