Milloin lie aloitus olisi ollut kannattavaa? Jos ostat 10 000€, niin siinäkin voi olla ojan perkausta Tai salaojitusta. Lisäksi ainakin mun ostamissa PH:t ja hivenetkin on olleet päin p:tä. Kaikenlisäksi jouduttiin ostamaan porukassa iso laserlana kun pinnanmuodot ostaessa ovat olleet niin pahasti päin mäntyä, että vesi ei ole päässyt valumaan minnekään.
Eli ostit tai raivasit niin aina alku mennään pienellä tappiolla tai nollatuloksella, mutta sitten 10v kuluttua kummassakin tapauksessa sinulla on hyvää ja satoa tuottavaa peltoa. Usein raiviolla vielä päästään parempaan lohkokokoon, joten minulle raivaaminen on paljon ostamista mielekkäämpi vaihtoehto. Vai saako tältä alueelta jostain ostettua vaikka 50ha peruslohkon kohtuullisella hinnalla?

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.01.13 - klo:10:38

Ostitte laserlanan porukalla kun pellon muoto päin persausta?? Eikös sulla itellä ole kaivuri ja maanajovehkeet? Ei ole tullu mieleenkään ostaa laserlanaa sen takia että pellossa on kaadot päin *****a........

Hei? Se on c-alueelta. Kun on (tuki)rahaa millä mällätä niin sitten ostetaan kaikki uudet lelut mikä vähänkin tarpeelliselta tuntuu. Ei väliä onko hankinta taloudellisesti mitenkään perusteltavissa.

Lainaus käyttäjältä: voortimies - 04.01.13 - klo:10:44

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.01.13 - klo:10:38

Ostitte laserlanan porukalla kun pellon muoto päin persausta?? Eikös sulla itellä ole kaivuri ja maanajovehkeet? Ei ole tullu mieleenkään ostaa laserlanaa sen takia että pellossa on kaadot päin *****a........

Hei? Se on c-alueelta. Kun on (tuki)rahaa millä mällätä niin sitten ostetaan kaikki uudet lelut mikä vähänkin tarpeelliselta tuntuu. Ei väliä onko hankinta taloudellisesti mitenkään perusteltavissa.

Mikäs fucking tietäjä sää oikeen olet? Miten se Kauran tuki täällä on suurempi, kun ainakin Mavin mukaan kauralle saa täällä vähemmän tukea kuin etelässä??
Ittellä alkaa olla likemmäs 200ha viljelyssä, ja samoin toisella lana-osakkaalla. On muuten yllättävän edullinen kampe siihen nähden mitä hyötyjä sillä saadaan.

Lainaus käyttäjältä: realisti - 03.01.13 - klo:21:59

Tänne on muutettu asumaankin vasta joskus 1800-luvulla kun etelämpänä ei ole viljelyalasta riittäneet kaikille. Ensin on raivattu kivennäismaita ja multamaita, mutta nyt kun kaikki muu raivattavaksi kelpaava on tehty, on soiden vuoro. Ja onhan noiden soiden kuivatus lapiopelissä ollut mahdoton savotta, eikä kaskeaminenkaan onnistunut kun olisi palanut koko pelto pois. Eli sillon kun teidän nurkilla on raivattu peltoa, meidän suku on asunut paljon etelämpänä maata asuen. Mutta kun tila loppui kesken, niin muuttivat tänne.
Ja sorjoselle: en ole sanonut että muu pelto ei kasvaisi, päisteet vaan kasvaa vieläkin paremmin. Ne ringsaker-kahut painoi tänä syksynä 59kg/hl, että eipä tule laatuvähennyksiä.

  Entäs sitten kun suot loppuu, meette rakkaa perkaamaan ja sanotte siellä että ennen asuttiin suota.

En nyt kyseisen yksilön hintaa kerro, mutta kokoluokasta ja varusteista riippuen 20 000€ - 30 000€.

Nyt jos tota suota lähtis ronkkii pelloks niin se onkin sitten aivan eri juttu saako sen viljelyä kannatavaksi?  Pahimmassa tapauksessahan viljely olisi tappiollista ilman tukia ja sadot olisivat alkuun varmaankin vaatimattomia, joten senkään varaan ei voi laskea? Mutta toisaalta täällä päin saa pulittaa tukikelposesta pellosta sen kymppitonnin eguja per hehtaari joten joten ? Ja Tosta suosta jota meinasin niin siinä on semmonen ensharvennus ikään tuleva männikkö eli ei ole avosuota... Tossa äkkiseltään laskeskelin, että jos sen paljaaks hakkais niin puusta tuleva tili mensi sen suon pellonteko kustanuksiin. Eli loppu tilanne olisi se, että olisi suopohjasta peltoa johon ei saa tukea/ hakattu aukko jossa oli kasvava mäntymetsä.....

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 03.01.13 - klo:19:36

Nyt jos tota suota lähtis ronkkii pelloks niin se onkin sitten aivan eri juttu saako sen viljelyä kannatavaksi?  Pahimmassa tapauksessahan viljely olisi tappiollista ilman tukia ja sadot olisivat alkuun varmaankin vaatimattomia, joten senkään varaan ei voi laskea? Mutta toisaalta täällä päin saa pulittaa tukikelposesta pellosta sen kymppitonnin eguja per hehtaari joten joten ? Ja Tosta suosta jota meinasin niin siinä on semmonen ensharvennus ikään tuleva männikkö eli ei ole avosuota... Tossa äkkiseltään laskeskelin, että jos sen paljaaks hakkais niin puusta tuleva tili mensi sen suon pellonteko kustanuksiin. Eli loppu tilanne olisi se, että olisi suopohjasta peltoa johon ei saa tukea/ hakattu aukko jossa oli kasvava mäntymetsä.....

Jos saat pellon raivattua puuston myymällä, on raivaus halpaa. Osaathan tuon laskea, montako mottia se vuodessa kasvaa ja tuottaa.

Lainaus käyttäjältä: Peltola - 04.01.13 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 03.01.13 - klo:19:36

Nyt jos tota suota lähtis ronkkii pelloks niin se onkin sitten aivan eri juttu saako sen viljelyä kannatavaksi?  Pahimmassa tapauksessahan viljely olisi tappiollista ilman tukia ja sadot olisivat alkuun varmaankin vaatimattomia, joten senkään varaan ei voi laskea? Mutta toisaalta täällä päin saa pulittaa tukikelposesta pellosta sen kymppitonnin eguja per hehtaari joten joten ? Ja Tosta suosta jota meinasin niin siinä on semmonen ensharvennus ikään tuleva männikkö eli ei ole avosuota... Tossa äkkiseltään laskeskelin, että jos sen paljaaks hakkais niin puusta tuleva tili mensi sen suon pellonteko kustanuksiin. Eli loppu tilanne olisi se, että olisi suopohjasta peltoa johon ei saa tukea/ hakattu aukko jossa oli kasvava mäntymetsä.....

Jos saat pellon raivattua puuston myymällä, on raivaus halpaa. Osaathan tuon laskea, montako mottia se vuodessa kasvaa ja tuottaa.

Riippuu iästä jos puusto on parhaassa kasvussa niin ei mikään peltokasvi peittoa tuottoa mikä metsästä tulee ilman euronkaan panostusta.

Lainaus käyttäjältä: bdr-529 - 04.01.13 - klo:20:52

Lainaus käyttäjältä: Peltola - 04.01.13 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Mercantil - 03.01.13 - klo:19:36

Nyt jos tota suota lähtis ronkkii pelloks niin se onkin sitten aivan eri juttu saako sen viljelyä kannatavaksi?  Pahimmassa tapauksessahan viljely olisi tappiollista ilman tukia ja sadot olisivat alkuun varmaankin vaatimattomia, joten senkään varaan ei voi laskea? Mutta toisaalta täällä päin saa pulittaa tukikelposesta pellosta sen kymppitonnin eguja per hehtaari joten joten ? Ja Tosta suosta jota meinasin niin siinä on semmonen ensharvennus ikään tuleva männikkö eli ei ole avosuota... Tossa äkkiseltään laskeskelin, että jos sen paljaaks hakkais niin puusta tuleva tili mensi sen suon pellonteko kustanuksiin. Eli loppu tilanne olisi se, että olisi suopohjasta peltoa johon ei saa tukea/ hakattu aukko jossa oli kasvava mäntymetsä.....

Jos saat pellon raivattua puuston myymällä, on raivaus halpaa. Osaathan tuon laskea, montako mottia se vuodessa kasvaa ja tuottaa.

Riippuu iästä jos puusto on parhaassa kasvussa niin ei mikään peltokasvi peittoa tuottoa mikä metsästä tulee ilman euronkaan panostusta.

Suolla ei kasva kuin kuitupuuta. Puu lopettaa suolla kasvunsa kitumaan 40 vuoden jälkeen, jolloin puuta on esim 170 m3/ha. Tuotto on satasen luokkaa hehtaarilta, ei harmita ottaa kerralla tuotto (eikä odottaa vielä 60 vuotta, jolloin kaksi tukkipuuta/runko). Tosin puun reaalihinta on lähes kaikkien aikojen surkein. Samoin on pellon tuoton laita ilman tukia. Suo tuottaa ainoastaan pehkusuona, johon ei taas saa lupia.

Tuotto on satasen luokkaa hehtaarilta, ei harmita ottaa kerralla tuotto (eikä odottaa vielä 60 vuotta, jolloin kaksi tukkipuuta/runko).