Mites tuo supo ja siiaiei tähän liittyy?

Vilkuile vapaasta sanasta sitä ydinvoimaketjua, niin ymmärrät. SUPO ja CIA ja AREVA ja kaikki sellainen kuuluu yhteen...

Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.

Soraharjussa sitä "hiekkaa" on paksulti, joka läpäisee vettä. Kuitenkin hiekkaisessa pellossa ruokamullan jälkeen on usein ns. raakaa maata, joka sisältää järjettömästi rautaoksideja. Nämä sitovat sen fosfaatin lujasti itseensä.

Ja nyt saa korjata ja täydentää, mutta perustelut pitää olla.

Täällä varmaan on uuden maannosluokitukset käytössä. Ne voisi mainita kun puhutaaan fosfaattien pidättymisestä.

Lisäksi olisi hyvä jos kirjoittaja viittaisi siihen kemiaan, joka vaikuttaisi saven kyvyttömyyteen sitoa fosforia. Oppikirjatieto on ainakin kiistetty täysin. Myös kokeelliset tulokset koekentiltä kiistetään myös. Toisaalta, luonnontieteiden, erityisesti kemian, tietämys on vähentynyt nuorissa sukupolvissa korkea-aste mukaan luettuna, jolloin vaihtoehtoistieteet ovat nousseet tärkeäksi tiedonhaun lähteeksi, kiitos Internetin.

-SS-

Tuumasin pitkään että vastaisiko mitään kun sillä tuskin on suurempaa vaikutusta... Mutta vastaanpa kuitenkin. Siis ongelmahan on että ensin sanotaan noin kun ensin on omassa tekstissä tehty noin kun SS tuossa kirjoittaa eli kiistetty kaikki kirjoissa essintyvä tieteellinen tieto ja tutkimustieto. Eli perusteettomasti itse tehty uutta maaperäoppia omasta päästä ja sitten vaaditaan että perusteet pitää olla. Hiukan vaikea sellaisessa tilanteessa on perustellusti sanoa yhtään mitään?

Kyllä tässä fosforilannoituksessa on muutakin pointia, kuin sen kulkeutuminen vesistöihin. Tällä fosforiesiintymien hyödyntämistahdilla tulee eteen tilanne, jossa fosforista on pula muuallakin kuin peltomaassa. Kyllä fosfori pitää saada paremmin kiertämään luonnossa, eikä saostaa sitä vesistöjen pohjalle, josta se on aika hankalaa kaivaa esiin uudestaan. On tämä systeemimme jonkinlaista "ryöstöviljelyä", ei ajatella yhtään nenäämme pidemmälle.

Edelleen olen sitä mieltä että sen sijasta että yhdyskuntalietteelle sanotaan että "Hui kauheaa, ei sellaista voi minun pelloilleni laittaa" niin pitäisi asiaa edistää reilusti... Oikeasti kierrättää ravinteet. Mutta kun ei...

tietämys maaperäkemiasta on nykyään heikkoa

Kuten todettu niin jos kuulemani jutut ilmeisesti legendaarisesti maaperäopin professorista Armi Kailasta ovat puoliksikaan totta niin tulee parikin mieleen jotka eivät koskaan olisi päässeet edes peruskurssistaan läpi...

Onko tosiaan näin, ettei tutkimusta aiheesta ole tehty. Pikemminkin on niin, että halua niiden jo tehtyjen etsimiseen ja lukemiseen ei ole, tai jos olisinin,  kapasiteetti ymmärtämiseen puuttuu.
-SS-

Veikkaan jälkimmäistä? Tai ainakin jälkimmäistä? Lisäksi on liian helppo leimata tieteelliset tutkimukset että "Ei ne professorit mistään mitään käytännöstä ymmärrä" ja vaikka tutkimukset sanoisivat mitä niin väärässähän ne ovat...

Muujussihan linkkiä laittoi tänne, mistä löytyi peedeeähfä jostain luentosarjasta.

Sivulla 12 lukee:

Anionien sitomispintoina toimivat rapautumisen tuottamat
huonosti kiteytyneet oksi(hydroksi)dit


Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.

Sitten kun vielä sisäistät että mitä ja missä on sitä rapautunutta mineraalia ja missä taas ei?

Tilatasolla fosforin kierron ymmärtäminen rajoittuu tähän aineen häviämättömyyden periaatteeseen, se mitä sadossa poistuu olisi jotenkin korvattava jotta kasvun edellytykset säilyy maassa ennallaan. Sitten sopii ihmetellä sen sadossa poistuneen fosforin päätepistettä, onko jossain kaupungeissa suuria varastoja? Kaikki vesistöihin päätyvä fosforihan on peräisin maatiloilta, jos uskoo ympäristöalan "asiantuntijoita"
Paljonko puhdistamoilta kerätystä fosforista palautuu takaisin kiertoon... ilmeisesti enenevässä määrin, mutta paljon on hukassakin.

Tämä sopii tähänkin?

Edelleen olen sitä mieltä että sen sijasta että yhdyskuntalietteelle sanotaan että "Hui kauheaa, ei sellaista voi minun pelloilleni laittaa" niin pitäisi asiaa edistää reilusti... Oikeasti kierrättää ravinteet. Mutta kun ei...

Sä oot muujussi aivan sekaisin.

Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.

Sä oot muujussi aivan sekaisin.

Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.

Niin... Ehkä...

Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.

Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.

Kun luet tuon

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savimineraali

niin sinun pitäisi tajuta että savimineraalit joista savimaa koostuu ovat aina rapatumisen tulosta. Ei ole olemassa sellaista kuin rapautumaton savimineraali. Mutta jos pistät ensin perusteesi kuntoon?

Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.

Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.

Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively

Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.

Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.

Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively

Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Nuo toimenpiteet alkaa toteutua siin vaiheessa viimeistään, kun oikiasti pitää alkaa samaan tilipussi pelkästään viljelyllä. Todennäköisesti ollaan siinä vaiheessa silloin, et alkaa olla jo ongelmia olemassa maan kasvukunnossa. Ens alkaa tulla ongelmaa orgaanisen aineen puutoksesta eli eroosio ongelmat yhtenä esmes.
Tietyillä alueilla viljelyn ykspuolistuminen, joka alkanut suomalaisessa maataloudessa 70-luvulla, alkaa näkymään nämä yksipuolisen viljelyn ongelmat.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 16.08.16 - klo:00:09

Sä oot muujussi aivan sekaisin.

Sanohan yksikin asia, mikä noissa mun väitteissäni ei ole totta kemian teorian kannalta. Savi maannoksena ja mineraalina on nyt ainakin jankutettu selväksi. Tai ainakin pitäisi olla.

Niin... Ehkä...

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 11.08.16 - klo:22:30

Rapautumattomat savimineraalit eivät ja korostan EIVÄT sido yhtäkään fosfaattia ja tämä nyt vaan on kylmä totuus.

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 12.08.16 - klo:12:31

Eli vielä kerran, savi maana sitoo sitä sun tätä. Mutta rapautumaton mineraali ei. Tämä oli se korjaus, mitä olen jankuttanut ja yhä jankutan.

Kun luet tuon

https://fi.wikipedia.org/wiki/Savimineraali

niin sinun pitäisi tajuta että savimineraalit joista savimaa koostuu ovat aina rapatumisen tulosta. Ei ole olemassa sellaista kuin rapautumaton savimineraali. Mutta jos pistät ensin perusteesi kuntoon?

Mistä ihmeestä nyt höpötät?

Alumiini ja rauta höksidit ovat mm. juuri noiden eri savimineraalien rapautumis tuotteita.

Älä tutki liikaa niitä rapajuoppoja onkimatoja.

Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.

Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.

Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively

Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Kipsiä voi laittaa jos sen saa ilmaiseksi. Ei siitä maksaa kannata.

Lainaus käyttäjältä: mermiina - 16.08.16 - klo:11:17

Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.

Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.

Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively

Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Kipsiä voi laittaa jos sen saa ilmaiseksi. Ei siitä maksaa kannata.

Sitä kipsiähän ainakin Yara sotkee lannoitepillerin runkomateriaaliksi.

Nyt kun kaikki ovat lukeneet ja sisäistäneet Hartikaisen Maan kasvukunto luennon voimmekin pohtia mitä voimme tehdä.

Salaojitus kuntoon viimeisen päälle.
Kalkitus (ehkä myös kipsiä)
Monivuotisten paljon orgaanista massaa maahantuottavien kasvien viljely.

Niillä ratkeaa:
Ohran ylituotanto
Fosforipula pellosta
Fosforin huuhtoutuminen
respectively

Jokseenkin varmaa on, että nykyisen maatalouspolitiikan takia mikään toimenpiteistä ei toteudu ainakaan merkittävässä mittakaavassa.

Mitäs uutta tossa on? Listaan voi lisätä orgaanisen lannoitteen.

Jos mielii saada muutakin kun pujottelukeppikasvustoo niin noi em. on kulmakiviä.