Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Satotasojen nostaminen  (Luettu 21156 kertaa)

ijasja2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7093
Vs: Satotasojen nostaminen
Naapureilla oli vielä navettalaajennukset tekemättä eikä lietettä ollut saatavana. 600 kg/ha apulantaa eli 120 kg typpeä hehtaarille. Scarlett-ohra, ostosiemen, melkein 300 kg/ha. Ensimmäinen ruiskutus: Mcpa, Express, Tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Toinen ruiskutus tautiaine, Moddus, lehtilannoite. Kasvusto sellaista että kun reunasta heilutti niin koko pelto lainehti. Mutta ei valmistunut millään. Naapurit puivat samaan aikaan kylvettyjä, kosteudet jotain 15%. Itsellä jyvät pehmeitä. Hermot ei pitäneet odottaa viikkoa kauempaa naapureiden puinneista, silti kosteudet yli kolmeakymmentä. Tonneja tuli kyllä kuivanakin se 6-7/ha. Kuivatuslasku enemmän mitä viljoilla sai.

Tommosta se varmaan oli, kun ohrasta sai 100e/t. Uskon kuitenkin, että viljasta sai enemmän kuin kuivauslaskun verran. Itselläni huonoimman erän kuivauskustannus menneenä syksynä oli jotain 30-40 euron välissä tonni ja edullisimmat taisi pyöriä 15e/tonni. Mun mielestäni olisi aika oleellista koittaa laskea se kuivauskustannus tonnia kohden, koska siitä saa parhaiten käsitystä todellisesta kulurakenteesta. Vaikka vehnäerä pyörii kuivurissa kauan, niin silti kustannus tuotosta kohden voi olla kohtuullinen. Itse kyllästyin aikoinaan isun jatkuvaan marmatukseen, että vehnän viljely ei kannata, kun täytyy kuivata niin kauan. Sitten kun ruvettiin laskemaan tuloksia auki, niin kummasti rutinat väheni.

Niin, kauraa kuivaajasta ulos 15 tn, vehnää 23tn. Kuivausajat 6 tuntia ja 10 tuntia. Vehnän kuivaaminen niin kallista... :) Onhan se vähän kalliimpaa, mutta ei se ero kovin merkittävä ole noilla kuivausajoilla. Kauralle ko. aika normi, vehnällekin. Viime vuonna oli mitä oli  :-X
"Understeer is when you see the tree you are hitting, if you only hear the tree then it was oversteer". (Walter Röhrl)

brotofobia

  • Vieras
Vs: Satotasojen nostaminen
Pienellä kooklaamisella löyty tilastot 2014 keskisadoista:

http://www.kylvosiemen.fi/arkisto/2015/Vuosikertomus_2014.pdf

Edelleen rehuohra-kaura 3tn ja vehnä 4 tn. Vilja-aitassa varsinais suomessa sadot 5-600kg parempia. Eli jos oikeesti isoilta aloilta vedetään läpitte 7-8tn niin jossain tulee tonni, että tilastot osuu kohdalle.

sokuri

  • Harjaantunut
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 146
Vs: Satotasojen nostaminen
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta  8).

Agronautti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1569
Vs: Satotasojen nostaminen
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta  8).

maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P

"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa.
"

Köntys

  • Vieras
Vs: Satotasojen nostaminen
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta  8).

Ja meitä pohojammaalaasia kehdataan syytellä täällä satotasojen lapinlisistä  :-\
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=68021.msg1225311#msg1225311

eevertti

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1244
Vs: Satotasojen nostaminen
http://mikkovlttil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/212060-minusta-ei-sitten-tullut-tukimiljonaaria
ymmärsinkö väärin vai...luomuviljelijä, tila 18,5 ha huippuvuonna leipäviljaa 130 tn eli keskisato 7 tn/ha...ei ihme ettei tuet paljon kiinnosta  8).

maastullin printtiversiossa pistää vielä paremmaksi : :P

"Hän kertoo 8,5 hehtaarin tilansa
pystyvän huippuvuonna
tuottamaan kolme rekkakuormaa
leipäviljaa.
"

Taitaa rekat olla noita Plaston Scanioita joita näkyy meidänkin pihalla lojuvan kaiken värisiä.   :)

Maa-Anssi

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1373
Vs: Satotasojen nostaminen


Taitaa rekat olla noita Plaston Scanioita joita näkyy meidänkin pihalla lojuvan kaiken värisiä.   :)
[/quote]
No nyt alkaa "rekallisille" löytyä selitystä  ;D

Omista kahuista taitaa kertyä hyvä sato, yks rekka läks marraskuulla ja toisen kerran on haettava koko yhdistelmällä, mut ei tule täyteen!
Ja alaa vajaa 17Ha.
Voikko tehdä ja voikko samalla olla tekemättä!
--Selkeää ohjeistusta tuvan puolelta, ihan kuin tukia hakiessa

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Satotasojen nostaminen
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Ojitus kuntoon, samalla huolehtia et maan rakenne ongelmia ei pääsis tulemaan ja viljavuus arvot tontilleen. Sitte ehkä kannattaa alkaa säätää hifistelyä, et tuloo se agronetin keskisato.... ::)

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19969
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Satotasojen nostaminen
Mulla kun nuo viljojen keskisadot on siinä 3000 kg/hehtaari paikkeilla vuodesta toiseen, niin miten niitä saisi nostettua?
Ojitus kuntoon, samalla huolehtia et maan rakenne ongelmia ei pääsis tulemaan ja viljavuus arvot tontilleen. Sitte ehkä kannattaa alkaa säätää hifistelyä, et tuloo se agronetin keskisato.... ::)

Joo miten ojitus vaikuttaisi tuollaiseen ojattomana viljeltyyn rutakkoon, jossa pajua pukkaa kosteista paikoista, pH on vaivaiset 5, fosforit 6 ja satoa kumminkin tulee alkaen tuplasti salaojitettuun sokerijuurikasmaahan verrattuna, sitä suurempi ero mitä kuivempi vuosi. Esim. 2010. Sokerijuurikasmaa, hivenet vihreällä, fosforit 100, pH 7.2 , humusta lisätty, ojitus huipputiheä, koskaan ei ole vielä puimurin pyörän hokki uponnut vartta myöten siihen pintaan. Kuivimmissa paikoissa kevätviljan satotaso 500 kg. Syysviljasta tullut jokunen hyväksi katsottava sato, mutta samaan aikaan siitä veteliköstä isompi kevätvehnäsato ! Ja kura tursuu helposti kesälläkin, ruiskuttaessa. On niin alava paikka.

Jos täydennysojittaisi vanhojen ojien väliin, parantaisiko se tuon ravinteilla ja kalkilla ylikompensoidun pellon satoa kuivana vuotena ?

-SS-

Wessel

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 422
Vs: Satotasojen nostaminen
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19969
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Satotasojen nostaminen
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?

Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.

No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.

Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Satotasojen nostaminen
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?

Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.

No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.

Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.

-SS-

Onko nois sun kuivetuis lohkois nyt sitten ollenkaan salaojia, ja siltikinkö kuivaa käsiin?

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19969
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Satotasojen nostaminen
jos kuivuus minimi tekijä sadontuottoon vuodesta toiseen, niin eikö kannata viljellä kenkäheinää, jos tuet tuloo...kuin yrittää vuodesta toiseen 500 kg ha sadoilla viljellä viljaa. sokurimaa tiivistyny??? Ei paljo auta vaikka kaikki olis viimese päälle, jos maa tintattu tiiviiksi. Altakastelu/säätösalaojitus mahdollista?

Tasainen etelärinne, laskua sen verran, että altakastelu ei liene mahdollista. Kastelukelpoinen joki ylikin 2 km päässä. Sademäärät vaan ovat kevätviljalle hieman liian pienet. Juurikasta siitä palstasta on nostettu varmasti enemmän kuin keskisadot Salon alueella. Juurikas tunnetusti ottaa vetensä vaikka pohjavedestä sitten. Savimaata, savikerros on melkoisen paksu; ja kyllä, raskaat traktorit ja korjuukoneet ovat tallanneet pellon tiiviiksi. Mutta matoja on alkanut esiintyä, ja nyt jo takavetoisellakin pikkutraktorilla pääsee sarka-auralla täyteen kyntösyvyyteen, tarvitsematta veistää vaan matalaa kiiltävää vaonkuvatusta pintaan. Rukiilla on yritetty pieniä sitä lohkaretta, mutta kokoajan ei voi rukiillakaan olla. Jos olisi tiivis, jäisi syyssateet pintaan. Jonnekin ne vedet menevät, mutta vettä ei vaan kevätpuolella kesää oikein tule, ja ongelma on pahentunut, koska talvet ovat lumettomia tai lähes lumettomia.

No 2010 toukokuussa tuli 250 millimetriä kerralla.

Halusin vaan esimerkilläni kertoa, mikä ajatusvirhe on tuossa suoraviivaisessa "ojita ojita kalkitse kalkitse hivenlannoita hivenlannoita" - ratkaisuehdotuksessa.

-SS-

Onko nois sun kuivetuis lohkois nyt sitten ollenkaan salaojia, ja siltikinkö kuivaa käsiin?

Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Köntys

  • Vieras
Vs: Satotasojen nostaminen
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita  ;)  :D

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19969
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Vs: Satotasojen nostaminen
Tuos on salaojat ylhäältä asti. Suunnitelma tehty vuonna 1939. Toteutettu jonkun verran myöhemmin, olisko 15 vuotta sen jälkeen.

Sitten toisella puolella tietä on ojattomana viljelty jyrkempi rinne; ei edes piiriojaa yläreunassa vaan tontilta nurmikko päättyy peltoon. Kaura palaa valkoiseksi kesällä, mutta 2008 tuli viljaa huipusti, samoin 2012. Ei kyllä paljon kalkkia ole saanut, karjanlantaa niin paljon, että vieläkin näkyy aumojen paikat parempana kasvuna...

Tuo 25 metriä matalammalla oleva "altaanpohja", se on aivan ihana viljellä, voi kuvitella olevansa itse Keisari Köntys, satoa tulee valtavasti, vaikka yrittäisi olla saamattakin.

Vielä 1960-luvun puolivälin jälkeen kevättulvat makasivat siellä pitkälle toukokuulle, ja Sampo 657 LP upposi pari kertaa sinne aika pahasti. Heinäseipään reikä kangella kuulemma piti tehdä varovasti, ettei kanki sujahtanut savivelliin. Kun ei siis ole mitään ojia, ja vars'ojankin pohja melkein samalla tasalla. Ilmat ovat hiukan muuttuneet jo omankin muistin aikana näetsen.

-SS-

Tee sinne mäkitöyräälle porakaivo ja siihen aurinkokennolla tai tuulella pyörivä vesipumppu. Sieltähän se vesi valuu itekseen rinnettä alas, kastellen koko lohkon. Sit vain puimaan kasitonnareita  ;)  :D

En tiedä onnistuuko edes sähköllä. Kyseisestä pohjavesimuodostumasta otetaan jo 600-700 kuutiota /vrk.
Juuri katsoin pari kuukautta vanhaa kaupungin pohjaveden suojelusuunnitelmaa, kaikki nurkat ovat
kolunneet näköjään.

-SS-