Saattas olla, ettei olisi kovin paljon suomalaisiakaan, jos ei olisi älytty sitä lehmää lypsää ja vasikkaa laittaa lihoiksi..
Outoa kyllä, että suurimman osan tämän päivän viljelijöiden esi-isistä se lypsäjä löytyy, mutta nykypolvi ei osaa mitään arvoa antaa sille pääomalle, mitä esi-isät ovat lehmää lypsämällä hankkineet. Luuleekohan nuo, että tyhjästä tulivat?
Eivät ne lehmät mitenkään ratkaisevia hengissä pysymisen kannalta olleet. Ja maito juotuna varsinkaan. Lehmäthän pääsääntöisesti ehtyivät syksyllä ja ne saatiin niukin naukin pidettyä hengissä talven yli että saivat vasikan poi'ittua. Tämä siis siltä ajalta, kun se esi-isien hengissä pysyminen ratkaistiin. Niin ja maidostakin suurin osa säilöttiin voin ja juustona, sillä oli hengissä pysymiseen jonkunlainen merkitys, tosin se oli itse asiassa elintason nousua, ei välttämättömyys hengissä pysymisen kannalta.
Tuossa imeväisten ravitsemuksessa väittäisin kyllä lehmällä olleen osansa, koska raskas työ ja niukka, sekä yksipuolinen ravinto heikensi rintamaidon sekä äidin niin, että se lehmästä saatu lisäkin, vaikka vähäinenkin, toi lisää massaa lapseen kestää kulkutaudit, mitkä ennen koituivat hyvin monen alle pari vuotiaan kohtaloksi. Kulkutaudit tappoivat tunnetusti mökkien lapset melkein järkiään, vain harva sieltä aikuiseksi varttui ja näitä sitten niillä voipaketeilla koulutettiin herroiksikin asti, mutta eihän tällainen toki viljajussin mieleen ole, kun sen viljan tahtoi aina halla viedä ja loput syötiin omassa taloudessa. Viljaa toki myyntiinkin, mutta kaupunkien herrat mielellään voilla kuorrutti sen leipänsä ja olivat siitä jopa valmiita maksamaankin.