Toki, mutta silloin kyllä alkaa näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna. Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.
Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.
Tai jotain.
-SS-
Kylhän tuossa varmasti perää on. Toki voidaan miettiä, että mikäli näin ei olisi toimittu niin kuinka hirveä se peltopula olisi kyseisillä alueilla?
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Niinkuin yllä kirjoitin niin mikäli ne navetat olisi kaikki siellä valmiitten peltojen laidoilla niin kuin hirveä se peltopula olisi? Rehua ja lantaa ajettaisiin pitkin pitäjää, kun taas nyt raivaamalla on saatu 500 km pohjoisemana useampia kymmeniä jopa satoja hehtaareita viereen.
Ympäristölupa säännöstö ajaa eläinsuojat metsään. NIMBY ilmiö toimii tässäkin.
Paskan haju ei haittaa omistajaa,muita kylläkin. Tosin paskanlevitys itsessään ei lupaa
tarvitse. Elukat vaan.
Tämä on niin totta. Ei itselle tulisi mieleenkään alkaa minkäänlaiselle eläinsuojalle hakemaan lupaa asutuksen vierestä, siitä ei saa kuin ongelmia. Raivaamalla pellot johonkin korpeen ja navetta sinne pääsee taatusti paljon helpommalla.
Aikoinaan käytiin saksassa tutustumassa yhteen emakkotilaan jolla on noin 250 emakko. Sikala oli uusi ja sijaitsi kylän keskellä. Ihmeteltiin siinä sitten joukolla paikkaa niin omistaja sanoi, ettei kellään kyläläisellä ollut mitään valittamista. Joku siinä sitten kyseli miksi ei sikalaa ole tehty vähän matkan päässä näkyvää metsään niin omistaja totesi jotenkin tyyliin, että metsää on niin vähän saksassa, että sitä suojellaan tarkasti eikä pilata sikalalla.
Ja näin. Täällä vain taitaa porukka olla niin nuorta ja / tai yksituumaisen kepulaista, että eivät edes tajua, mitä oikein on tehty ja miksi. Jättimäinen munaus ja ihan kepun kannatuksen takia. Jos ajatellaan mitä tahansa muuta Euroopan maata, niin jokaisessa valtaosa maidontuotannosta on kuitenkin niillä edullisemmilla alueilla. Heikommilla alueilla tuotetaan pieni osa maidosta suurempien tukien varassa. Vaikkapa Ruotsissa niin kyllä Skånessa tuotetaan enemmän maitoa kuin Tukholman pohjoispuolella pohjoisilla tuilla. Meillä taas? Tehty jättimäinen typeryys kun on ohjattu eläimet pois valmiin pellon äärestä. Ja niillä isommilla pohjoisilla tuilla tuotetaan suurin osa maidosta heikommissa olosuhteissa. Mitä järkeä? Ei mitään.
Ongelma on vain se niinkuin yllä kirjoitin, että mikäli elukat olisi jääneet valmiin pellon viereen niin millainen kisa ja pula niistä pelloista mahtaisikaan olla? Pitää myös muistaa että jossain pohjoisempana ei välttämättä niitä muita ansainta keinoja ole siinä määrin kuin täällä etelämpänä. Tällä seudulla moni on laittanut elukat pois jo 70 ja 80 luvuilla ja lähtenyt tehtaalle tai johonkin muualle töihin helpomman elämän toivossa.
Mut Helsinki-Tampere-Turku kolmion sisäpuolella ei kyllä enää saa minkäänlaista lupaa eläintuotantorakennuksille.
P.skapuhetta. Puuttuu vaan hakijat. Luvat kyllä heltiää, jos ei nyt aivan älyttömään paikkaan laita.
Niin ja vertailun vuoksi? Helsinki - Hanko - Turku - Pori - Tampere - Helsinki lienee suurinpiirtein Tanskan kokoinen alue. Tuolla alueella tuotetaan muistaakseni noin 10-kertainen määrä sianlihaa mitä meillä. Muistaakseni Tanskan kuukauden tuotanto on noin meidän vuosituotantontomme. Maitomääriä en muista mutta suuremmat kuin meillä. Ja kummasti mahtuu. Elukat samalle alueelle millä 5+ miljoonaa ihmistä. Tosin onhan tanskalaisilla monia tiukempia ehtoja kuin meillä juuri asutuksen läheisyydestä johtuen. Mutta siitä ei varmasti jää kiinni, etteikö tuotanto mahtuisi ja etteikö lupia saisi. Puuttuu vaan hakijat.
Kyllä se lupa varmaan vielä irtoaa. Mutta mitään järkeä ei näillä hintasuhteilla ole alkaa tuonne tekemään mitään. Eikä edes johdu pelkästään siitä, että tuet olisivat korkeammat pohjoisessa. Pelto maksaa maltaita tuolla aluella ja vuokratkin pilvissä. Alue on muuten huono vertailukohta, aika paljon osuus metsää tuohonkin alueeseen katsokaa vaikka kartasta. Olisiko pellon hinta alempi jos koko alue olisi kuin tanska eli ei metsää?
Loppuviimein kyse on vain kysynnästä ja tarjonnasta. Pellolle on kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Tukipolitiikan avustuksella märehtijät on siirretty pohjoiseen johon raivaamalla on saatu hyvät rehun ja lannantuotantoalat navettalan viereen. Tähän kun sotketaan vielä osuuskuntalainen politiikka jolla kaikkien tulee saada tuottaa ja paikasta riippumatta niin soppa on valmis.