Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: SM - 04.02.24 - klo:18:34
-
Onko kukaan nähnyt kyntöaura jankkuri yhdistelmää? Löyty vanhasta maanviljelely kirjasta hevosaikakaudelta kyseisiä yhdistelmiä. Onko näitä tehty jäljemmin onko tietoa?
-
https://maatalouskoneet.fi/fi/product/jankonrikkoja-oikea-kverneland/1806
-
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
-
Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.
-
Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.
-
Näillä mailla tuppaa Kvernelandilla olla ongelmia saada laukaisulaite pysymään laukeamatta jo pelkällä normiaurallakin.
Täällä savikolla vois toimiakin.
-
Mitä vanhempia kirjoja löytää niin sitä mielenkiintosempia ne tuntuu olevan kun niissä selitetään aika selkeesti mitä,miten ja miksi jotain tehdään. Ja kyllä kaikki mitä nykyään vouhotetaan uutuutena ja mullistavana on keksitty jo ajat sitten kaikki muu on sovellusta vanhasta. Oikeasti uusia keksintöjä on kyllä vähä laisesti maanviljelyn saralla.
No tämä. Tekninen kehitys toki mahdollistaa monta juttua mitä viime vuosiasadan alkupuollella ei osattu haaveilla mutta perusasiat ei ole juurikaan muuttunut ja ne on tunnettu ja osattu soveltaa jopa hämmästyttävän hyvin. Kyllähän osa sotia edeltävän ajan tiloista on toiminut nykymittapuullakin nähden hyvinkin ammattimaisesti vaikka nykyisin tahdotaan ajatella että se on ollut vähän semmosta "kotitarve puuhastelua"
-
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..
-
https://youtu.be/z-GZBx5UKd4?si=UZbUU5KwZkY0BJ07
Tollasen videon löysin missä näkyy jankkurit kvernerlandeissa. Mahtaako nuo olla omavalmistetta kun eivät Maken linkin kaltaiset ole.
-
Kappas kun en ole aiemmin huomannu. Onkos tuon jankon rikkojan käytöstä kokemusta? Onko joku syy miksi noita ei mainostella vai onko niistä puhuttu jo tarpeeksi aikanaan. Jos tuo systeemi toimii niin miksi tarvis erikseen jankkuroida? Noissa hevosvetosissa yhdistelmissä on saanu säätää jankkurin työsyvyyttää.ALV merkkisessä 6-8cm ja Ventzikissä10-15cm.
Se ainakin on että täytyis aika tarkkaan miettiä milloin sitä käyttää, märissä oloissa voi siirtää vaan ongelmaa syvemmälle..
Se on totta. Lähinnä jos käyttäis syysviljan perustamisen yhteydessä kun silloin on yleensä muokkaus aikaan kuivaa.
-
Sokerijuurikkaan viljelyoppaassa vuodelta 1919 on ohje että maa jankkuroidaan kynnön jälkeen jos sokerijuurikasta haluaa viljellä kunnolla. Eli joku järki siinä jankkuroinnissakin on niin sitä kautta mielenkiinto hiukan heräs aiheeseen. Eikä helpottanu yhtään kun näki tuossa maatalous ja ravintoaineet kirjassa vuodelta 1939 että jankkurointi on yhdistetty kyntöauroihin. Nykyään kun puhutaan vain nurmien jankkuroinnista ja 100vuotta sitten se on ollu normaali työ muitakin kasveja viljellessä.
-
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
-
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
Itse ei ole jurttia tullu viljeltyä mutta sivusta on tullu seurattua ja korjuu näyttää usein olevan kaikista märimpään hetkeen. Tollon 100vuotta sitten se on ollu varmaan köykäsempää kyllä maalle kun se on käsipelillä suoritettu.
-
On juu varmasti, mutta tuossa -70 luvulta 2000 luvun alkuun tampattiin hyvin
-
Se on vähän monesta asiasta kiinni, kuinka se jankon rikkominen auttaa. Trendinä on ollut, että jankko rikottaisiin syväjuuristen/reipasjuuristen kasvien kasvuaikana esim. viherlannoitus ja pellolle ei mentäisi riehumaan ylimääräistä saman kasvukauden aikana. Ojitus pitää olla kunnossa ja maa tarpeeksi kuivaa, jotta olisi optimaaliset olosuhteet olemassa. Ihan vaan kyntöaurassa oleva raaputin ei oikein tue tuota nykytrendin mukaista proseduuria.
Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.
Päinvastoin. Nykykoneiden massoilla saadaan niin paljon suuremmat liike-energiat aikaiseksi, että muutosta maassa tapahtuu syvälläkin. Kevyt kone tinttaa pintaa ja voi välillä mennä syvälläkin tai upota, mutta vaikutus on paikallista. Pahimmat tiivistymät syntyivät kerrostalokoneiden jälkeen, vaikka silmämääräisesti pellolle ei olisi tapahtunut mitään. Pienillä traktorikoneilla ajoa tulee aumalla tietenkin enemmän, mutta eivät ne koskaan kovettaneet peltoa niin pahasti, kuin isot koneet tinttasivat.
-
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438816/asarja30.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tollanen tutkimus löytyi ja sen lopputulema on mielenkiintoinen.
Tuo auroissa oleva jankkuriterä ei tetystikään vastaa syväkuohkeutusta.
-
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438816/asarja30.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tollanen tutkimus löytyi ja sen lopputulema on mielenkiintoinen.
Tuo auroissa oleva jankkuriterä ei tetystikään vastaa syväkuohkeutusta.
Tuokin tutkimus on suhteessa aika tuore ja kuitenkin siinä on menty reippaalla meiningillä, vaikka nykyään ymmärretään, että jankkurointitapa, ajankohta ja stabilointiaika pitää olla kunnossa, jos tuloksia halutaan. Toki siinä mainitaan, että esim. viherkesanto olisi hyvä jatkumo jankkuroidulle pellolle. Ja myös ojituksen merkitystä ei oltu unohdettu. Useillakin nykyvehkeillä jankkurointi onnistuu valmiiseen kasvustoon, joten ylimääräisiä ajoja ei tarvita ja pelto saa rauhassa ihmetellä, mitä oikein tapahtui.
Ja kuten tutkimuksessa sanottiin, että jankkurointia ei voi pitää yleispätevänä korjauksena huonokuntoiselle maalle. Ei se sitä olekaan. Mutta joissakin tapauksissa se on ainoa keino rikkoa juuria, vettä tai kaasuja estävä tiivistymäkerros. Oikein tehtynä jankkurointi toimii.
-
Jostain muistan lukeneeni että joka toiseen siipeen jankonrikkoja ja ettei viimeseen siipeen kannattais laittaa, kun se poljetaan kuitenkin piukkaan se vaon pohja.
Paitti jos harrastaa onland kyntöö ni sitte saa olla viimeseski..
-
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
-
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
;D
https://youtu.be/Qg4V2iJAux8?si=PTTabLmIZNac_7uG
Löyty oikeen opetus video laitteesta.
Tämä nyt on ehkä hieman krouvi syvämuokkari mutta tekee kyllä työnsä varmasti. Ois kyllä melkonen trafiikki kylätiellä kun tois pillarin pellolle ja rupeis routapiikillä jankkuroimaan. Saksalainen insinööri on kyl jalostanu routapiikkiä erinomaisesti.
-
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
Mä en tota aikaa muista kun noita Palpheimon jankkurointeja tehtiin mutta nuo vanhemmat miehet puhui että pelloista hävisi kantavuus märkänä pitkäksi aikaa käsittelyn jälkeen.
-
Turhan rajua ja turhan syvään. Ja se syväjuurinen parannuskasvi puuttuu.
Luulisin että hellempi ja 20-30 cm kyntöä syvempi riittäisi.
Täälläpäin kokeilivat joskus syväkyntöä. Taisi mennä vuosikymmen ennenkuin pellot olivat entisellään - siis positiivisessa mielessä.
Tuossa tuli ongelmaksi vielä maakerrosten sekoittuminen.
Ainakin mun pelloilla nämä kuivuudessa puoleen metriin halkeilleet hiesusavet on näin luonnonmukaisesti jankkuroitu. Ihan ilmaiseksi jollei surkeita satoja lasketa sitten hinnaksi.
-
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
Mä en tota aikaa muista kun noita Palpheimon jankkurointeja tehtiin mutta nuo vanhemmat miehet puhui että pelloista hävisi kantavuus märkänä pitkäksi aikaa käsittelyn jälkeen.
Mommilaanhan tuli Alliksien kanssa jankkurit, muistan pikkupoikana kun puhuttiin että Mommilan pellot meni pilalle ja upottaviksi jankkuroinnilla. Seuraavaksi ne liettyi kun niitä avokesannoitiin -80 luvulla. Silloin kyllä kantoi ajaa vaikka millä koneella. Nyt ne on hienossa kunnossa💪💪
-
Laittaa hakusanaksi " koelbe-gmeinder tlg 12 " ja tuloksista valitsee ScienceDirect : Deep Plowing - an overview
Löytyypi kuva alakukun tutkimuksessa käytetystä jankkurista.
Avainkohtia tutkimuksesta;
Paloheimo Oy lainasi syväkuohkeutinta (yhtiö kokeili tilallaan n.1970 -luvulla samaista kuohkeutinta ja "haluttua/toivottua" tulosta ei saatu ja kone jäi
käyttämättömäksi, paikalliset hämäläiset varmasti tietävät asian oikean laidan)
Laitteessa aktiivinen maatakuohkeuttava kaksoisterä = aktiivisesti maata tiivistävä kaksoisterä
Vetokoneena 100kW puskutraktori "(telaketjutraktori)" jonka painosta ei löytynyt tietoa
Ei toi tutkimus mikään edes melko uusi ollut, kokeet 1980-1983. Alakukku vetänyt tulokset yhteen 1997.
Kokeessa käytetty (jankkuri) syväkuohkeutin soveltuu lähinnä maanrakennuksen tarpeisiin.
Mä en tota aikaa muista kun noita Palpheimon jankkurointeja tehtiin mutta nuo vanhemmat miehet puhui että pelloista hävisi kantavuus märkänä pitkäksi aikaa käsittelyn jälkeen.
Mommilaanhan tuli Alliksien kanssa jankkurit, muistan pikkupoikana kun puhuttiin että Mommilan pellot meni pilalle ja upottaviksi jankkuroinnilla. Seuraavaksi ne liettyi kun niitä avokesannoitiin -80 luvulla. Silloin kyllä kantoi ajaa vaikka millä koneella. Nyt ne on hienossa kunnossa💪💪
Tahtoo kyllä olla joka kevät ja syksy kartanon pellot ainoita, joilla vesi seisoo vaikka yksi isäntä kuinka laserin kanssa lanailee, toinen jankkuroi ja kolmas suorakylvää ja hömppäilee
-
No en siellä niin aktiivisesti kulje, noin ohiajaen ei sesonki aikana näyttää ok. No nyt keväällä sitten pitäis olla paikalla useasti ja pitkin kesää
-
Turhan rajua ja turhan syvään. Ja se syväjuurinen parannuskasvi puuttuu.
Luulisin että hellempi ja 20-30 cm kyntöä syvempi riittäisi.
Joo, onhan nykyaikainen jankkurointi menetelmänä ihan erilainen kuin noi vanhat kokeilut missä revittiin koko profiili auki.
-
Onko kukaan nähnyt kyntöaura jankkuri yhdistelmää? Löyty vanhasta maanviljelely kirjasta hevosaikakaudelta kyseisiä yhdistelmiä. Onko näitä tehty jäljemmin onko tietoa?
Olisiko vuona 89 (Hyvinkää) Eestin osastolla oli esittely aurasta jossa oli siiven takana jankkuri erillisellä jousella/kiveen ajosuojalla
ajosuunnassa takaa katsoen L-mallinen muistaakseni, siitä on esite A4 "mutta se on jossain hyvässä tallessa"
Siitä olisi varmaan hyötyä jos kertaluontoisesti kuohkeuttaa maata ja pystyy sen jälkeen olla tiivistämättä maata tosin nykyiset koneketjut on sen verran painavia tarvitsee kantavanpohjan että pysyy pinnalla ilman että tulee uria, varmaan nykyiset jankkurit on parempia kyntöanturan poistoon
-
Jankkuroinnin pitäisi olla vain kertatoimenpide ja syväkuohkeutettu maa tulisi stabiloida eli sitoa syväjuurisilla kasveilla. Paras tapa lienee jankkuroida ensimmäisen vuoden nurmi keskikesällä kuivimpaan aikaan ja palata samalle lohkolle koneiden kanssa vasta seuraavana vuonna. Syväkuohkeutettu maa tiivistyy tosi helposti uudestaan, ja paljon syvemmältä, jos pellon ei anneta vakautua jankkurointitoimenpiteen jälkeen, vaan sinne mennään isoilla koneilla sotkemaan. Tuollainen pieni terä fältin perässä ei ole syväkuohkeutetusta, mutta en ymmärrä miksi sitäkään pitäisi käyttää jatkuvasti. Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, oikein kuivissa oloissa voisi käyttää kyntöanturan poistoon aina silloin, kun sellainen kuiva osuu kohdalle. Eli aika harvoin, ainakin varsinaisessa syyskynnössä.
-
Jankkuroinnin pitäisi olla vain kertatoimenpide ja syväkuohkeutettu maa tulisi stabiloida eli sitoa syväjuurisilla kasveilla. Paras tapa lienee jankkuroida ensimmäisen vuoden nurmi keskikesällä kuivimpaan aikaan ja palata samalle lohkolle koneiden kanssa vasta seuraavana vuonna. Syväkuohkeutettu maa tiivistyy tosi helposti uudestaan, ja paljon syvemmältä, jos pellon ei anneta vakautua jankkurointitoimenpiteen jälkeen, vaan sinne mennään isoilla koneilla sotkemaan. Tuollainen pieni terä fältin perässä ei ole syväkuohkeutetusta, mutta en ymmärrä miksi sitäkään pitäisi käyttää jatkuvasti. Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, oikein kuivissa oloissa voisi käyttää kyntöanturan poistoon aina silloin, kun sellainen kuiva osuu kohdalle. Eli aika harvoin, ainakin varsinaisessa syyskynnössä.
Kyllä se mahdollisessa syyskynnössä onnistuisi, koska maa on suhteellisen kuivaa, jos nyt ei siellä kurakeleillä kynnä. Puinnin jälkeisiä jankkurointeja on harrastettu jo kauan. Onko siinä järkeä, riippuu monesta asiasta? Jos ojitus on kunnossa, jankkuroinnilla voidaan ohjata vettä ja tasoittaa kosteuseroja, jos maalaji ja pellon muoto sen sallivat.
Huonolla tuurilla voi syntyä vesitilaa, jossa vesipatja on jankkuroinnin jälkeen paksumpi koska vesi ei imeydy ojiin tai maaperään. Silloin tällainen paikka on märällä kelillä aika upottava. Siihen ei auta stabiloivat kasvit, ainoastaan aika ja uudelleen tinttaus.
-
Jankkuroinnin pitäisi olla vain kertatoimenpide ja syväkuohkeutettu maa tulisi stabiloida eli sitoa syväjuurisilla kasveilla. Paras tapa lienee jankkuroida ensimmäisen vuoden nurmi keskikesällä kuivimpaan aikaan ja palata samalle lohkolle koneiden kanssa vasta seuraavana vuonna. Syväkuohkeutettu maa tiivistyy tosi helposti uudestaan, ja paljon syvemmältä, jos pellon ei anneta vakautua jankkurointitoimenpiteen jälkeen, vaan sinne mennään isoilla koneilla sotkemaan. Tuollainen pieni terä fältin perässä ei ole syväkuohkeutetusta, mutta en ymmärrä miksi sitäkään pitäisi käyttää jatkuvasti. Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, oikein kuivissa oloissa voisi käyttää kyntöanturan poistoon aina silloin, kun sellainen kuiva osuu kohdalle. Eli aika harvoin, ainakin varsinaisessa syyskynnössä.
Meillä porukalla Eversin kolmipiikkinen nurmijankkuri, toimii hienosti juuri tuossa tilanteessa. Syksyllä komea kasvusto ja juuristo syvällä. Monipiikkisen jankkurin väärä käyttö vie kantavuuden täysin, sitäkin kaveripiirissä kokeiltu ja kerrasta tyrmätty ajatus. Nurmimallin ja nurmen jankkurointi siistiä hommaa kesällä, vaatii pellon kesannoinin kunnostukseen ts. hyvä hömppäseos kasvamaan. Parin vuoden käsittelyllä luulisi huononkin pellon paranevan paljon. Toisaalta syksyllä ennen syyskylvöä myös sopiva hetki, tai jopa kylvön jälkeen. Ei ainakaan tilanne huonontunut, kun kokeilin lanttopaikkoihin jankkurointia ennen syysviljan orastumista ::)
Tuo kyntöauran jankkuripiikki idea tosi vanha, pulpahtaa näköjään silloin tällöin nuorempienkin tai muuten vaan asian unohtaneiden mieleen. Jussi K Niemistö asiaa markkinoi jo lähes 30 vuotta sitten, ja edelleenkin jankkurointipiikki auroissa. Yksi piikki riittää neliteräisiin auroihin, ei sitä peltoa tarvi jokakohdasta raaputella syvemmältä.
-
Minkä siiven taakse laittaisit piikin ja kuinka pitkän eli syvän?
-
Minkä siiven taakse laittaisit piikin ja kuinka pitkän eli syvän?
Ekan?
Perustelut:
- jää mahdollisimman kauas seuraavasta tiivistävästä pyöränjäljestä
- saattaa hitusen jopa vaikuttaa juuri tehtyyn jälkeen
Ongelmaksi 1. terässä voi tulla nostolaitteen nostokorkeus jos se on tarkalla?
Kuitenkaan ei ainakaan viimeiseen jolloin seuraavan ajokerran pyörä tiivistäisi sen heti uudellen.
Syyvyydessä olisin maltiillinen, en osaa sanoa tarkkaa mittaa.
-
Minkä siiven taakse laittaisit piikin ja kuinka pitkän eli syvän?
Ekan?
Perustelut:
- jää mahdollisimman kauas seuraavasta tiivistävästä pyöränjäljestä
- saattaa hitusen jopa vaikuttaa juuri tehtyyn jälkeen
Ongelmaksi 1. terässä voi tulla nostolaitteen nostokorkeus jos se on tarkalla?
Kuitenkaan ei ainakaan viimeiseen jolloin seuraavan ajokerran pyörä tiivistäisi sen heti uudellen.
Syyvyydessä olisin maltiillinen, en osaa sanoa tarkkaa mittaa.
Joskus muistan nähneeni jonkun ohjeen ja siinä se oli kolmannessa siivessä. Tiedä sitten onko idea se, kun toinen pyörä menee just siinä edellä, niin avaa heti perässä sen kohdan?
-
Kyllä itse olen nähnyt myös sellaisia, joissa on viimeisessä terässä.
-
Ensimmäinen siipi mulla ainakin tuppaa ensimmäisenä laukeamaan jäykemmässä maassa. Ehkä toinen siipi sietäisi jankkurointiterän paremmin.
-
Lopputulemana taitaa olla että koitan pistää terän tai pari. Ensimmäiseen ja kolmanteen tai sitten vain toiseen. Viimeseen ei tosiiaan kannata laittaa kun se tiivistyy . Eipä tuosta kokeilusta varmaan haittaakaan ole kun niin on ennenkin tehty ja välillä tuntuu puhuttavan jotta aurat oikeen pilaa maan niin rikotaan sitten jankkoa harkitusti.
-
Lopputulemana taitaa olla että koitan pistää terän tai pari. Ensimmäiseen ja kolmanteen tai sitten vain toiseen. Viimeseen ei tosiiaan kannata laittaa kun se tiivistyy . Eipä tuosta kokeilusta varmaan haittaakaan ole kun niin on ennenkin tehty ja välillä tuntuu puhuttavan jotta aurat oikeen pilaa maan niin rikotaan sitten jankkoa harkitusti.
Nykyauroissa ehkä se vantaan malli saattaa olla vähän erilainen. Kiiltävä vaon pohja oli ennen vanhaan selvästi näkyvissä. Nyt se on semmoinen liuskoittain murtunut, revityn näköinen.
-SS-
-
Lopputulemana taitaa olla että koitan pistää terän tai pari. Ensimmäiseen ja kolmanteen tai sitten vain toiseen. Viimeseen ei tosiiaan kannata laittaa kun se tiivistyy . Eipä tuosta kokeilusta varmaan haittaakaan ole kun niin on ennenkin tehty ja välillä tuntuu puhuttavan jotta aurat oikeen pilaa maan niin rikotaan sitten jankkoa harkitusti.
Nykyauroissa ehkä se vantaan malli saattaa olla vähän erilainen. Kiiltävä vaon pohja oli ennen vanhaan selvästi näkyvissä. Nyt se on semmoinen liuskoittain murtunut, revityn näköinen.
ts. kiiltävä kyntöanturan pinta