Miks ei öljykasveja viljellä enempää, vaikka niille saa tuotantopalkkiota 90 ekee hehtaarilta? Saa sillä kalliimmat myrkyt hyvin kustannettua.
Onko syynä silkka laiskuus; muutama ruiskutuskierros enemmän kuin viljoilla, ei muuta, ne plussapuolet viljanviljelyyn verrattuna kaikki tietää joten en käy niitä tässä kertaamaan, mut mysteeri on, miks joku ruiskin houkuttaa enemmän kuin rypsi/rapsi. Edes 90 kymppiä hehtaarilta boonusta ei houkuttele.

 Hiekkatömpyrällä rapsis venyny puoleentoista metriin...

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 06.09.15 - klo:19:45

Lainaus käyttäjältä: nisu - 06.09.15 - klo:18:25

Ja jälleen kerran ,eli viljan hinnat sopivia ,on se niin mahdotonta laittaa öljykasveja viljelykiertoon.

Mikäs ongelma tässä nyt taas on, miten niin mahdotonta sovittaa viljelykiertoon? Tietysti jos paljon harrastaa syysviljojen viljelyä, niin sitten kevätrapsin sovittaminen voi olla ongelmallista, mutta nyt kun on ollut pari syysviljojen kannalta hyvää talvea, niin kaikki tuntuvat taas olevan mahdottoman innostuneita syysviljoista, mutta saattaa se vielä tulla talvi, joka tuhoaa kaikki syysviljojen oraat.
Kevätkylvöiset on aina matalariskisempiä kasveja, näin myös öljykasveissa.

Juu ja sitten koitat jossa papan lavakuivurissa haravoida rapseja kuivaksi, joulun alla.
Muistan minä niitäkin kesiä, että marraskuulla ja selvällä pakkasella koittivat.
Sitten suuret lintuparvet varistivat  lidut. Karholle taitavat puida
etelämpänä, jotta saa hiukan optimiaikaa aikaisemmin tuleentumaan.

Kirpat, rapsikuoriaiset, litusääsket ja pahkahome. Siinä öljykasvinviljelijän ystävät.

Matalin sääriski on sänkikesannossa sekä LHP - suojavyöhykkeissä.

-SS-

Mitenkäs tulevan kauden hinnan kiinnitykset, ilmeisesti ootellaan hinnan nousua vielä.. Kauraa olis myymättä, nyt 140€ , mitäköhän se olis syksyllä?

Mitenkäs tulevan kauden hinnan kiinnitykset, ilmeisesti ootellaan hinnan nousua vielä.. Kauraa olis myymättä, nyt 140€ , mitäköhän se olis syksyllä?

Oisko 80-100 syssyllä, jos oolin hinta pysyy alhaalla ja tulee puitavaa joka puolella.

143 ainakin lupailevat syksyks...eli selvä viesti...lisää kaura-alaa !!!

Mitenkäs tulevan kauden hinnan kiinnitykset, ilmeisesti ootellaan hinnan nousua vielä.. Kauraa olis myymättä, nyt 140€ , mitäköhän se olis syksyllä?

Ai se on noin korkeella, pitääkin laittaa 2 rekallista liikkeelle 

Yksi asia askarruttaa. Puhutaan Itämeri-vähennyksestä. Eli sillä selitetään noin 20€/tn hintaero täällä verrattuna Saksan, Ranskan, Belgian hintoihin.

Tuleeko tuonti kannattavaksi, jos tämä hintaero alkaa kutistua. Nyt näkyy monessa viljassa olevan vain 10-15€/tn hintaero. Onko viljaa käyttävälle teollisuudelle niin paljon halvempaa lastata satamasta, kuin ottaa isännän kustantama kuljetusauto vastaan tehtaan suppilolle.

Vai johtuuko tämä vain siitä, että viljelijät eivät saa aikaiseksi reipasta vientiä, vaikka halvallakin, jotta siilot oikeasti kevään korvilla olisivatkin tyhjät, ympäri Suomen. No esimerkiksi SGC on vienyt viimeksi 2011 enemmän; onkohan tänä keväänä laivoja lähdössä ?

-SS-

No esimerkiksi SGC on vienyt viimeksi 2011 enemmän; onkohan tänä keväänä laivoja lähdössä ?

-SS-

Eikös just Joulukuulla mennyt yks vehnälaiva?

Yksi asia askarruttaa. Puhutaan Itämeri-vähennyksestä. Eli sillä selitetään noin 20€/tn hintaero täällä verrattuna Saksan, Ranskan, Belgian hintoihin.

Tuleeko tuonti kannattavaksi, jos tämä hintaero alkaa kutistua. Nyt näkyy monessa viljassa olevan vain 10-15€/tn hintaero. Onko viljaa käyttävälle teollisuudelle niin paljon halvempaa lastata satamasta, kuin ottaa isännän kustantama kuljetusauto vastaan tehtaan suppilolle.

Vai johtuuko tämä vain siitä, että viljelijät eivät saa aikaiseksi reipasta vientiä, vaikka halvallakin, jotta siilot oikeasti kevään korvilla olisivatkin tyhjät, ympäri Suomen. No esimerkiksi SGC on vienyt viimeksi 2011 enemmän; onkohan tänä keväänä laivoja lähdössä ?

-SS-

Viljan tuonti-intoa vähentää myös rehuteollisuuden muutos. Tai siis tarkennettuna Raision rehutoiminnan alasajo, A-Rehun kasvu ja yleinen tuotannon väheneminen. A-Rehun tehtaat ovat pohjoisena sisämaassa, johon Itämerilisän päälle pitäisi maksaa rekkarahti satamasta. Rekka Naantalista Raisioon olisi hieman enemmän kuin Naantalista Koskenkorvalle tai Varkauteen.

Veikkaisin myös että Raisiolla tulee myllyviljojen sopimusten sivutuotteena nykyään Varsinais-Suomesta, eli parhaalta vientialueelta, ylimäärä rehuviljaa. Ennen ensimmäinen rehuviljan tuoja olisi ollut Raisio Raisioon, jonka jälkeen maakunnan rehuviljat olisivat alkaneet halvempina ajautua itään ja pohjoiseen. Nyt Raisio ensin dumppaa Varsinais-Suomen hankintansa muille rehutehtaille ja vasta sitten mietitään tuontia.

Raisio maksaa rehuvehnästä Ylivieskassa 153 euroo tonni. Rahti etelästä noin 20 e tonni. halvempi rahti kun on kuormaa molempiin suuntiin. Voi joutua odoteleen jokusen viikon.

Yksi asia askarruttaa. Puhutaan Itämeri-vähennyksestä. Eli sillä selitetään noin 20€/tn hintaero täällä verrattuna Saksan, Ranskan, Belgian hintoihin.

Tuleeko tuonti kannattavaksi, jos tämä hintaero alkaa kutistua. Nyt näkyy monessa viljassa olevan vain 10-15€/tn hintaero. Onko viljaa käyttävälle teollisuudelle niin paljon halvempaa lastata satamasta, kuin ottaa isännän kustantama kuljetusauto vastaan tehtaan suppilolle.

Vai johtuuko tämä vain siitä, että viljelijät eivät saa aikaiseksi reipasta vientiä, vaikka halvallakin, jotta siilot oikeasti kevään korvilla olisivatkin tyhjät, ympäri Suomen. No esimerkiksi SGC on vienyt viimeksi 2011 enemmän; onkohan tänä keväänä laivoja lähdössä ?

-SS-

Vientitoiminnassa on riskinsä: laadun pitää olla sitä mitä on luvattu, kulut pitää saada minimiin ja toimituksen aikataulun on pidettävä. Näihin voi olla vaikea päästä ellei ole riittävää volyymia takana.

SGC:n ja Agroyn yhteistyöllä voisi olla mahdollisuuksia varsinkin kun Agroylla on jo valmiina iso verkosto.

Avenalla on hyvää pyrkyä Inkoon satamainvestoinnin perusteella. Positiivista on sekin Avenan suhteen, että ainakin yhteen päävastaanottopaikkaan eli Naantaliin tavara jää, jos se ylipäätään on kauppakelpoista. Eli ei kuskata entistä leipävehnäkuormaa ympäriinsä etsimässä vähemmän vaativaa loppusijoituspaikkaa. 

Vampulaan olen myynyt via Avena.Kiva paikka kun ei ole laatuvähennyksiä

Miks ei öljykasveja viljellä enempää, vaikka niille saa tuotantopalkkiota 90 ekee hehtaarilta? Saa sillä kalliimmat myrkyt hyvin kustannettua.
Onko syynä silkka laiskuus; muutama ruiskutuskierros enemmän kuin viljoilla, ei muuta, ne plussapuolet viljanviljelyyn verrattuna kaikki tietää joten en käy niitä tässä kertaamaan, mut mysteeri on, miks joku ruiskin houkuttaa enemmän kuin rypsi/rapsi. Edes 90 kymppiä hehtaarilta boonusta ei houkuttele.

Se yhreksänkymppii ja maksuaikataulu piti paikkansa vielä viikko sitten...
Sittemmin Rahaa leikattiin n. 18% maksua lykättiin 2-4 viikkoo.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/peltokasvipalkkio-vuodelle-2015-vahvistettu

Jotain kivaa sentään, reilu tonni tulossa. Saa siemenkustannukset helposti peittoon...

Osallistuiko joku tuonne viljelijän Bernerin Jokioisten tilaisuuteen? En viitsinyt lähteä ja tuskin mitään menetin. Öljykasveja pitäisi viljellä, blaa-blaa-blaa...

Lainaus käyttäjältä: Jutun Vintti - 06.09.15 - klo:10:54

Miks ei öljykasveja viljellä enempää, vaikka niille saa tuotantopalkkiota 90 ekee hehtaarilta? Saa sillä kalliimmat myrkyt hyvin kustannettua.
Onko syynä silkka laiskuus; muutama ruiskutuskierros enemmän kuin viljoilla, ei muuta, ne plussapuolet viljanviljelyyn verrattuna kaikki tietää joten en käy niitä tässä kertaamaan, mut mysteeri on, miks joku ruiskin houkuttaa enemmän kuin rypsi/rapsi. Edes 90 kymppiä hehtaarilta boonusta ei houkuttele.

Se yhreksänkymppii ja maksuaikataulu piti paikkansa vielä viikko sitten...
Sittemmin Rahaa leikattiin n. 18% maksua lykättiin 2-4 viikkoo.

http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/peltokasvipalkkio-vuodelle-2015-vahvistettu

Ruis kuitenkin on melko helppo kasvi.
Laajaperäisesti viljeltynä kemikaalien kulutus
on käytännössä nolla. Ravinnetarve on pieni,
normisadon saa lähes lannoittamatta.

Kuuden-seitsemän tonnin ruissatoon joutuu käymään
ruiskulla ja lannoituksilla enemmänkin kuin öljykasveilla.
Hybridit ovat arkoja etanoille, kahukärpäsille ja
talvituhoille. Työlästä ja riskialtista, vielä jos tulee kovat
sateet ja lako.

Kolmen - neljän tonnin sadon saa aikaiseksi
panostamalla lähinnä aikaiseen kevätlannoitukseen.
Muuten riittää viljelyvarma lajike ja syyskyntö/kultivointi.

Rukiilla äestyssyvyyden, kylvökoneen, kasvinsuojelun,
puimurin ja viljankäsittelylaitteiden säädöt ovat normaalit
viljan säädöt, ei tarvitse muuttaa puhalluksia, seuloja,
tiivistellä kärryjä, kuivureita, eikä ole herkkä varisemaan.
Ei tarvitse peseskellä ruiskua. Pääsee puimaan syysrypsin
aikataulussa.

Ruis voi tuottaa vähemmän, mutta kuluttaakin vähiten.
TOS - siemen on helppo valmistella itsekin.

-SS-