Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 03.12.13 - klo:00:07

Edelleen tavoitteeni on hyvin maltillinen, 1000 suurimman listalle joskus ja lisää omaa maata.

Mulla on sama tavoite, mutta toistaiseksi se etenee varsin verkkaisesti. Olen odottanut milloin nämä eturivin isännät investoivat itsensä tiineeksi ja niiltä loppuu rahat maksaa järjettömiä hintoja pellosta. Mutta vielä ei ole sitä hetkeä tullut.

Toivottavasti valtion kriisi jatkuu vielä tovin ja maatalouteen pitää tehdä lisää leikkauksia, niin eiköhän se siitä lähde. Sammakko on hyeenana nauttimassa siitä, mitä eteen putoaa... 

Nii, yli 400000 kuivuriin joka käy löpöllä. Joku ostaa pari kertaa vuoteensa 150000eurolla peltoo.

Tuntipalkka vajaa neljä euroa? Ylitöitä ja viikonloppuja sekä arkipyhiä prosentteineen, siinäkö selitys?

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 03.12.13 - klo:00:07

Edelleen tavoitteeni on hyvin maltillinen, 1000 suurimman listalle joskus ja lisää omaa maata.

Mulla on sama tavoite, mutta toistaiseksi se etenee varsin verkkaisesti. Olen odottanut milloin nämä eturivin isännät investoivat itsensä tiineeksi ja niiltä loppuu rahat maksaa järjettömiä hintoja pellosta. Mutta vielä ei ole sitä hetkeä tullut.

Toivottavasti valtion kriisi jatkuu vielä tovin ja maatalouteen pitää tehdä lisää leikkauksia, niin eiköhän se siitä lähde. Sammakko on hyeenana nauttimassa siitä, mitä eteen putoaa... 

On siinä tekemistä, että tuonne listalle pääsee em. lähtökohdista Ellei alueella peltoa tarjolla, tarjontahan muuttaa tilanteen hyvinkin nopeasti. Tosin se listalle vaadittava peltoala kasvaa samaa vauhtia, vaikka juoksee, kiinni ei välttämättä saa

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 03.12.13 - klo:09:19

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 03.12.13 - klo:00:07

Edelleen tavoitteeni on hyvin maltillinen, 1000 suurimman listalle joskus ja lisää omaa maata.

Mulla on sama tavoite, mutta toistaiseksi se etenee varsin verkkaisesti. Olen odottanut milloin nämä eturivin isännät investoivat itsensä tiineeksi ja niiltä loppuu rahat maksaa järjettömiä hintoja pellosta. Mutta vielä ei ole sitä hetkeä tullut.

Toivottavasti valtion kriisi jatkuu vielä tovin ja maatalouteen pitää tehdä lisää leikkauksia, niin eiköhän se siitä lähde. Sammakko on hyeenana nauttimassa siitä, mitä eteen putoaa... 

On siinä tekemistä, että tuonne listalle pääsee em. lähtökohdista Ellei alueella peltoa tarjolla, tarjontahan muuttaa tilanteen hyvinkin nopeasti. Tosin se listalle vaadittava peltoala kasvaa samaa vauhtia, vaikka juoksee, kiinni ei välttämättä saa

Tämä tilakoon kasvu on itseään ruokkiva systeemi. Kylmiltään mukavankokoisen maatilan saa nykyään ostetuksi vain joko uusrikas tai teollisuuspamppu, tai tilansa perinyt/sukupolvenvaihdoksessa lähinnä lahjaverolla saannon hankkinut. Kummassakin tapauksessa lisämaan ostoon on vapaita vakuuksia olemassa edes vähän. Jos nyt sitten ei koneisiin, kuivureihin ja kullattuun avolavaan kaikkia rahojansa hassaa.

Jos nyt vaikka 200 ha:n vakuusarvolla 60%, hankkii 200 ha:n päälle sen 100 ha lisämaata, on viiden vuoden päästä maan hinta näinä vuosina kohonnut 30%, ja vanhaa lainaa on lyhennetty ehkä 20% koko tilan tuotolla, joten taas on hyvinkin 100 ha:n verran vakuuksia investoinnin pohjalle. Eli 300 ha kasvaa 400 ha:n . Eli kun homma rupeaa rullaamaan, ei tarvinne kuin hiljakseen lyhennellä ja odotella, että jo hankitun maan arvo nousee, jotta pääsee kuittaamaan taas seuraavan viisivuotislaajennuksen, ja top 1000 voisi ollakin jo aikas lähellä.

Tämä tietenkin edellyttää, että koko kylä on henkisesti päättänyt luovuttaa maat yhdelle toimijalle.

Jos aloittaa jostakin alle 50 ha:n velkaisesta maatilasta, ei ilman muita merkittäviä tuloja tule ihmiselämän aikana edes sataan pääsemään, ei edes seuraavan sukupolven aikana, se on tosiasia.

-SS-

Tämä tilakoon kasvu on itseään ruokkiva systeemi. Kylmiltään mukavankokoisen maatilan saa nykyään ostetuksi vain joko uusrikas tai teollisuuspamppu, tai tilansa perinyt/sukupolvenvaihdoksessa lähinnä lahjaverolla saannon hankkinut. Kummassakin tapauksessa lisämaan ostoon on vapaita vakuuksia vaikka kuinka. Jos nyt sitten ei koneisiin, kuivureihin ja kullattuun avolavaan kaikkia rahojansa hassaa.

Jos nyt vaikka 200 ha:n vakuusarvolla 60%, hankkii 200 ha:n päälle sen 100 ha lisämaata, on viiden vuoden päästä maan hinta näinä vuosina kohonnut 30%, ja vanhaa lainaa on lyhennetty ehkä 20% koko tilan tuotolla, joten taas on hyvinkin 100 ha:n verran vakuuksia investoinnin pohjalle. Eli 300 ha kasvaa 400 ha:n . Eli kun homma rupeaa rullaamaan, ei tarvinne kuin hiljakseen lyhennellä ja odotella, että jo hankitun maan arvo nousee, jotta pääsee kuittaamaan taas seuraavan viisivuotislaajennuksen.

Tämä tietenkin edellyttää, että koko kylä on henkisesti päättänyt luovuttaa maat yhdelle toimijalle.

-SS-

Liiallinen pellon osto on hölmölaisten homaa, voihan sitä vuokratakkin. 400 e/ha vuokra on ihan fine verrattuna että ostaisin 30 ha hintaa 12000 e/ha. Viljatilan, taloudellisen ja järkevän, laajentamisen kulmakivi on juurikin vuokrapellon saatavuus.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 03.12.13 - klo:11:28

Tämä tilakoon kasvu on itseään ruokkiva systeemi. Kylmiltään mukavankokoisen maatilan saa nykyään ostetuksi vain joko uusrikas tai teollisuuspamppu, tai tilansa perinyt/sukupolvenvaihdoksessa lähinnä lahjaverolla saannon hankkinut. Kummassakin tapauksessa lisämaan ostoon on vapaita vakuuksia vaikka kuinka. Jos nyt sitten ei koneisiin, kuivureihin ja kullattuun avolavaan kaikkia rahojansa hassaa.

Jos nyt vaikka 200 ha:n vakuusarvolla 60%, hankkii 200 ha:n päälle sen 100 ha lisämaata, on viiden vuoden päästä maan hinta näinä vuosina kohonnut 30%, ja vanhaa lainaa on lyhennetty ehkä 20% koko tilan tuotolla, joten taas on hyvinkin 100 ha:n verran vakuuksia investoinnin pohjalle. Eli 300 ha kasvaa 400 ha:n . Eli kun homma rupeaa rullaamaan, ei tarvinne kuin hiljakseen lyhennellä ja odotella, että jo hankitun maan arvo nousee, jotta pääsee kuittaamaan taas seuraavan viisivuotislaajennuksen.

Tämä tietenkin edellyttää, että koko kylä on henkisesti päättänyt luovuttaa maat yhdelle toimijalle.

-SS-

Liiallinen pellon osto on hölmölaisten homaa, voihan sitä vuokratakkin. 400 e/ha vuokra on ihan fine verrattuna että ostaisin 30 ha hintaa 12000 e/ha. Viljatilan, taloudellisen ja järkevän, laajentamisen kulmakivi on juurikin vuokrapellon saatavuus.

Juuri näin. Yhdessä Koneviestissäkö se nyt oli takavuosina, täällä Länsi-Uudellamaalla kertoili tunnettu isompi vuokraviljelijä (vanhaisäntä), että kannattavan viljelyn edellytys  on edullinen vuokrataso. Ihmettelin silloin, että hyvänen aika, eikö tällaisessa viljavassa maakunnassa ole vuokrakilpailua lain. Ja sitten lehdessä äskettäin, kun luki nuoremman sukupolven kommentin, että vuokramaat ovat tiivistyneet ja ojitus heikkoa, ettei niitä kannata kunnostaa, niin melkoisen hallitseva on merkittävien vuokramiesten asema nykyisin.

-SS-

Vuokraamisessa ei ole niitä viisaiden mainitsemia riskejä. Tätä ei saa  sekoittaa asuntomarkkinoihin ja vuokralla asumiseen joka on typerintä rään syömisen jälkeen.

Mietin usein että mikä olisi sopiva määrä maatiloja suomeen, uskoisin että 20 000 ammattimaisesti toimivaa tilaa pystyisi turvaamaan elintarviketuotannon. Siihen luomu ja erikoistuotanto tilat päälle.  Puhutaan ehkä 40 000 maatilasta.

Eikö tuhat olis se sopiva määrä, kaikki pääsis sille the listalle. 

Alle 50-vuotiaita viljelijöitä n. 23 000 yli 50-vuotiaita n 30 000.

Joka vuosi tulee tuhansia uusia maatiloja myyntiin tai vuokrattavaksi. Lisäksi kannattavatkin tilat lopettavat jos jatkajaa ei vain ole. Itseasiassa jos tarpeeksi mentäisiin ajasssa eteenpäin niin jokaisen maatilan kohdalle tulisi eteen tilanne jossa jatkaja puuttuu.

  Tulemme näkemään vielä tilanteita jossa iso pellonvuokraaja jää eläkkeelle ilman jatkajaa ja markkinoille tulee kerralla 200h+ vuokramaita tarjoille.

Ilmeisesti tiedät lähialueen tilojen rakenteen sekä sen, onko halukkaita vuokraajia toiminnan loppuessa?

Itse en tiedä paikkakunnalla yhtään tilaa jolla olisi vuokramaata 200+ha, satakin taitaa olla kahdella tilalla Kymmeniä hehtaareja useilla, mutta kuitenkin omaa peltoa suhteessa paljon vuokramaahan. Ja nuoria viljelijöitä keskimäärinkin, lisäksi laajentamishalukkaita/kykeneviä kymmeniä. Noista kun jokainen vuorollaan maksaa itsensä kipeäksi ostomarkkinoilla, ei hinnat tule putoamaan eikä kenenkään kannattavuus parane lainkaan

Lainaus käyttäjältä: pera - 02.12.13 - klo:22:08

Hatun noston paikka..kaveri tulee puurot ja vellit sekasin selostaa kuinka ostaa peltoo ja mehtää.
Ja tulot vodessa 20kiloeuroo

Edelleen tavoitteeni on hyvin maltillinen, 1000 suurimman listalle joskus ja lisää omaa maata. Jos terveys sallii edessä on yli 35-vuotta joten edetään askel kerrallaan. Jalat maassa, pää pilvissä. Tulin tällekkin palstalle oppimaan viisaammilta ja laskutaitoisemmilta 

tässä oppia.. vuokraat länttis jolekii eturivin jussille.vai oliks se isin läntti

Lainaus käyttäjältä: maajulli - 01.12.13 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.12.13 - klo:18:19

Tavallinen pajahessu tai raksarane tienaa vaivaset 20000-30000euroa vuodessa.

 Raksarane tienaa 20 000 euroa vuodessa? Jos on vaikkapa 11 kk töissä vuodessa, se tekee 1818 euroa kuukaudessa palkkaa.

 Kuukaudessa on keskimäärin 23, 5 työpäivää. Päivässä on yhteensä 8 tuntia palkkatyötä. Eli kuukaudessa ollaan töissä 23,5 x 8 tuntia. Yhteensä kuukaudessa työtunteja on siis 188 tuntia.

 Jaetaanpa tuo 1818 euroa tuntimäärällä 188. Saamme tuntipalkaksi 9,67 euroa tunnissa. Tämä on 1.4.2013 mukaisen Rakennusliiton taulukon mukaisesti aloittelevan rakennustyöläisen (rakennussiivoojan) minimipalkka. Kokeneemmalle kirvesmiehelle minimipalkka on noin 16 euroa tunnilta. Useimmille maksetaan lähemmäs 20 euroa/tunti. Ja huomaa, laskelmasta puuttuu palkkatyöläiselle kuuluva kesälomakorvaus...kun laskin vaan työtunneista saatavan palkan.
 Ainakin täällä Turun talousalueella omalla T:millä aivan normaaliveloitustyötuntihinta on noin 35 eur/tunti+alv.

 Siitä vaan SKN rakentamaan uutta konehallia avaimet käteen -periaatteella ja hakemaan niitä rakentajia 9,67 euron tuntipalkalla töihisi. Tiedän, että raksaranet ovat mielestäsi halveksittavaa porukkaa, koska itseet kuulu niihin. Halveksi vaan, ja nosta meidät tukijussit jollekin jalustalle, mutta joku raja se pitää laittaa jatkuvalle uhoilullesi. ja paskanpuhumisellesi. Liioitella saa, muttei valehdella. Hiuksehieno raja.

Kyl mää ymmärrän et tontille tulee mies 200000euron lusikkahaarukalla tai 100000euron tela-toosanilla ja velottaa 40-50euroo tunti. Mut jumalauta, kirvesmiehellä on työkaluissa kiinni korkeintaan 5000euroa ja paskaset vaatteet päällä ja autona joku rahotus-Ducato. Sille pitäs maksaa 30-50euroa tunti. Saatana, 25 euroo korkeintaan tunnista.

 Näkee kuinka kujalla olet, niinkuin lumiukko.

 Ammattilaisen alumiinitelineetkin maksavat jo yli 5000 euroa. Yksistään.
Ja mitä olen maatiloja kierrellyt, paskasimmat vaatteet on maajuseilla ja niiden mukuloilla.

 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 02.12.13 - klo:18:53

Lainaus käyttäjältä: maajulli - 01.12.13 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.12.13 - klo:18:19

Tavallinen pajahessu tai raksarane tienaa vaivaset 20000-30000euroa vuodessa.

 Raksarane tienaa 20 000 euroa vuodessa? Jos on vaikkapa 11 kk töissä vuodessa, se tekee 1818 euroa kuukaudessa palkkaa.

 Kuukaudessa on keskimäärin 23, 5 työpäivää. Päivässä on yhteensä 8 tuntia palkkatyötä. Eli kuukaudessa ollaan töissä 23,5 x 8 tuntia. Yhteensä kuukaudessa työtunteja on siis 188 tuntia.

 Jaetaanpa tuo 1818 euroa tuntimäärällä 188. Saamme tuntipalkaksi 9,67 euroa tunnissa. Tämä on 1.4.2013 mukaisen Rakennusliiton taulukon mukaisesti aloittelevan rakennustyöläisen (rakennussiivoojan) minimipalkka. Kokeneemmalle kirvesmiehelle minimipalkka on noin 16 euroa tunnilta. Useimmille maksetaan lähemmäs 20 euroa/tunti. Ja huomaa, laskelmasta puuttuu palkkatyöläiselle kuuluva kesälomakorvaus...kun laskin vaan työtunneista saatavan palkan.
 Ainakin täällä Turun talousalueella omalla T:millä aivan normaaliveloitustyötuntihinta on noin 35 eur/tunti+alv.

 Siitä vaan SKN rakentamaan uutta konehallia avaimet käteen -periaatteella ja hakemaan niitä rakentajia 9,67 euron tuntipalkalla töihisi. Tiedän, että raksaranet ovat mielestäsi halveksittavaa porukkaa, koska itseet kuulu niihin. Halveksi vaan, ja nosta meidät tukijussit jollekin jalustalle, mutta joku raja se pitää laittaa jatkuvalle uhoilullesi. ja paskanpuhumisellesi. Liioitella saa, muttei valehdella. Hiuksehieno raja.

Kyl mää ymmärrän et tontille tulee mies 200000euron lusikkahaarukalla tai 100000euron tela-toosanilla ja velottaa 40-50euroo tunti. Mut jumalauta, kirvesmiehellä on työkaluissa kiinni korkeintaan 5000euroa ja paskaset vaatteet päällä ja autona joku rahotus-Ducato. Sille pitäs maksaa 30-50euroa tunti. Saatana, 25 euroo korkeintaan tunnista.

tuohon tyly ,lomaraha,arkipyhä,eläke,tapaturma,työnantajan sotumaksu päälle.

No et sinäkään paljoa asioista ymmärrä, kun lasket oman y-tunnuksen omaavan yrittäjän tuntiveloitukseen päälle kuluja, jotka yrittäjä hoitaa itse.

 Mainitsemsi kuluerät lisätään PALKKASUHTEESSA olevan työntekijän tuntiveloitushintaan.

Kyllä SKN on oikeassa,että palkkatulot on keskimäärin 20-30tuhatta euroa vuodessa tavallisella tehdastyöläisellä.Siitä ku vähentää verot pois,ei jäävällä rahalla ihmeemmin maatalouteen investoisa Etelässä osaavat kirvesmiehet voivat toki saada enemmänkin.Eli tuntipalkat pyörii siinä 10-15 euron haarukassa.Jos maataloudessa siinä sivussa jotain saa jäämään,niin itellä se on pääosin pääomatuloa,josta vero se 29% Ei kannata verottajan pelossa rahojaan syytää konekauppiaalle,vaan sijoittaa esim.osakkeisiin,parina viime vuonna niillä kasvattanut pääomaa aika mukavasti

Tehtaan liukuhihnahommista jutteleminen samaan aikaan asiaa rinnastaen kirvesmiehen palkkoihin on sama kuin ampuisi itseään nilkkaan. 2000 euroa kuukaudessa tekee 24000 vuodessa, 3000 taasen 36000.

No mitäs jos käyt 10 vuotta töissä 2000 kuukausipalkalla? Tilisi on 240 000 euroa. Tai 20 vuotta 3000 kuukausipalkalla? 720 000 plkkatuloja.

 Nää on sellaisia summia, et ne kannattaa ottaa pois kuleksimasta, mielummin kuin jäädä ihmettelemään, miten vähän herran huonetta niillä rakennetaan. Jokaisen oma valinta...naapurissa emäntä sanoi kotivävy-aviomiehelleen, "ettei näin isosta talosta ole ennenkään vieraisiin töihin lähdetty!" Eikä kotivävy-ressukka sitten lähtenyt. Kiperin tilanne oli kerran viljankuivauksen aikana kun kuivuri lakkasi pyörimästä. Syy: sähköyhtiö katkaisi sähköt maksamattomien laskujen vuoksi.

 Että olisi kannattanut niellä emännän se ylpeytensä, ja antaa isännän mennä sinne "vieraisiin töihin" vaikka sillä halveksitulla 20 000 - 30 000 euron vuosipalkalla.

Lainaus käyttäjältä: ahma450 - 02.12.13 - klo:20:03

Kyllä SKN on oikeassa,että palkkatulot on keskimäärin 20-30tuhatta euroa vuodessa tavallisella tehdastyöläisellä.Siitä ku vähentää verot pois,ei jäävällä rahalla ihmeemmin maatalouteen investoisa Etelässä osaavat kirvesmiehet voivat toki saada enemmänkin.Eli tuntipalkat pyörii siinä 10-15 euron haarukassa.Jos maataloudessa siinä sivussa jotain saa jäämään,niin itellä se on pääosin pääomatuloa,josta vero se 29% Ei kannata verottajan pelossa rahojaan syytää konekauppiaalle,vaan sijoittaa esim.osakkeisiin,parina viime vuonna niillä kasvattanut pääomaa aika mukavasti

Tehtaan liukuhihnahommista jutteleminen samaan aikaan asiaa rinnastaen kirvesmiehen palkkoihin on sama kuin ampuisi itseään nilkkaan. 2000 euroa kuukaudessa tekee 24000 vuodessa, 3000 taasen 36000.

Samanlaisia putkinäkösiä änkyröitä ne lähes kaikki on. Rakennus-Reinot vielä isommissa määrin, pukeutuvat nikitaan ja ajavat kanttilamppuladalla osaston kokokouksiin punaiseen tupaan. Kaikista piinkovimmilla stallareilla on vasemmassa kankussa tanssiva stalin.


Sää ja sun 5000euron telinees... Honkkarin hohtimet ja taloustikkaat...............

 

70-luvulla tais vielä olla meininki tuollaista kuin sen kerroit...

 

70-luvulla tais vielä olla meininki tuollaista kuin sen kerroit...

Sillon oli vielä latikassa pyöreät lamput.