Jep. Kaveri tuossa naapurissa sanoi että 2017 paras vuosi koskaan satojen suhteen, -16 ei kauas nakkaa vaikka silloin tuli jo raakasti liikaa vettä jatkuvine sateineen. Nää kaks kesää, tämä kuluva ja edellinen, on todella heikkoja. Ei auta osaaminen, ei taikatemput, ellei maalaji ole kohdallaan näin kuivana vuonna. Säätökaivot sai nostaa kylvöjen aikaan Toukokuun alussa ja pohjavesi todella syvällä. Viime vuonna mittailin heinäkuulla, kaivon syvyydestä riippui kuinka matalalla vesi, kun pohja paistoi kaikissa kaivoissa.
Viime vuonna turvemailta vesi loppui heinäkuulla kuin seinään, tänä vuonna niukkuutta jo aiemmin, joten kasvustot vaihtelevuudessaan todella sekavia.
Nyt varmaan kohta täällä on vastalausemyrskyn aika. Ei ei ei ! 2017 kuulemma oli äärimmäinen katovuosi, vaikka satoa tulikin valtakunnan viljanvastaanottoihin ennätyssuuria määriä. Sateet alentavat sadon ja tappavat viljan ja nurmet... Tai jotain.
Yksi viljalaji, joka tuntuu toimivan kuivasta välittämättä, on eteläisempää Euroopasta tuotettu syysvehnä, esimeriksi Skagen. Ruis nähtävästi ei pärjää äärimmäisissä olosuhteissa alkukeväällä maalis-huhtikuussa. Se alkaa tehdä kortta, ja siinä vaiheessa on peli menetetty. Syysvehnä, jos vaan selviää kevätahavasta, elää säästöliekillä, kunnes ensimmäinen sade saapuu. Silloin kasvi turpoaa ja lehteytyy muutamassa päivässä puoleensääreen. Kolme viikkoa ennen tähkimistä, jos saa vehnän käyttöön nopeavaikutteista lannoitetta joko ruiskulla tai rakeena, voi odottaa jopa jonkinlaista satoakin. Nyt jo kaksi peräkkäistä vuotta kun syysvehnä on näyttänyt olevan ihan OK, rukiit viime vuonna monin paikoin vain tyydyttäviä, etenkin savimailla.
Seurasin tuossa kylällä todennäköisimmin Ceylon-laihoa, siinä puimakone kyllä joutui himmaamaan vauhtia, sen verran paljon raskasta viljaa oli koneessa. Ja muistan kun keväällä monta kertaa puhelin itsekseni, tuo ei kyllä hyvältä näytä, valkoisella savella maa vielä, ja on jo toukokuun puoliväli ! Mutta sitten tulivat ne toukokuun lopun sattumasateet, ilman niitä pelto olisi edelleen valkoisella savella.
Säätökaivoista sentään saa tuhannen kilon kuivatun ja rahdaton viljasadon verran kassanpohjalle, vaikka olisivatkin kuivia. Tuossa savialueen kaikein tuoreimman notkelman pohjalla kaivolla pohjavesi on jo 2,5 metrin syvyydessä. Vielä on 3 metriä matkaa pohjaan. Jos olisi lehmiä, ei vesi riittäisi ollenkaan.
-SS-