Kyllähän sen oikeastaan pitäisi sisältää koko paketti. Ei tuo ohjausjuttukaan nyt pitäisi mikään mahdoton asia olla, yksi sähköllä ohjattu á 500 e propoventtiilihän + kopallinen nippeleitä sylinterin rinnalle kytkettynä riittää (ja ehkä asentoanturi). Hydrauliikan kanssa tulee kyllä toimeen, se on hyvin yksikäsitteistä verrattuna sitä ohjaavaan softaan...
Toiselle se softa tuntuu paljon simppelimmältä kuin toiselle se hydrauliikka...
Kaupalliset tuotteet on hurjasti ylihinnoiteltuja. Kumma että kilpailukaan ei pure. Todennäköisesti tekisivät enemmän voittoa jos pudottaisivat hinnat neljännekseen. Mutta on se 500 € minusta ihan ylihinta myös jostain propoventtiilistä, ihan samalla tavalla kuin joku Trimblen opastimen hinta.
Asentoanturi on hyvä hitaissa nopeuksissa ja silloin kun ohjaus ei aina suoraan tottele rattia (vaikkapa etupyörä kyntövaossa tms.). Turvallisuussyistä myös ratin asentoanturi pitää olla että kuskin tarttuessa rattiin lakkaa automaatti ohjailemasta.
Molemmilta puolilta jotain osaavana sanoisin seuraavaa.
Kuka tahansa hydrauliikasta ymmärtävä huoltomies piirtää 5 minuutissa hydraulipuolen palikoiden kytkentäkaavion ja tekee listan tarvittavista osista. Ainoa ongelma on tuntea juuri kyseisen traktorimallin alkuperäiset ratkaisut, siksi huoltomies on hyvä apu ellei itse tiedä. Lähinnä se että mistä ohjauspiirin pumpulta voi öljyn varastaa ja minne palauttaa.
Mutta jos ei kunnolla pysty hyödyntämään jo valmiita open-source koodeja tai muuta valmista koodia niin sen opastimen sielua ei koodari tee viikossakaan, eikä kahdessakaan. Kun sen pitää osaa komentaa ja lukea GPS-modulia, osata paljon matematiikkaa, koordinaatistojen ja karttatietojen käpistelyä, tiedostojen hallintaa, GUIn / näytön monipuolista generointia, lukea antureita ja muuta I/O:ta ja ohjata hydrauliikkaa, tehdä langatonta tiedonsiirtoa ja viittä muuta juttua päälle kuten selvityä loogisesti erilaisista virhetilanteista. Ennen kuin siitä on suurimmat bugit metsästetty ja edes välttävästi vaihtelevissa tilanteissa testattu niin versionumero on kasvanut muutamalla minor-numerolla, samoin kuin projektikalenterin kertoma päiväys, ja koodirivien määrä GitHubissa lasketaan vähintään tuhansissa :-/
Jos käytössä on jokin valmis sovelluspaketti esim entuudestaan tuttun mikrokontrolleriin tai Android-alustaan (kännykkä, tabletti tms) niin homma on tietenkin sujuvampi joiltakin osin. Mutta vaikkapa tabletin liittäminen ohjaamaan langattomasti propoventtiiliä on kuitenkin oma virittelynsä. Toki siihen voisi käyttää USB:täkin mutta venttiilin ja muun I/O:n puolella joutuu elektroniikkaa rakentamaan/koodaamaan kuitenkin; hydrauliikkakaupasta ei saa hyllystä USB-liitäntäisiä venttiileitä. Soveltaisin rohkeasti langattomuutta, silloin päätelaite olisi kevyesti napattavissa tupaan tai toiseen koneeseen, ja piuhanippu rajoittuisi lähinnä antenniin ja virransyöttöön. Nykyisin on esim ZigBeen tms lisäksi mm langaton USB käytettävissä. Sellaisia ei vaan vakio tableteista tms taas lkäyttiksen tukemana löydy... eli taas pitäisi paneutua myös rautaan.
CAN-väylää voisi ehkä fiksusti hyödyntää sekalaisen datan siirtelyyn, sen voi ajaa vaikka WiFin tai Bluetoothin yli myös. Mutta koodarille on taatusti pitkiä iltaöitä tiedossa. Kohtuullistenkin muutosten tekeminen jonkun toisen tekemään koodiinkin vaatii aikamoista paneutumista ja ymmärtämistä ... teollisuusväylä olisi kuitenkin siitä hyvä että siihen löytyy aina valmiita palikoita vaikkapa sähköhydrauliikan ohjaamiseen (huom mahdollinen myöhempi varaosatarve). Eivät kyllä ole se edullisin ratkaisu jos se on tärkein kriteeri, ja niihin ei välttämättä löydy harrastajien koodinpätkiä ihan joka saitilta.
Hieno projektihan tuollainen olisi fiksuun ja hommaan parhaiten sopivaan rautaan tehtynä, mutta mikään ekan harjoituskurssin tehtävä se ei todellakaan ole.