Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuolla IKH:lla ilmeisesti tuo L, P ja PP osastos oleva vannas lienisi sopiva jotenkin? Olikohan niissä varsinaisia kärkiä erikseen ollenkaa?
http://www.ikh.fi/Traktori-_ja_konetarvikkeet/Auran_kulutusosat#!7_10_tid21560
On sen verran kuluneet nuo osat jotka kyseisis fältiis nyt on ettei niistä tunnista että millaiset pitäis olla uusina 
Kiekkoleikkuriosat pitäs sopia kait ihan hyvin.
Tollanen vannas on juuri tuonmallisessa aurassa, siis ei ole erikseen kärkipalaa, se on jossain uudemmissa malleissa vasta.Reikäjakoon kannattaa kiinnittää huomio, että sopii.
Kyntäjä L oli loiva siipi. Maailmanmestaruusaura kuulemma.
Siipimalleja oli ainakin P ja PP lisäksi. Se uusi pitkälapainen KH oli raskas vetää.
L-aurasta KH:n vaihtaneet huomasivat, ettei kuusvitonen vetänytkään enää
kolmea siipeä tiukassa savessa.
-SS-
Tuo pitkä siipi tekee kyllä nätin jäljen, loivasiipsillä ei oikein rinteessä palkki kääntynyt jäi paljolti syrjälleen
Fiskars Kyntäjä oli mallimerkintä 60 luvulla jolloin siipimalli ns. jyrkkä ja lyhyt .KH malli tuli 70 luvulla ns. loivempi ruuvisiipi ja pidempi.Kärjet/ vantaat saattavat sopiakin, mutta siipi on erimallinen.Leikkurien ym.osat sopivat.Vantaitahan noihin auroihin kunnostettiin pajoittamalla,eli uutta rautaa hitsattiin ja taottiin ja karkaistiin.Käyttöohjekirjassa oli jopa karkaisulämpötila.Nykyisin harvassa vain nuo takomisen taitajat.
Tie on edelleen osittain suljettu.Lehtikuvassa näkyy olevan rekka oikein pitkällä
tuolla tienluiskassa.Tuo ysitie Tampereelle on kyllä vilkkaasti liikennöity ja rekkoja kulkee usein pitkiäkin jonoja. Joskus saattaa viikonvaihteessa olla et joutuu liki kymmenen minuttiakin odotteleen että pääsee sivutieltä liikenteeseen mukaan.
Mitä tuo sumppaaminen tarkoittaa?Paalit liian tiukkoja ,solmu ei pidä,lankajarru toisella puolella kireällä/löysässä,naru jää solmimeen/liian kireällä,Lanka oikein pujotettu,solmijassa ruostetta tai rasvaa,lanka tasalaatuista,siinä oleellisimmat.Solminlaitteen yleinen kuluminen voi olla perimmäinen syy.
Älkää laittako kraana vetää syyleriin vain ionisoitua akkuvettä.
Raana vedessä on jos jotakin rautaa magnesiumia ,mangaania ym, haitallisa suoloja jotka eivät jäähdytys järjestelmään millään sovi.
Kait jos sinne pelkkää vettä jäähdyttimeen laittaa,mutta pakkasnestettähän siihen myös laitetaa,ja siinä on niitä suojaaineita mukana.Koskaan en ole mitään tislattuja vesiä laittanut ihan kraanasta vaan ja on pelannut jäähdytys kaikissa koneissa.Jos vesi on ihmiselle sopivaa pitää sen olla myös jäähdyttäjään kelvollista.Näin uskoisin.
Käyttääkö SAS itse akkuvettä "syylerissä" ja omaan syyleriin vissiin sitten tuontivesiä.
Kevättöillä aikonaan verku alkoi hiukan keittää,ihmettelin kovin kun ei aiemmin sitä tehnyt.Heitin sivupellit pois ja hiukan alkoi jäähtymään mutta ei kunnolla.Sit huomasinkin että oli talven jäljiltä pahvi syylärin edessä
Heitin veks ja alkoi lämmöt normalisoituun.Eli se ulkopuolinen jonkun verran vaikuttaa jäähtymiseen myös.Oli likaa tai pahvia.
Eli herkkulihat,oliko halpaa ja hyvää
Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Se, että juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. eikä 25. kesäkuuta vaikka joulupäivä on 25. eikä 24. joulukuuta, johtuu roomalaisten päivänumerointitavasta, joka poikkesi nykyisestä. Loppukuun päivät numeroitiin lopusta alkuun päin, ja koska kesäkuussa on 30 mutta joulukuussa 31 päivää, sai päivämäärä, joka nykyisin merkitään 24. kesäkuuta saman järjestysnumeron kuin päivä, joka nykyisin merkitään 25. joulukuuta. Osassa maailman maista se on tällä paikalla vieläkin, esim. Virossa ja Norjassa. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien. Vapaapäivien määrää se ei pienentänyt, sillä tuolloin lauantait olivat yleensä vielä työpäiviä. Vuonna 2015 juhannusta vietetään 20. kesäkuuta.
Nimenomaan kuorettuma pitää rikkoa kunnolla ja mieluusti heti kun se on mahdollista,eli kun maa sen verran on kunnossa että kestää ajella.Varpajyrä-äes on tarkoituksen paras ,mutta kyllä jälkiäkeen piikitkin raapivat.
https://shop.grene.com/store/agro-fi/fi/search?q=%225110300002%22olisikohan tuo? Agriin kyllä hommaavat tai soittele renelle suoraan.
Paljon on sähköt poikki esim.Pyhäjärvellä 1400 elenian asiakasta vielä ilman sähköä.Eli nokipannukahveita sitten vaan.
Kyllä kaljoittelu ja netiiss roikkuminen on täysipäiväistä työtä/Esim tuo sepeteus
