Yksi puhalluskärry onkin toiminnassa ja on toimiva systeemi, mutta liian pieni. Puhalluskärryjä pitäisi olla monta, tulee äkkiä kalliiksi.
Katselin vähän, mitä puintikosteus on ollut ja pääosin menee 20 ja 30 välille, pahimmat 40 % luokkaa. Alle 1/3 menee alle 20 %:n. En nyt ihan tarkkaan laskenut.
Silloin, kun puskurivarastoa todella tarvitsee, niin puintikosteus on helposti liian korkea.
Amerikan maalla 'Wet bin' tuntuu olevan normaali käytäntö. Kartiopohjaisia siiloja ja tasapohjaisia puhallussiiloja. Onko maissi sitten helpommin juoksevaa märkänäkin. Ja onkohan vehnän viljely sitten sellaisilla alueilla, missä ei paljoa tarvitse kuivata.
Märkä vehnä taitaa olla pahinta, sen kun saa kulkemaan, niin menee muutkin. Viljakerroksessa ei saa olla liikaa paksuutta, tai painetta pitää olla paljon. Ilman kulku ei taida olla suurin ongelma, vaan purku. Siiloon kun pullamössö jämähtää, niin sitä ei sieltä pois saa. Jossain englantilaisessa jatkuvatoimisessa kuivaajassa oli muistaakseni pohjakuljetin suomupellin päällä, semmoinen luulisi toimivan, mutta paljon tulee osia ja kustannukset karkaa. Ehkäpä jokin etukuormaajalla purettava systeemi, missä on puhalluspohja, vaan tuleeko siitä vain hiirien ja rottien taivas.
Kun seuraa muutamaa maissinviljelijää Youtubessa, niin DON - arvojen nousu on sielläkin ongelma. Ja se johtuu nimenomaan siitä, että tavara viipyy liian pitkään ja liian märkänä siellä puskurisiilossa, tai sitten ne sekoittimella eli aeratorilla varustellut pohjasta puhaltavat varastosiilot eivät vaan saa kuivaksi maissia. Puskurisiilo siellä lämminilmakuivaukseen tarvitaan, koska jatkuvatoimiselle kuivurille pitää riittää koko ajan ruokaa. Puskurisiilossa on monesti tuorerehupurkainta vastaava laite, ja silti joissakin on ollut todellisia vaaratilanteita, kun maissi jää paakuksi ylös toiselle sivulle ja joko lommauttaa siilon tai tekee vahinkoa irrottessaan kerralla.
Muutamat mannekiinit, jotka puivat 25 kosteana ja laittavat "wet biniin" , ne ovat aika pitkälti etanolitehtaalle toimittajia, siinä ei pieni tunkkainen haju haittaa.
Vehnän suurimittaisin viljely nimenomaan tehdään alueilla, joissa puintikosteudet ovat 12%- 15 %, ja toimituskosteus säädetään yhdistämällä erilaisia siiloja , vehnän teollinen tuottajahinta maailmalla on niin tiukka, että sanovat suoraan, että siinä ei raha lepää, eikä ainakaan kuivaus kannata,. Mutta double-crop - kasvina soijan parina samaan vuoteen puituna on kuulemma ihan OK bisnes.
-SS-