ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

on se vaan hienoa että on raha jo silloin kelvannu vesilahellakin... eiks tuo ole ihan normaalia kaupan käyntiä?  vai myykö vesilahella joku kauppa kaiken tappiolla..?                     jas kyllä tuo sepen tarinakin on taas noita sak urpaanilekentoja...     ei täälläpäin isännät antanna toisten navettaan lehmiä kuin kalliilla hinnalla...    ja huolen piti että jokainen sai omansa...

Lainaus käyttäjältä: iskra - 15.03.17 - klo:11:49

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 15.03.17 - klo:11:45

http://www.urakointiuutiset.fi/uutiset/pekka-ja-jarkko-herajarvi-rakensivat-itse-telajyrsinkoneen/

  Valssaaja konepajalla" Jyrsin ja kyrsin ja huonosti söin"

Lapissa raivataan uutta peltoa, etelässä myydään kannattamattomia peltoja pois.

 Kenelle? Ei kai kukaan niin pöljä oo, että kannattamatonta peltoa ostaa?

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 15.03.17 - klo:11:09

Kaikkia kuulopuheita sinäkin uskot..annas kuitista kopio tai sitten tuen nimi?

60 luvulla kun voivuori pakkasi päälle, niin keksittiin lehmäntapporaha. Kylän käikki möyrytautiset lehmät kerättiin yhdelle tilalle ja myytiin valtion piikkiin. Siinä ei paljon tuotanto tippunut. 😜

onko mummulla möyrytaatia. 😁😀😜😃😊🎅😁😀😜😃😊🎅

ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

VR pakkolunasti multa 4000€ ha. Kait se on oikia hinta. Enempi se on MTK:n Arviointikeskus tarjoo. 😁😀

noooo, lukivat tiältä kuin siä alat lakkoon jos ei tuu enempi... ja eiks tuo 4000 ole alakanttiin pellosta..?

noooo, lukivat tiältä kuin siä alat lakkoon jos ei tuu enempi... ja eiks tuo 4000 ole alakanttiin pellosta..?

Onhan se vähän alakanttiin jos vertaa mitä mä sain pellonlaita lepikosta tonttimaan. Puol hehtaaria, 25000€. 😁  VR on vähän köyhä maksaja. 😁😀

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 15.03.17 - klo:16:41

ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

VR pakkolunasti multa 4000€ ha. Kait se on oikia hinta. Enempi se on MTK:n Arviointikeskus tarjoo. 😁😀

Täällä ei saa neljällä tonnilla muuta kuin perseenalusen kokoisen alan.

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 15.03.17 - klo:19:59

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 15.03.17 - klo:16:41

ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

VR pakkolunasti multa 4000€ ha. Kait se on oikia hinta. Enempi se on MTK:n Arviointikeskus tarjoo. 😁😀

Täällä ei saa neljällä tonnilla muuta kuin perseenalusen kokoisen alan.

VR maksaa vielä hyvin, verrattuna sähköverkkoyhtiöihin. 300€ hehtaari. 😁😀

Lainaus käyttäjältä: Sepeteus - 15.03.17 - klo:19:59

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 15.03.17 - klo:16:41

ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

VR pakkolunasti multa 4000€ ha. Kait se on oikia hinta. Enempi se on MTK:n Arviointikeskus tarjoo. 😁😀

Täällä ei saa neljällä tonnilla muuta kuin perseenalusen kokoisen alan.

Kyllä seurakunta sulle selän levysen pläntin halvemmalla myy ja heti, kun on tarvis.

Täällä ei saa neljällä tonnilla muuta kuin perseenalusen kokoisen alan.

Siinäpä yksi syy kannattamattomaan maatalouteen. Kannattavuuskerroin takuulla pysyy matalana ja samalla on varaa uuteen mersuun: pääoman tuottotavoite on järjetön ja kun sitä mitataan kannattavuuskertoimella, päästään onnettomaan lopputulokseen. Maatalous kannattaa siirtää pohjoiseen, jossa sille on edellytyksiä ja jossa tuotantopanosten hinnat ovat järjellisiä.


 

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 15.03.17 - klo:11:09

Kaikkia kuulopuheita sinäkin uskot..annas kuitista kopio tai sitten tuen nimi?

60 luvulla kun voivuori pakkasi päälle, niin keksittiin lehmäntapporaha. Kylän käikki möyrytautiset lehmät kerättiin yhdelle tilalle ja myytiin valtion piikkiin. Siinä ei paljon tuotanto tippunut. 😜

Lehmäntapporaha oli kyllä 80-luvulla,mutta täälähän ei tarvitse oikeaa tietoa tietääkään.

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 15.03.17 - klo:11:13

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 15.03.17 - klo:11:09

Kaikkia kuulopuheita sinäkin uskot..annas kuitista kopio tai sitten tuen nimi?

Meiltäkin  myytiin hiehoja pohjoiseen, valtio maksoi rahdin ja osan eläimen hinnasta. Muutamat trokarit tekivät hyvän tilin.

  Valtion maksamasta rahdista en tiedä, mutta on hyvä tuttava joka omalla autollaan ajoi hiehöja täältä etelärannikoltakin pohjoiseen, sai tuplahinnan sieltä siitä mitä täällä maksoi.. Senaikuinen häntärahasysteemi oli sellainen ettei pohjoisessa kannattanut hiehoja kasvattaa kun sitä tukea ei maksettu kuin lypsäville lehmille. Saattaa moni siellä vielä muistaakin kaverin, eikä ehkä kaikki oikein hyvällä mielelläkään..

Minäkin muistan ajan,vasikanhinta oli ruhtinaallinen,ajettiin kaikki ylimääräiset etelään,enemmän olisitte ottaneet kuin oli tarjolla.

Kaikkia kuulopuheita sinäkin uskot..annas kuitista kopio tai sitten tuen nimi?

Tässäpä navettapiialle tietoa... Kun on yhtä huono muisti kuin oksallakin...

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 21.02.17 - klo:19:55

mitä tukea net maksoi ennen vanhaan pohoseen ?  ja mikä oli se pohjoinen?    en tiiä muuta kuin pinta-ala tuki ja sitä kuulema maksovat koko suomeen...    ainakin 1970-luvulla...                                pirskatti kun joskus olis aikaa katella noita oikein vanhoja kirjanpitoja....

Oksalla jo muistikatkoksia? Niin kuin suurella ajatusten tonavallakin?

Linkki sotkee mutta kyseessä on tutkimus "SUOMEN MAATALOUSPOLITIIKAN KESKEISIMMÄT MUUTOKSET EUROOPAN UNIONIIN LIITTYMISEN JÄLKEEN". Löytyy kyllä googlella.

Ja lainaus.

"
2.1.1 Suomen maatalouden tukijärjestelmä ennen Euroopan unioniin liittymistä
Ennen jäsenyyttä käytössä olleessa tukijärjestelmässä maatalouteen ohjautui tukea verojärjestelmän kautta, valtion budjetista sekä tuontisuojan että maatalouden hintajärjes-telmän kautta. Budjetin kautta maksettava tuki jakautui käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna maataloustuotannon tukeen, markkinointitukeen ja elintarvikkeiden tukeen. Maataloustuotannon tukea maksettiin ns. hintapoliittisena tukena, joka oli ylivoimaisesti suurin tukierä, rakennetukena ja muuna tukena. Markkinointitukea valtio maksoi raaka-aineiden ja jalosteiden vientipalkkioina ja hinnanalennuskorvauksina sekä vientituotteiden liikevaihtoveron palautuksena. Maatalousneuvotteluissa so*****jen hintaratkaisujen koro-tustarve toteutettiin joko nostamalla tavoitehintoja tai hintapoliittista tukea tai muuttamalla molempia. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.)

Maataloustulolain tarkoittamaa hintapoliittista tukea maksettiin tuotantomäärien mukaan hintatukena sekä hehtaarien ja eläinmäärien mukaan suorana tukena, mutta ennen Euroopan unioniin liittymistä huomattavasti enemmän suorana tukena kuin 1980-luvulla. Hintatuen ja suoran tuen suhteelliset osuudet ja tuen määrä vaihtelivat alueittain. Myös tuen kokonaismäärä nousi pohjoista kohti siirryttäessä. Tämän avulla tasattiin maatalouden alueittaisia tuloeroja. (Myhrman & Heikkilä 1996, 11.) ,

Osa tuista maksettiin siis suorana tukena. Sen tukimuotoja olivat pinta-alalisä, hehtaarituki ja kotieläinten lukumäärän mukainen tuki. Pinta-alalisää eli viljelmäkoon mukaista tukea maksettiin hehtaarien ja eläinmäärän mukaan laskettujen jakoyksiköiden perusteella. Tuki oli porrastettu viljelijän ja hänen puolisonsa tulojen mukaan. Yli 90 000 markan tulojen kanssa ei enää saanut tukea. Nuorille viljelijöille, alle 39-vuotiaille, maksettiin tukea 40 prosentin korotuksella. Tukea ei maksettu kaikille yli 65-vuotiaille viljelijöille, tuen saanti riippui peltokoosta.

Toinen vaihtoehto suoralle tuelle oli tuki eläinyksiköiden mukaan. Lypsylehmien kohdalla
tuki oli muita korkeampi, ja tukea sai 25 eläinyksikköön saakka, porrastettuna alueen mukaan pois lukien Suomen eteläosa, jossa tukea ei maksettu ollenkaan.
Hintatukena maksettiin muun muassa maidon- ja lihan tuotantotukea sekä kananmunien lisähintaa. Lihan tuotantotukea maksetaan naudan-, lampaan- ja sianlihalle. Tuki oli porrastettu alueen ja eläimen painon mukaan. Tukea maksettiin naudan- ja lampaanlihan osalta koko maahan. Maidon tuotantotuki oli porrastettu alueen ja maitomäärän mukaan. Tuen määrä nousi pohjoista kohti siirryttäessä ja aleni maitomäärän kasvaessa. Kanamunien lisähintaa maksettiin kaikille kananmunantuottajille 10 000 kiloon asti. (Myhrman & Heikkilä 1996, 12.)
"

Mutta että. Jo tuoloin sorsittiin etelää. Nimenomaan etelän suuria kotieläinyksiköitä. MItä parempi ja isompi niin sitä vähemmän jäi käteen, pohjoisessa sai saman paljon pienemmällä yksikkökoolla eli vähemmällä työllä.

Mutta että. Jo tuolloin joka ainoa tuki nousi pohjoista kohti. Tosin ennen EU-aikaa tukiero oli kohtuullinen. Sitten kun 141 tipahti niin tukiero muodostui joksikin aikaa kestämättömäksi joka suoraan näkyi tuotantomäärissä. Nyt saatu etelään maksettava lypsylehmäpalkkio tasasi onneksi tukieron siedettäväksi, muuten kyyti etelän maitotiloilla olisi ollut kylmää...

ja palajoko se oli peltohehtaarihinta siellä etelässä?

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 15.03.17 - klo:21:15

Täällä ei saa neljällä tonnilla muuta kuin perseenalusen kokoisen alan.

Siinäpä yksi syy kannattamattomaan maatalouteen. Kannattavuuskerroin takuulla pysyy matalana ja samalla on varaa uuteen mersuun: pääoman tuottotavoite on järjetön ja kun sitä mitataan kannattavuuskertoimella, päästään onnettomaan lopputulokseen. Maatalous kannattaa siirtää pohjoiseen, jossa sille on edellytyksiä ja jossa tuotantopanosten hinnat ovat järjellisiä.

Niin kuin halvat maitokiintiöt?


https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=7153.0

ja sieltä lainaus:

Lainaus käyttäjältä: härkä - 18.01.09 - klo:19:21

Millähän perusteella A/B alueella pyydetään maidontuottajalle lisää tukkee? Annetaan pohjoiselle tuelle rauha ei se ainakaan leikkaamalla A/B aluetta lämmitä! 1.5 vuotta sitten maitokiintiö maksoi C- alueella 50-60 sent.  A/B alueella 2-8 sent. erotus 40 sent. (vuosikymmenet eteläsuomeen on maksettu 10 penniä pienempää tukea kuin pohjoiseen eli noin 2 sent. (hiljainen hyväksyntä) kasvukausi??
C-alueen pohj.tuki                                                    8.5 sent.

A/B tuki 3.2 sent. sekä                                              3.2 sent.
karjankautta 30€ ja ylimääräiset lisäosat 1.5 sent           1.5 sent.
Erotukseksi jää                                                         3.8 sent.
-tästä kuha vähennetään 20 vuotta kalliinpi kiintiö 40/2   2.0 sent.
Ja kiintiötä piisaa A/B alueella 150 milj.litraa yli tuotannon.
-Hiljainen hyväksyntä                                                 2.0 sent.

Mua hieman hävettä Kairisen poru että lappalaisilta tuet pois?

No voi pyhä Sylvi. Rautakangestako pitää taas vääntää.

Kiintiöhinnoissa on ylikuumenemista johtuen suuremmasta litratuesta ja liian monesta maidontuottajastakin. Kiintiöitä on ilm. myös ollut "jouten" eli maakunnan kiintiöt ovat olleet väärillä tiloilla (?). Hallinnollinen hinta on ainoa yhteismitallinen arvo. Jos olet maksanut tyhmyyttäsi roiman ylihinnan, pitääkö yhteiskunnan se sinulle korvata?

Myöskään pellon korkeampia osto- ja vuokrahintoja ei saa ottaa joidenkin tukilaskelmien perusteeksi.

Ja se kasvukausi. Tutustu vaikkapa Matilda-tietopalvelun satotasoihin ensi alkuun.