Lainaus käyttäjältä: Köntys - 25.02.16 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.02.16 - klo:13:14

Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita   

En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.

-SS-

Tjaah, sit ei taida auttaa laittaa kun luomuun tai hömpälle kaikki maat 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.02.16 - klo:15:44

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 25.02.16 - klo:14:57

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.02.16 - klo:13:14

Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita   

En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.

-SS-

Tjaah, sit ei taida auttaa laittaa kun luomuun tai hömpälle kaikki maat 

Sitä ennen pitänee syödä reippaasti mustikkatorttua ja säilykepunajuuria ja hölkätä sinne pumppukaivolle pissimään, ja odotella, milloin kylän kaupalla tulee kretliiniä vettä kraanasta.

-SS-

Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Ja tuollaisista joutomaista maksatte 15 000++++€/ha

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 25.02.16 - klo:13:14

Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Ja tuollaisista joutomaista maksatte 15 000++++€/ha

Juu. Erikoisviljelyyn ehkä soveliaampia kuin luulisikaan.
Pääsee kylvöille jo maaliskuussa, kun aukea katsoo etelään ja
on pohjantuulilta suojassa. Omenapuut ja luumupuut saattaisivat
olla soveliaimpia. Mutta itsellä ei oikein ole hedelmätarhaviilis.

On meillä parikymmentä puuta. Kuulemma tuommoisistakin
joku jotain EU tukea. En ole selvittänyt.

-SS-

Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?

Onko seuraava nimimerkki mikä???

Tupajumi
Ylikylänjotensaletistihot
Pottunokka
..............??

Lainaus käyttäjältä: Wessel - 25.02.16 - klo:11:01

jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?

Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.

No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.

Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.

-SS-

Olisikin helppoa jos hommat menisikin SS sitaatin mukaan mut kai se homma lähtee siitä et tietää omien lohkojen tilanteen noin perustasolla, et ymmärtää mitä tarttis tehdä, jotta satotasot paranisi. Homma vaatii jo vähän lompuukiin täytettä, jos joutuu niin sanotusti alusta alkaa ja jotkut lohkot on vaan sellaasia et ei onnistu kuin jotkut viljelykasvit, kuten jo mainitsitkin SS.

Paras sato muistetaan, mutta huonompi unohdetaa. No sillä säilyy mieliala parempana?

Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja 

Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja 

Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi 

Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä 

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.02.16 - klo:09:55

Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja 

Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi 

Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä 

Ne kyllä on mitannu 184cm pitkäksi....

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 27.02.16 - klo:12:17

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.02.16 - klo:09:55

Onhan nuo satotasot nousseet EUn aikana ihan itekseen silläkin, että karttojenpiirtäjät ovat hehtaarin maan supistaneet 90-aariin. Samoilla toimilla tulee nyt 10% suurempia hehtaarisatoja 

Tai jos sadot mitataan "Pohjanmaan mitoilla". Siis sillä samalla mitalla jolla NusPus on mitattu 183 senttiseksi 

Ko. mittanauha kannattaisi lahjoittaa niille tarkastajille jotka tarkastavat vasikkakarsinoiden pinta-alavaatimuksia. Saisivat 3*3 metristen koppien pinta-alaksi helposti 10 neliötä 

Ne kyllä on mitannu 184cm pitkäksi....

Soot sentin taas kasvanu

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 17.02.16 - klo:10:55

Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?

Onko seuraava nimimerkki mikä???

Tupajumi
Ylikylänjotensaletistihot
Pottunokka
..............??

Oletko vitsikäs apinoimalla minua??

Paras pano muistetaan, ei reiän pinta-ala merkkaa!!!!

Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?

En mitenkään haluu arvostella, mutta miten noin huonoon tulokseen enää tänä päivänä pääsee. Itellä on ihan perussetti käytös viljal, kyntö syksyl tai kevääl, hiekkamaan kynnän kevääl viljalkin, niin pääsen viikon pari aikasemmin kylvöil. Uusia lajikkeita käytös, Toria sekä Obelix tällä hetkel. 100 tai 110 typpeä ja fosforia reilusti mukaan ja myöhästetty rikkaruiskutus tautiaineen kanssa. Näilläkin eväil pitäs tulla normaalivuonna 5000-8000 tonnia tavaraa helposti. Viime vuonna kaurasta tuli noin 7500 ja ohrasta 5000 eli ohra hiukan petti kylmästä johtuen kai. Jos haluu palkkaa itel, niin tuo 5000 tonnia on minun mielestä kyllä minimi, tukien päälle ei enää voi perustaa viljan viljelyä, kyllä se tulos sadosta revitään.

Lainaus käyttäjältä: Pottunokka - 17.02.16 - klo:10:55

Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?

En mitenkään haluu arvostella, mutta miten noin huonoon tulokseen enää tänä päivänä pääsee. Itellä on ihan perussetti käytös viljal, kyntö syksyl tai kevääl, hiekkamaan kynnän kevääl viljalkin, niin pääsen viikon pari aikasemmin kylvöil. Uusia lajikkeita käytös, Toria sekä Obelix tällä hetkel. 100 tai 110 typpeä ja fosforia reilusti mukaan ja myöhästetty rikkaruiskutus tautiaineen kanssa. Näilläkin eväil pitäs tulla normaalivuonna 5000-8000 tonnia tavaraa helposti. Viime vuonna kaurasta tuli noin 7500 ja ohrasta 5000 eli ohra hiukan petti kylmästä johtuen kai. Jos haluu palkkaa itel, niin tuo 5000 tonnia on minun mielestä kyllä minimi, tukien päälle ei enää voi perustaa viljan viljelyä, kyllä se tulos sadosta revitään.

Nyt kyllä taidat tarkoittaa märkäpainoja.
Sen lisäksi kun itellä on pieni kuivuri, niin on helppo mitata tilavuutta, eli kauraerä pienenee kuivatessa n. 28%....