Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Köntys - 19.10.17 - klo:07:58
-
Huonoille pelloille huonot tuet, tuottaville pelloille parhaat tuet. Oikeus tapahtukoot.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
-
Huonoille pelloille huonot tuet, tuottaville pelloille parhaat tuet. Oikeus tapahtukoot.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
Miten MTK:n lehteen on päässyt tuollainen artikkeli
-
Luken voi aivan huoletta lopettaa turhana ja haitallisena yhteenliittymänä.Lepäilijät johonkin oikeisiin töihin.
-
Luken voi aivan huoletta lopettaa turhana ja haitallisena yhteenliittymänä.Lepäilijät johonkin oikeisiin töihin.
Ei voi lopettaa Lukea eikä prorahastusta. Mistä sitten saadaan yliasiantuntija kehottamaan, että kannattaa
puida hyvissä olosuhteissa oikea-aikaisesti jne. Tai toivomaan hyvää säätä. Noottaa semmoosta
-
Asiahan olis aika yksinkertainen , jos tuotteista maksettais oikea hinta tai tuki sidottais tuotteisiin. Vois männyntaimien kysyntä lisääntyä. Ilman sen kummempia pisteytyksiä. Mutta sehän olis liian yksinkertaista. Vai alkaako ne käyttämään niitä isäntien pellon laatutestejä pisteytysten pohjana. Onneksi vielä täyttämättä joten aikaa on virittää vastaukset kuntoon ja erinomaisille pelloille kunnon tuet :)
-
"Peltojen luokittelu tuo yhden apuvälineen myös vuokra- ja myyntihintojen arviointiin: kun pelloille on annettu keskenään vertailukelpoinen pisteytys, vuokraaja tai ostaja voi helposti arvioida pyydetyn hinnan järkevyyttä."
Eikös tuon edellisen pitäisi olla normaalia ilman mitään pisteytyksiäkin?
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Liian antelias tukipolitiikka ajaa tehottomuuteen
-
Huonoille pelloille huonot tuet, tuottaville pelloille parhaat tuet. Oikeus tapahtukoot.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
Tässä ei kyllä puhuttu tuista mitään. Voidaanhan esim. huonoimmille pelloille antaa parhaat tuet metsitettyinä. Se on poliitikkojen päätettävissä. Tätä pisteytystä voitaisiin kyllä käyttää ihan oikeastikin hyödyksi esim. lannoituksen suunnittelussa, kunhan vain nykyiset kiinteät taulukot heitetään romukoppaan. Näinhän jokainen järkevä viljelijä teki ennen eurostoliittoa ilman tohtoreiden pistelaskuakin.
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Liian antelias tukipolitiikka ajaa tehottomuuteen
Sitähän tuo on. Ennen surkeat pellot jäivät joko itsestään ruohottumaan ja lopulta metsittymään. Mutta nyt kun siitä maksetaan, että edes paperilla muodollisesti yritetään viljellä eipä ihme että keskisadot laskevat. Samoin halukkuus esim. ojituksen kuntoon pistämiseen vähenee kun tuet saa kumminkin. Ainoa kasvi, joka äkkiä tulee mieleen, jonka laatuominaisuuksiin nykyinen tukipolitiikka voi vaikuttaa on leipävehnä. Siihen halutaan valkuaista, mitä ei voi huomioda tulevassa lannoituksessa kun nykyään pelkkä satotaso ratkaisee kuinka paljon lisää typpeä ja fosforia saa antaa. Rehuviljoissa on valkuiaisen merkitys on vähäisempi. Pääasia, että lannoitetyppi tulee kunnolla hyväksikäytetyksi. Vilja on kummin "vain" rehun energianlähde jonka valkainen kyllä kuuluu ottaa huomioon, ei se rehun varsinainen valkuaiskomponetti.
Ja kyllä jokaisen asiansa osaavan pitäisi osata ilman jotain tietokoneohjelmaa tai älylätyn apsia arvioida pelkästään käymällä katsomassa sopivaan aikaan kasvukaudella onko lohko semmoinen, että sieltä satoa voi oikeasti saada.
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Liian antelias tukipolitiikka ajaa tehottomuuteen
Miten niin? Suojavyöhykettäkin keräillään tosi tehokkaasti ;D
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Liian antelias tukipolitiikka ajaa tehottomuuteen
ei pidä paikkaansa, luomutuotannossa on korkeimmat tuet....eikä se ole tehotonta
-
Luken voi aivan huoletta lopettaa turhana ja haitallisena yhteenliittymänä.Lepäilijät johonkin oikeisiin töihin.
"Jokaisella tutkimusprofessorilla ei ole yhtäläinen oikeus olla yhteiskunnan palkkalistoilla”
Kova lause. Se on heijastettuna valkokankaalle Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessorin .....laatiman esityksen alkajaisiksi.
.....painaa tietokoneensa näppäintä ja seinälle ilmestyy toinenkin lause: ”Korkeatasoisten tutkimusten ei tule kärsiä keskiarvoistamisesta”.
.....esittelee Luken kehittämää työkalua, ByrokratiaOptimia, jonka avulla Suomen virkamiehet on luokiteltu kolmeen ryhmään: kestävästi tehostettaviin, laajaperäisiin ja kilometritehtaalle.....
-
Kiinteistövero pelloille Luken viisaiden tuottokyvyn mukaan.
Lisäksi apulantavero niin kalliit rakeet heruteltaisiin vain ykkösluokan kasvien nautittaviksi.
Lisäksi viljelijät psykofyysisiin testeihin niin vain kovimmat "navy seal" viljelijät saavat parhaat pellot.
Lisäksi tilan talous, konekanta, ym. tekijät luokitukseen niin parhaita peltoja ei tunaroida vanhoilla, huonoilla vehkeillä.
Lisäksi säätekijät huomioon, täten parhaiden aluieiden parhaille pelloille voidaan kohdistaa huoletta kunnon panostukset.
Jne jne...
Sittenpä ei enää tukia tarvitakaan kun kaikki on parasta parhautta parhaiden viljelijöiden parhaimmassa huomassa.
-
Heikoimpia eli metsitettäviä peltoja on jutun mukaan alle prosentti, eli kokonaisuudessa hyvin merkityksetön määrä. SS voisikin taas laskea, että jos noilta pelloilta otettaisiin kaikki tuet pois ja jaettaisiin ne niille paremmille peltohehtaareille, ei niistä tukilisää montaakan senttiä per hehtaari tulisi, eli keskustelua lillukanvarsista on keskustelu noista heikoimmista pelloista. Ja miksi valtiollakaan olisi minkäänlaista velvollisuutta noin merkityksettömän pienelle alalle maksaa mitään metsityspalkkiota.
-
Kiinteistövero pelloille Luken viisaiden tuottokyvyn mukaan.
Lisäksi apulantavero niin kalliit rakeet heruteltaisiin vain ykkösluokan kasvien nautittaviksi.
Lisäksi viljelijät psykofyysisiin testeihin niin vain kovimmat "navy seal" viljelijät saavat parhaat pellot.
Lisäksi tilan talous, konekanta, ym. tekijät luokitukseen niin parhaita peltoja ei tunaroida vanhoilla, huonoilla vehkeillä.
Lisäksi säätekijät huomioon, täten parhaiden aluieiden parhaille pelloille voidaan kohdistaa huoletta kunnon panostukset.
Jne jne...
Sittenpä ei enää tukia tarvitakaan kun kaikki on parasta parhautta parhaiden viljelijöiden parhaimmassa huomassa.
License to farm....
-
Yaran lannoiteoppaaseen hyvää tekstiä: ”Satotasot ovat hiipuneet, tietyillä viljelykasveilla jopa romahtaneet. Samoin laatuominaisuudet ovat heikentyneet. Tämä kehitys on välttämättä saatava käännettyä.”
Johtuuko tuo Yaran lannoitteiden alennetuista fosforipitoisuuksista?
Tuolla on pisteytetty peltoja myös sen mukaan kuinka kaukana ne on tilakeskuksesta. Tuleeko nyt lähellä tilakeskusta oleville pelloille korkeampi tukitaso? Joku ounastellut, että sillä keinolla voisi ohjata parantamaan tilusrakennetta ilman eri järjestelyjä.
-
Tuolla on pisteytetty peltoja myös sen mukaan kuinka kaukana ne on tilakeskuksesta. Tuleeko nyt lähellä tilakeskusta oleville pelloille korkeampi tukitaso? Joku ounastellut, että sillä keinolla voisi ohjata parantamaan tilusrakennetta ilman eri järjestelyjä.
Rupeaa naapurimurhat lisääntymään.
-SS-
-
Asiahan olis aika yksinkertainen , jos tuotteista maksettais oikea hinta tai tuki sidottais tuotteisiin.
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
Heikoimpia eli metsitettäviä peltoja on jutun mukaan alle prosentti, eli kokonaisuudessa hyvin merkityksetön määrä. SS voisikin taas laskea, että jos noilta pelloilta otettaisiin kaikki tuet pois ja jaettaisiin ne niille paremmille peltohehtaareille, ei niistä tukilisää montaakan senttiä per hehtaari tulisi, eli keskustelua lillukanvarsista on keskustelu noista heikoimmista pelloista. Ja miksi valtiollakaan olisi minkäänlaista velvollisuutta noin merkityksettömän pienelle alalle maksaa mitään metsityspalkkiota.
Ovat sitten varmasti kaikki osuneet tänne kymenlaaksoon koska kyllä noita pusikoita aika paljon näkyy kun ajelee maakunnassa. Mutta ongelmahan ei poistu niin kauan kun tuki maksetaan hehtaariperusteisesti lähes ilman velvoitteita...
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
-
Kyse on ikiaikaisesta pellon jyvityksestä.
Nykysysteemi on Eu aikana tähänmennessä paras.
Tosin lhp peltoa pitäisi voida pitää 50% hallinnasta olevasta pellosta ja suojavyöhykenurmia niin paljon kun tila on siihen oikeutettu.
-
Kyse on ikiaikaisesta pellon jyvityksestä.
Nykysysteemi on Eu aikana tähänmennessä paras.
Tosin lhp peltoa pitäisi voida pitää 50% hallinnasta olevasta pellosta ja suojavyöhykenurmia niin paljon kun tila on siihen oikeutettu.
Saneerauskasvia pitäisi voida laittaa 100% ilman velvotteita :D
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
-
Huonoille pelloille huonot tuet, tuottaville pelloille parhaat tuet. Oikeus tapahtukoot.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
Miten MTK:n lehteen on päässyt tuollainen artikkeli
Auttaa varmaan asiaa, että MTK on yksi Pelto-optimi -hankkeen taustaryhmistä.
-
Huonoille pelloille huonot tuet, tuottaville pelloille parhaat tuet. Oikeus tapahtukoot.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.210025)
Miten MTK:n lehteen on päässyt tuollainen artikkeli
Auttaa varmaan asiaa, että MTK on yksi Pelto-optimi -hankkeen taustaryhmistä.
juu tässähän aina sopii epäillä hankkeen tarkoitusperiä.... tuleeko porrastus myös MTK-jäsenmaksuun huonosta pellosta ei tartte maksaa yhtä paljon kun kehitettävästä?
Onko täällä joku, joka tuntee pisteytyksen....kannattaako syysmuokkauksia enää jatkaa, jos joutuu kumminkin istuttamaan taimet koko alalle?
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
Siis tosiasia on että Suomen tuotantoon ja suljettuihin rajoihin perustuva tukijärjestelmä oli tiensä päässä. Se oli niin kallis veronmaksajille ja piti ruoan hinnan korkealla ja suosi pieniä yksiköitä hevon kuusessa tarjoamalla siellä saman elintason kuin tehdastyöläisillä. Punamullan aikaansaama maataloustulolaki näes...
Mutta voidaan sanoa että EU pelasti Suomen maatalouden, ilman sitä maksajien eli veronmaksajien pinna olisi loppunut. Mutta kun saatiin tuet EUn maksettaviksi niin se oli hyväksyttävää. Valitettavasti kaikki eivät ole vielä tajunneet että 60% maataloustuista maksetaan edelleen suoraan omilta veronmaksajilta kerätyistä rahoista ja EU maksaa vain 40%. Jos se olisi yleisemmässä tiedossa eli siitä tiedotettaisiin aktiivisemmin niin kielteinen asenne näihin kriisitukiin olisi todennäköisesti vielä jyrkempi ja laajemmalle levinnyt.
-
Siis tosiasia on että Suomen tuotantoon ja suljettuihin rajoihin perustuva tukijärjestelmä oli tiensä päässä. Se oli niin kallis veronmaksajille ja piti ruoan hinnan korkealla ja suosi pieniä yksiköitä hevon kuusessa tarjoamalla siellä saman elintason kuin tehdastyöläisillä. Punamullan aikaansaama maataloustulolaki näes...
Mutta voidaan sanoa että EU pelasti Suomen maatalouden, ilman sitä maksajien eli veronmaksajien pinna olisi loppunut. Mutta kun saatiin tuet EUn maksettaviksi niin se oli hyväksyttävää. Valitettavasti kaikki eivät ole vielä tajunneet että 60% maataloustuista maksetaan edelleen suoraan omilta veronmaksajilta kerätyistä rahoista ja EU maksaa vain 40%. Jos se olisi yleisemmässä tiedossa eli siitä tiedotettaisiin aktiivisemmin niin kielteinen asenne näihin kriisitukiin olisi todennäköisesti vielä jyrkempi ja laajemmalle levinnyt.
nyt kannattaa muistaa historiallinen tausta näille "hevon kuusessa" sijaitseville pientiloille. Olisi ollut hyvin kyseenalaista ensin antaa alle kymmenen hehtaaria peltoa ja sitten tappaa nälkään nämä kotinsa menettäneet ja isänmaan sankarit.
Maataloustuista 100% maksetaan verorahoista ja melkein saman verran maksettaisiin, mikäli valittaisiin kotimaisen tuotannon tilalle joku muu järjestelmä. Alkutuotannon lopettaminen laskisi kansallisia tukia, mutta aiheuttaisi kerrannaisina saman verran verotulojen alenemaa. Silti söisimme vastaavalla tavalla tuettua ruokaa, se vaan olisi tuontiruokaa....työllistäisi taas "hevon kuusessa" olevia tilallisia :)
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
Siis tosiasia on että Suomen tuotantoon ja suljettuihin rajoihin perustuva tukijärjestelmä oli tiensä päässä. Se oli niin kallis veronmaksajille ja piti ruoan hinnan korkealla ja suosi pieniä yksiköitä hevon kuusessa tarjoamalla siellä saman elintason kuin tehdastyöläisillä. Punamullan aikaansaama maataloustulolaki näes...
Mutta voidaan sanoa että EU pelasti Suomen maatalouden, ilman sitä maksajien eli veronmaksajien pinna olisi loppunut. Mutta kun saatiin tuet EUn maksettaviksi niin se oli hyväksyttävää. Valitettavasti kaikki eivät ole vielä tajunneet että 60% maataloustuista maksetaan edelleen suoraan omilta veronmaksajilta kerätyistä rahoista ja EU maksaa vain 40%. Jos se olisi yleisemmässä tiedossa eli siitä tiedotettaisiin aktiivisemmin niin kielteinen asenne näihin kriisitukiin olisi todennäköisesti vielä jyrkempi ja laajemmalle levinnyt.
Kansallinen tukijärjestelmä ei tietenkään ollut kallis veronmaksajille, se oli paljonkin halvempi kuin tämä nykyinen. Pinta-alalisistä ei paljoa taakkaa veronmaksajille kertynyt. Vientituki oli ajoittain toki merkittävä menoerä. Toisaalta kansallisen politiikan aikana viljelijöiltäkin saatiin enemmän verotuloja kuin nykyiset 0,6 mrd. Rajasuoja ja maataloustulolaki pitivät tuottajahintatason korkealla verrattuna EY-alueeseen, jossa oli toteutettu CAP-reformi 1980-luvulla ja sen myötä siirrytty alempiin tuottajahintoihin ja niitä kompensoiviin suoriin tukiin. Kuluttajat hyötyivät, veronmaksajat kärsivät.
Tähän järjestelmään Suomikin sitten liittyi, mutta neuvottelutulos ei ollut ihan odotusten mukainen. CAP-tuen määrän perusteena olevien viitesatojen vertailuvuodet olivat meille harvinaisen epäedulliset eikä koko Suomea onnistuttu saamaan epäsuotuisien alueiden tukien piiriin. Näin ollen aika paljon jäi kansallisesti maksettavien tukien varaan. Onko se sitten kuinka yleisessä tai harvinaisessa tiedossa, niin vaikea sanoa. Ainakin se kerrottiin kaikille silloin, kun Suomen EY-/EU-jäsenyydestä päätettiin - ja kansanäänestäjien enemmisö tätä halusi. Viljelijöiden enemmistö ei.
Kansallinen maatalouspolitiikka olisi epäilemättä muuttunut, vaikka olisimme jääneet Unionin ulkopuolelle. Suomessahan oli jo alennettu rajasuojaa asteittan ja suurin osa vientivastuista siirretty viljelijöiden itsensä maksettavaksi. Velvoitekesannointi ja lannoitevero oli otettu käyttöön ylituotannon karsimiseksi. Maataloustulolakia ei ollut säädetty pysyväksi, vaan sitä muutettiin lähes joka hallituksen aikana ja joskus kahteen kertaan. Viimeisinä vuosina sen kyky kompensoida muun yhteiskunnan tulojen nousun etumatkaa oli jo hyvin kyseenalainen. Kuilu kasvoi, vaikka pienimmästä päästä tiloja lopetti vielä nopeampaan tahtiin kuin nykyisin.
EU-jäsenyys on ollut maataloudelle hyväksi, koska se on tuonut edes vähän jatkuvuutta ja vakautta maatalouspolitiikkaan ja vähentänyt maatalouden aiheuttama tuskaa kaupunkilaisten herkissä sieluissa. Se on uhriuttanut tuottajaväestön, joka on saanut osakseen paljon suurempaa sympatiaa kuin jäsenyyttä edeltävinä aikoina, jolloin puheet talonpoikien tappamisesta olivat ihan poliittisesti korrektia kielenkäyttöä eikä mitään vihapuhetta.
Ruusuistahan tämä elo ei edelleenkään ole. Tuottajahintataso on jäänyt paljon alle sen, mihin kannattavuuslaskelmat alun perin perustuivat. Luultiin, että Suomen hintaso olisi merirahdin verran yli Keski-Euroopan, mutta se onkin saman verran alle. Jäsenyysneuvotteluissa soviddua kansallista tukitasoa ei otettu edes sopimuksen neuvotelleen Ahon hallituksen aikana täysmääräisesti käyttöön ja Lipposen ykkönen teki siihenkin merkittävän tason alennuksen. Siitä eteen päin on jokainen hallitus vuorollaan nipistänyt aina jotain samalla, kun tuen edellytyksenä olevia, kustannuksia aiheuttavia toimenpiteitä on lisätty. Leikkaamattomienkin tukien ostovoima olisi inflaation takia pudonnut jo neljänneksen jäsenyyden alkuvuosista! Tätä taustaa vasten tuntuu viljelijäväestöstä aika kornilta seurata yleistä talouskeskustelua, jossa pidetään kestämättömänä leikkauksena jo sitä, että tulot eivät kasva niin paljon kuin asianomainen taho olisi halunnut.
-
"Mutta voidaan sanoa että EU pelasti Suomen maatalouden, ilman sitä maksajien eli veronmaksajien pinna olisi loppunut. Mutta kun saatiin tuet EUn maksettaviksi niin se oli hyväksyttävää. Valitettavasti kaikki eivät ole vielä tajunneet että 60% maataloustuista maksetaan edelleen suoraan omilta veronmaksajilta kerätyistä rahoista ja EU maksaa vain 40%. Jos se olisi yleisemmässä tiedossa eli siitä tiedotettaisiin aktiivisemmin niin kielteinen asenne näihin kriisitukiin olisi todennäköisesti vielä jyrkempi ja laajemmalle levinnyt. "
Missään ei juuri mainita Suomen vuosittaisesta jäsenmaksusta eu:lle.
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
Entäs sitten kun nämä kaikki on jo käytössä.
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
Entäs sitten kun nämä kaikki on jo käytössä.
No kai niitä tukia sitten jää enemmän viljelijän käyttöön. Mihin muualle vielä viljelijöiden tukia virtaa? Ja jos tuet olisivat tuotteiden hinnoissa suorien tukien sijaan, ne valuisivat ihan nykyisellä tavalla viljelijöiltä eteenpäin.
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Vaikka olisikin tosiaan pikaisesti katsottuna mieluisampaa, että tuet sidottaisiin tuotantoon, tai tietysti, ettei tukia tarvittaisi lainkaan, niin samalla perusteella, kuin SS, "been there" olen kuitenkin sitä mieltä, että nykymalli on parempi. Silloinkin rajoitettiin kaikenlaista. Pakkokesantoa, pellonraivauskieltoa ja oli siellä muitakin rajoitteita. Rakennekehitystä oli pakko jarruttaa, ettei vientituki nousisi liian korkeaksi veronmaksajien kustantaa, kun yhä suurempaa ylituotantoa olisi kuitenkin pakko viedä ulos. Luulen, että vanha tukijärjestälmä olikin jo tuolloin ollut tiensä päässä ilman EU liittymistäkin. -80- luvulla ennen pankkikriisejä sanoinkin ihan ääneen jollekin, että maataloudella meni liian hyvin, jotta se mitenkään olisi voinut jatkua enää kauan.
Onhan nykymallissakin paljon rajoitteita, mutta myös kannusteita rakennekehitykseen. Nykymallissa minun mielestäni yhteikunta tavallaan ostaa ympäristöpalveluja, luonnonhoitoa ja eläinten hyvinvointia vielä maksaa niistä kohtalaisen hyvin. Tuotantoa saa ja voi kehittää maailmanmarkkinahintaan miltei niin paljon, kun sielu sietää. Se että maailmanmarkkinahinnat ovat huonoja, toki rajoittaa kehitystä. Eivät niinkään tuet. Toki tukia valuu vääriin kohteisiin, kuten vuokrahintoihin , koneisiin ja tuotantopanoksiin, mutta aukotonta systeemiä ei ole olemassakaan. Ja toki viljelijä voi vaikuttaa tukien väärään kohdentumiseen, eli olla vuokraamatta liian korkeaan hintaan, tai ostamalla edullisempia panoksia tai jopa ajella vielä pari vuotta vanhemmalla kalustolla.
Entäs sitten kun nämä kaikki on jo käytössä.
Annetaan kaluston vanhentua lisää ja joku alkaa kysellä maata vuokralle kalliilla hinnalla.
-
Ei tollasta saa ehdottaa. SS on ainakin jo kaksi kertaa torpannut tämän ajatuksen, että tuki olisi sidottu tuotantoon. Mä en edelleenkään oikein ymmärrä miksi se ei voisi toimia, mutta en jaksa enää jankata asiasta.
No tuo on helppo perustella. Se on valtiolle ja veronmaksajille kallis systeemi, koska tuotanto lisääntyy voimakkaimmin sinä mallissa, ja vaatii samalla ehdottoman valvotun ja suljetun maataloustuotteiden rajanylityksen. Tällöin nimittäin parasta bisnestä olisi tuottaa laivalasti maailmanmarkkinahintaista viljaa ja kaupata se korkeahintajärjestelmän viljaliikkeisiin. Jopa Norjassa on ongelmia maataloustuotannon kanssa, vaikka öljytulot mahdollistavat rahan kylvämisen vientitukiin. Ylijäämät on vietävä maailmanmarkkinahintaan ulos, tämä siis vaatii vientitukia. Tuotantoa jos ei kiintiöidä vahvasti, ei sitä pystytä hallitsemaan. tämä johtaa omituisiin rajoituksiin ja oikeastaan jopa korruptioon, esimerkiksi eläinyksiköiden perustamisessa lupakilpailu on veristä, ja joidenkin erittäin paljon tuettujen erikoiskasvien viljelyssä kiintiöt vetäytyvät ns. sisäpiiriin. Tuotantoa jos ei säännöstellä, joku keulii tuotantoaan hurjasti lisäämällä, muiden edestä, ja noukkii suurtulot. Koska menekki on aina varma, hyvällä hinnalla. Mm. raivauskiellon pitää olla ehdoton tuotantotukimallissa.
Been there, done that.
-SS-
Mutta jos menekkiä ei ole? Tuotanto voi lisääntyä, mutta jos menekkiä ei ole niin hinnat laskee, kun on ylitarjontaa? Mennään siihen, että kuka myy halvimmalla. Jolloin edelleen kustannustehokas viljely on toimivaa. Silti tuki tulisi tuotannon kautta eli sinun on tehtävä toimenpiteitä siellä pellolla, pelkkä omistaminen tai vuokraaminen ei riitä. Tietysti tässä on se mahdollisuus, että kaupat keskittyvät ainoastaan "sisäpiiriin" eli ostellaan vaan niiltä hyviltä kavereilta jotka voivat sitten lisätä tuotantoaan. Eläinlupa ja muutenkin eläinpuolen asiat ovat jo nytkin hyvin säännösteltyjä. Esim. broilereita ei voi kuka tahansa alkaa pitämään. Sikapuoli on käytännössä jumissa ja uusia tuottajia ei tarvita. Naudoista en osaa sanoa ja maitoa kai menee valiolle edelleenkin sieltä perähikiältä vaikkei siinä mitään järkeä ole. En siis kaipaa mitään veronmaksajien maksamia vientitukia. Tuskin veronmaksajat katsovat sitäkään hyvällä, että tukia maksetaan erilaisille pusikoille jotka saavat lähes samaa tukea kuin kuin viljeltypelto. Veronmaksajat eivät vain ole tajunneet tätä vielä, mutta kun tajuavat niin sitten on piru irti.