NIH! Etelä-Savo Hiakasa kasva ees paaskaruahot!
Jos oheiskasvit om tuatannom perusta ninko luamusa ylleensä, nin sitte soppii!
Vaa ei kannata lypsävie ettee tuara!

Se maahanmurskattu suojakasvusto oli enimmäkseen savikkaa. Tuon niiton jälkeen ne oheiskasvit eivät haitanneet. Kesän satotaso jotain 8-9000 kuiva-ainekiloa, kahden niiton systeemissä. Tiedä sitten, mitä olisi lännempänä tullut...

Petri

ei oo happoo käytössä eikä taida tullakkaan, eli ilman kokellaan

ei oo happoo käytössä eikä taida tullakkaan, eli ilman kokellaan

Hiukkasen on nyt heikkoa säilönnällinen laatu, tehty sill-all aineella. Ihmekään ole kun syksy oli mikä oli. Vettä valuu irrotuksen jälkeen kakusta....   

Ajattelin pistää kaikki peliin, ja kokeilla sitä Raision kovasti markkinoimaa Safe-sill säilöntäainetta???

Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia  . Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?

Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia  . Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?

Kysytpä vaikeita.. Sen voin sanoa, että maan pinnalla oleva mailanen ei kestä talvea -> jos kolmas sato jää niittämättä, niin jänikset syövät jokaisen mailasen lumen alta kaivaen. Näin täällä, C2-pohjoisen rajasta 20 km etelään 

Aikaisuudesta ja rehuarvoista... kuukaudessa tuo kasvaa 40 senttiä ja sitten poikki. Muuta sääntöä korjuuajalle ei tarvita.

Osaako kukaan noista lajikkeiden välisistä eroista kertoa mitään? Satoisuus, viihtyvyys, talvenkestävyys, aikaisuus, rehuarvot? Vastaan tullut ainakin Derby, Live, Plato, Karlu/Juurlu (ilmeisesti rehumailasia?) + Olderin lajikkeet. Tässä vaiheessa on jo hyvä miettiä ensi vuoden nurmiseoksia  . Ilmeisesti herneen ja viljan suojaviljaan perustaminen on parempi unohtaa?

 Luomu sivulla hra Older taisi kertoa, että uusilla lajikkeilla vai oliko kanadan maatiasilla, on kasvupiste alempana, elikkäs kestää paremmin tallausta.

Alfalfa has three general types of root system: tap root, branch root, and creeping root .
•    Tap Root – Tap root system consists of one main deep-penetrating root with some smaller lateral roots.
Under favourable conditions the tap root may penetrate 15 to 20 feet . The deep rooting habit makes
alfalfa a very drought resistant plant .
•    Creeping Root – Creeping rooted plants develop secondary root stalks from the main roots which are
capable of becoming independent plants . Creeping-rooted alfalfas are generally more persistent and
tolerate adverse conditions such as drought, grazing, and winter severity .
•    Branch Root – Branch root alfalfas have characteristics of both tap root and creeping root plants and
adapt their rooting structure depending on the conditions they are grown under . Branching of the tap root
and greater fibrous root mass develop under conditions of high moisture as an attempt by the plant to
keeps its roots above the water table and avoid stresses

Alfalfa has three general types of root system: tap root, branch root, and creeping root .
•    Tap Root – Tap root system consists of one main deep-penetrating root with some smaller lateral roots.
Under favourable conditions the tap root may penetrate 15 to 20 feet . The deep rooting habit makes
alfalfa a very drought resistant plant .
•    Creeping Root – Creeping rooted plants develop secondary root stalks from the main roots which are
capable of becoming independent plants . Creeping-rooted alfalfas are generally more persistent and
tolerate adverse conditions such as drought, grazing, and winter severity .
•    Branch Root – Branch root alfalfas have characteristics of both tap root and creeping root plants and
adapt their rooting structure depending on the conditions they are grown under . Branching of the tap root
and greater fibrous root mass develop under conditions of high moisture as an attempt by the plant to
keeps its roots above the water table and avoid stresses

Normimailanen on tuollaista 'tap root' tyyppiä, Naturcomin myymät rehu- eli sirppimailaset  lähinnä tuota 'branch root' mallia, eli pystyy itse paikkaamaan aukkoja. Mihin tavallinen sinimailanen ei juuri pysty.

Petri

http://www.plantnexgrow.com/stellent/groups/public/documents/web_content/nexgrow_spredor_pdf.pdf

Tätä ensi kesänä...

"Tap rooteissa" on nykyään lajikkeita, mitkä tekee kasvupisteensä maan sisälle suojaan tallaukselta. Olderilla yksi sellainen lajike- kait.

Kiitos hyvistä vastauksista! Regent, mistä meinasit hankkia siemenen?

Tohtiiko sinimailasta lannottaa perustamis vaiheessa samallain kun normaali nurmi perustetaan eli kynnöksen alle 50-70t ja pinnalle n.30t lietettä

Tohtiiko sinimailasta lannottaa perustamis vaiheessa samallain kun normaali nurmi perustetaan eli kynnöksen alle 50-70t ja pinnalle n.30t lietettä

Ei mitään järkeä; eka vuonna typpeä on niin rajusti, että heinät kasvavat mailasesta ohi -> heikentynyt talvehtiminen.

Petri