Köyhät ei pysty ostamaan peltoa, pitää raivata. Raiviot ovat eräänlaista "wannabee-peltoa". Toisin sanoen tukikelvotonta paskakarikkoa jossa vain aika ja rahat palaa hukkaan. Typerysten pullikointia järjestelmää vastaan. Jollakin pienen pienellä järjen häivällä voi perustella kun on elukoita.
Tätä oon koittanut jankuttaa näille turvemopoille ja muille puusilmille, jotka voivat raappia 20cm pellon pinnasta multaa joka vuosi vuosikymmenten ajan, silti silmällä ei huomaa eroa onko siitä viety kukkamultaa vai ei.....
[/quote]
Mikä toi paskaheinän mädätys nyt on? Etkö sää ***** idiootti käsitä että siitä tulee multaa sihen kapiseen maahan kun madot ja mikrobit sen möyhentää?
Kiitän luottamuksesta. Ahistaako? Koita nyt päättää onko se turvepelto tukikelvotonta paskakarikkoa vai superpeltoa josta multa ei lopu koskaan! Sitä kans ihmettelen että toisaalta olet koko peltotukisysteemiä vastaan ja täällä kärkkäänä jopa kesantotukien puolesta. Tiiäkkö nää itekkään mitä mieltä olet
Joo tuottasivat ees kunnollista kuiviketta niillä tukipelloillaan. Täällä on tyyli se, että heinä niitetään, paalataan ja kuskataan metsään mätänemään. Jos tämä on jotenkin luonnolle hyväksi niin melko kieroutunut pitää ajatusmaailman olla.
Toi tukisysteemi pitäis olla vähintäänkin niin, että kaikenlaisia tukia voisi saada maksimissaan saman verran kun on ollut maataloustuotteiden myyntituloa. Jo tällä saataisiin räikeimmät tapaukset kuriin.
Jos peltohehtaarille saa tukea vajaat 600 euroa, niin tarvitaan kolmentonnin ha-sato, että
sais myyntituloa enemmän kuin kuin tukea viljan tonnihinnan ollessa 200 €.
Jos taas viljanhinta laskisi sataseen, niin tarvittaisiin kuuden tonnin sato, että myyntitulot
ylittäisivät tulot.
Olenkohan (taas) ymmärtnyt ja laskenut väärin?
Eli lyhyesti
-viljanhinnan laskiessa myös viljelijän tuet laskisivat, koska 6-tonnin keskisato on kuitenkin
aika vaikea saavuttaa joka vuosi, ajatellen vaikka tätä vuotta sateineen.
-viljanhinnan ollessa alhainen ei olisi yhtään LHP:tä
-viljanhinnan ollessa korkea, kukaan ei tiedä, olisiko LHP.tä vai ei
Ihmettelen kuitenkin, miksi joku ajaa metsään mätänemään hyvää ekologista lannoitetta,
jonka mukana poistuu myös fosforia?
LHP.t, kesannot, niityt ym ovat luonnon monimuotoisuuden ja maan ekosysteemin
takia välttämättömiä ja mahdollistavat tehotuotannon.
Lounais-Suomen savilla kiertävä LHP ja VLN mahdollistavat välttämättömän heinänviljelyn,
joka taas parantaa maan rakennetta.
Näihin voisit antaa kommentin, ettei tämä hyvä keskustelunaihe mene
pelkäksi toisten viljelijöiden syyttelyksi. (oikeastaan meni jo)
Tämä yhtälö johtuu siitä että peltotuet on karanneet käsistä kun vuosien saatossa pinta-alan kautta maksettavat tuet ovat koko ajan lisääntyneet. Nurmipellolla ainakin onnistuu hyvin tuottaa tuon verran myyntituloa hehtaarilta. Ehkä prosenttiluku oli hieman hatusta vedetty mutta jotain tämän tapaista tämä ala kaipaisi.
Niille jotka satoa pellolta mätänemään ajavat ei ole väliä mitä siitä pellosta poistuu kun monellakaan ei ole tarkoitusta niistä ikinä markkinakelpoista satoa ottaa. Tämä yhtälö on kans aika tyhmä kun tuntuu että vuodesta toiseen tuntuu heinästä olevan pulaa. Oiskohan se niin vaikeeta uusia ja lannoittaa peltoja että niitä heiniä joku ostaiskin. Mulla on ollu vuosia ylijäämää rehusadossa ja aina on menneet kaupaksi hyvään hintaan.
[/quote]
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LHP:n tai nurmen jälkeen pellosta saa paremman sadon seuraavasta kasvista.
Täällä ei voi viljellä lannoitettua nurmea, koska ei ole nautatiloja, jotka sadon ostaisivat.,
Hevosheinääkään ei paljon kulu, koska ratsastus- tai ravitallit viljelevät heinän
omilla pelloillaan.
Siksi kunnolla hoidettu lhp on hyvä vaihtoehto.
Samantekevää, tuotetaanko myytävää tavaraa vai ei, koska lhp:n hyödyt
tulevat toista kautta.
Tuntuu kuitenkin, että sulla ei ole ihan oikeaa käsitystä, miksi nää
lhp:t on "lanseerattu" suomen maatalouteen.