Tuo on vähän tehokkaammalle korjuu ketjulle kuin pyöröpaalain. Joskus on olkia vedetty saman kokoluokan karhottimella, jos on kuivia ja vähän niin on joutuisaa paalata.
Tuo on se ajosilppuri ketjun kevein yksikkö niin mato kyllä kiittäää kun ei koko peltoa tampata.
Tässä meidän urakoitsijalla oli joku Massikan 12 metrinen 4 roottorinen karhotin, sen jäljestä tuli hyvää rehua kun oli paljon pyöriä ja pienet roottorit, ei turhaan yrittänyt tasoittaa peltoja karhotin. Tietysti noukin karhottimet on parhaita puhtauden kannalta. Kuinkakohan noi uudet aurinkopyörä karhottimet, nehän ottaa periaatteessa kiinni vain sänkeen.
Junnuna tuli sellaisella 4 pyöräisellä Viconilla ajeltua, pitäisiköhän viritellä ajoon kuivien heinien tekoon.
Mä olen ajanut Pötikän 2-roottorista melko paljon - olisko jossain >2000-2500 ha paikkeilla. Tyyppi taitaa olla vanha 882 tms.
Ei silläkään ole maata raa***** jos tajuaa vähän säätää kun maalaji muuttuu betonisavesta turvesuoksi.. eikä pelloksi kutsuta sellaista mikä ei kunnoltaan ole peltoa ja niittäjä on jättänyt riittävän sängen. Ainahan jossain reunapientareella voi maa vähän pöllähtää, mutta useammat myyränkasojen hajalevitykset ja penkan piiskaukset tekee kyllä niittokone eikä karhotin. Jo senkin vuoksi että niittäjä ei näe tarkkaan mitä vaikka reunassa on. Pitää myös hyväksyä että aina ei saa ihan joka kortta mukaan. Lyhyt, painavatähkäinen mutta harva kokovilja on pahinta kun se putoaa ihan maahan sängen pohjalle. Sitä ei saa tarkkaan millään.
Onhan niitä ongelmalohkojakin ollut - esim edellisenä vuonna ojitettu turvelohko jossa salaojat olivat täyttämisen ongelmista johtuen vajonneet vuodessa paikoin hyvinkin paljon. Keksin sitten kannatella 'siipiä' hydrauliikalla jäykkänä niin että pikkupyörät eivät päässeet putoilemaan niihin monttuihin...
Muista merkeistä ei mulla ole kokemusta - no yhden päivän ajoin samantapaista Kuhnia. Taisi olla piikkivarsia enemmän siinä.
Se Pötikän pitkän varren päässä oleva etupyörä saattaa olla ihan fiksukin, se pitää haravien pyörintäkehän etureunan aina maahan nähden oikealla korkeudella. Ei tökkää eteen tulevaan kumpareeseen kun pyörä kulkee juuri siinä haravien edellä. Toisaalta se painaa kohdaltaan heinää maahan mutta hyvin kevythän sen kuorma on. Kädellä nostaa kevyesti.
Joskus on pitänyt oikein ihmetellä miten hyvin Pötikkä selviää jostain rinnepeltojen välisestä satulapinnasta; ei raavi maata mutta suurin osa heinästä lähtee mukaan.
Todella kuivalla kelillähän on ongelma maasta ilman mukana nouseva pöly vaikka mikään ei maahan osukaan. Savella jo vauhdikkaampi ajaminen nostaa traktorin renkaiden mukana hienoksi jauhautunutta pölyä ilmaan.
Viconin 'köysiautomaatti' löytyy minunkin ladostani :-) Helpiä sillä joskus pyöriteltiin paalaajalle. Ja toivottiin ettei tule kovia tuulenpuuskia :-)
Homma oli mahdotonta jos tuuli kovaa.
Kaikkien aikojen sadekesäksi -74 tuli tuollainen, Jf ruletti pöyhin ja Claas markant 50 paalain. Loppu kuivanheinän niitto oikeastaan tuohon vuoteen tuolla vehkeellä. Sitten esikuivattua kelasilppurilla ja tarkkuussilppurillakin tuon jäljiltä. Harmi että se on lähtenyt vaihdossa. kait tuo normi kesantomurskaimen tehossa kuitenkin voittaa 