Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: luomuviljelijä - 30.03.14 - klo:21:10
-
"on olemassa vain huonoja tai tosi huonoja parsipetejä" tällanen juttu oli uusimmassa käytännön maamiehessä. Pisti miettimään että pitäiskö sittenkin jättää pedit tilaamatta ja valais parsien taakse 20cm kynnyksen ja paksu puru/olki/turvepeti. Onko kellään kokemusta kuinka työläs tollanen on? Kolataanko takaosasta vaan likaset ja märät kuivikkeet pois vai pitääkö koko kuivikekerros välillä poistaa? Lähinnä käsityötä tollasen siivoaminen taitaa olla.. Ja miten sellanen yleensäkin pitäis rakentaa, miten nesteet johdetaan pois? Millasia ongelmia aiheuttaa lannanpoistoon verrattuna tavalliseen parsipetiin+kutteri/turvekuivitus? Jenkkien tutkimuksen mukaan kinnervammat vähenee huomattavasti paksussa kuivikepedissä verrattuna kumipäällysteiseen petiin mutta miten käy utareterveyden?
-
ISOjen tilojen managementtia matalilla kustannuksilla. Hiekanerotus/kuivikkeen suuri
määrä on hiukka ongelma, cowcomfort ylivoimanen 8)
-
Näin yhessä kylmäpihatossa hiekkapedin oli tosi puhtaat eläimet eikä ollu hiertymiä.
Luulen että suomessa ei kannata tehdä mitään turve/puruparsia alkaa olla suomessa jo kustannus kysymys toi kuivike. Tässä vois toimia separoitu liete aika hyvin kuivikkeena
-
Näin yhessä kylmäpihatossa hiekkapedin oli tosi puhtaat eläimet eikä ollu hiertymiä.
Luulen että suomessa ei kannata tehdä mitään turve/puruparsia alkaa olla suomessa jo kustannus kysymys toi kuivike. Tässä vois toimia separoitu liete aika hyvin kuivikkeena
Olki tai heinä toimii aivan hyvin. Apevaunulla tai patamyllyllä jauhettuna. Mun mielestä kuivikeparsi on ainakin kokeilemisen arvoinen juttu ;)
-
Tuollaisen runsaskuivikkeisen parren mielenkiintoa lisää vielä tulevat mahdolliset hyvinvointivaateet parsien kuivikkeiden määristä. :-X
-
Näin yhessä kylmäpihatossa hiekkapedin oli tosi puhtaat eläimet eikä ollu hiertymiä.
Luulen että suomessa ei kannata tehdä mitään turve/puruparsia alkaa olla suomessa jo kustannus kysymys toi kuivike. Tässä vois toimia separoitu liete aika hyvin kuivikkeena
Olki tai heinä toimii aivan hyvin. Apevaunulla tai patamyllyllä jauhettuna. Mun mielestä kuivikeparsi on ainakin kokeilemisen arvoinen juttu ;)
Yhistettynä slalom lannanpoistoon niin varmaan toimis parhaiten
-
*odotan Adamin testiparsista kuvia*
Investointi vaiheessa petien pois jättö ainakin ois kokeilemisen arvoinen. Pedithän saa asennettua myöhemmin...(jos on tasainen valu ja kynnys tehdään muulla tavoin säästyy betonin kanssa tappelulta)
-
*odotan Adamin testiparsista kuvia*
Investointi vaiheessa petien pois jättö ainakin ois kokeilemisen arvoinen. Pedithän saa asennettua myöhemmin...(jos on tasainen valu ja kynnys tehdään muulla tavoin säästyy betonin kanssa tappelulta)
Pitäisi purkaa ne huonot versiot ja ottaa kuva niistä kahdesta hyvästä ;) Ehkä ehdin tällä viikolla, ehkä en.
-
Amerikassa on Amerikan määräykset ja Suomessa Suomen. Se mikä sopii Amerikkaan ei välttämättä sovi Suomeen määräysten takia. Meidän pitää vain sopeutua näihin omiin määräyksiin ja yrittää laittaa homma kannattavaksi näiden puitteissa.
-
eli ottaa käyttöön vanhat mänetelmät, mutta eikös juuri ulkoa tule meillee kaikki uusi tieto/taito/tekniikka?
-
Amerikkalaiset käyttää kuivikkeita 20 senttiä ja Virossa eläinlääkäri omassa 1000 lehmän navetassaan käyttää vain joka toinen viikko kuivadesiä parsipedin päällä. Kaikki vuotavat elukat lähtee kuulema NYT EIKÄ HETI! Solut 100000 ja ei mitään ongelmia eikä aikonut ruvetakkaan käyttämään kuivikkeita.
-
Meillä oli ne hiekkaparret. Niitten jälkeen kokeiltiin kuivikeparsia. Tällä kokemuksella voin kertoa, että voihan se ehkä toimiakkin, mutta suurempi mahdollisuus on sillä toimimattomuudella. Jos lehmien koko ero on suuri, niin älä edes ajattele vaihtoehtona. Se pieni lehmä ehtii päivän aikana sotkea uskomattoman monta partta. Virtsa ja sonta tekevät parresta elävän kompostin, missä utaretulehdus muhii ja iskee.
Jos vierastat jokapäiväistä luovaa työtä, niin sitten tilaa ne parsipedit jo tänään, ettet ajattele yhtään pitemmälle tätä vaihtoehtoa.
Omat kokemukset sen verta huonot ja kalliit, etten suosittele kenellekkään. :-\
-
jenkkilässä lehmät on suuria holsteinia ja vielä tasakokoisia.
-
Meillä oli ne hiekkaparret. Niitten jälkeen kokeiltiin kuivikeparsia. Tällä kokemuksella voin kertoa, että voihan se ehkä toimiakkin, mutta suurempi mahdollisuus on sillä toimimattomuudella. Jos lehmien koko ero on suuri, niin älä edes ajattele vaihtoehtona. Se pieni lehmä ehtii päivän aikana sotkea uskomattoman monta partta. Virtsa ja sonta tekevät parresta elävän kompostin, missä utaretulehdus muhii ja iskee.
Jos vierastat jokapäiväistä luovaa työtä, niin sitten tilaa ne parsipedit jo tänään, ettet ajattele yhtään pitemmälle tätä vaihtoehtoa.
Omat kokemukset sen verta huonot ja kalliit, etten suosittele kenellekkään. :-\
Miten parret oli rakennettu? Mitä käytit kuivikkeenä?
Suomesta löytyy kuitenkin toimivia kestokuivikepihatoitakin lypsäville niin miksei tämäkin voisi toimia.
-
Parsien päädyt oli valettu, takapäätyä kohotettu lankulla. Syvyys noin 40 senttiä. Hiekkaparsina kuivikkeina olkia ja heinää. Kuivikeversioon turvetta lisäksi.
Meillä se toimimattomuus varmasti johtui suurelta osin siitä, ettei parsien hoitoon ollut riittävästi kiinnostusta ja aikaa. Lisänä tähän soppaan heitetään niitä pieniä lehmiä, mitkä sopivat pyörähtämään parressa ympäri. Sotku oli valmis. Mitoitus on kylmäpihatossa emolehmille ja muut parsirakenteet puuta. Nyt on valettu tuo syvennys umpeen ja kuivikkeina purua.
Siivous helppoa ja kuivikkeita menee kohtuudella. Tulehdusbuumi helpottanut, mutta jälkiä hoidetaan niin kauan kuin niitä alun lehmiä kierrossa on. Jos kestokuiviketta käyttää lehmillä myös valuttavat tekevät parresta bakteeripesän. Mattojakaan ei vielä ole, kun ei ole löytynyt sellaista, mikä ei muutu talvella liukualustaksi. Osa myyjistä ei edes omiaan halua kylmäpihattoon myydä. Joskus pihaton lämpö painuu pakkaselle, mikä tekee alustan valinnan haasteelliseksi.
-
Kyllä ne toimii Amerikassa. Siellä on moni asia toisin kuin täällä. Esim. noita luovan työn tekijöitä saa huomattavasti edullisemmin kuin täällä, lantasäännöksistä puhumattakaan. Eurooppalainen keksintöhän ne parsipedit on, jolla yritetään ajaa kiinni noita Amerikan etuja. Näillä huonoilla on yritettävä mennä eteenpäin. On niitä testattukin Saksanmaalla, yrittäkää nyt välttää niitä tosi huonoja.
-
jenkkilässä lehmät on suuria holsteinia ja vielä tasakokoisia.
Lehmistä saa tasakokoisia karjanjalostuksella. Yksilöllisellä korjaavalla parituksella saa sekametelisopan ;)
Miks navettapiika käytti hiekkaparsissa olkea ja turvetta? Äkikseltään tulee melkoinen soppa... hiekkaparren idea on se, että parsimateriaali ja kuivike on sama asia.
Amerikkalaiset käyttää kuivikkeita 20 senttiä ja Virossa eläinlääkäri omassa 1000 lehmän navetassaan käyttää vain joka toinen viikko kuivadesiä parsipedin päällä. Kaikki vuotavat elukat lähtee kuulema NYT EIKÄ HETI! Solut 100000 ja ei mitään ongelmia eikä aikonut ruvetakkaan käyttämään kuivikkeita.
Paljonko on uusimisprosentti ja elinikäistuotos? Kintereet ko navetassa ei ollu kaunista katsottavaa.... ::)
Kyllä ne toimii Amerikassa. Siellä on moni asia toisin kuin täällä. Esim. noita luovan työn tekijöitä saa huomattavasti edullisemmin kuin täällä, lantasäännöksistä puhumattakaan. Eurooppalainen keksintöhän ne parsipedit on, jolla yritetään ajaa kiinni noita Amerikan etuja. Näillä huonoilla on yritettävä mennä eteenpäin. On niitä testattukin Saksanmaalla, yrittäkää nyt välttää niitä tosi huonoja.
Jos perehtyisit kustannusrakenteeseen siellä, huomaisit pian, että niitä halpoja luovan työn tunteja käytetään maitolitraa kohden puolta vähemmän kuin täällä. Siinä olet oikeassa, että moni asia on toisin kuin mitä me täällä luullaan....
Tää nyt oli taas tämmönen nälvimiskannanotto. Mutta kovasti luullaan ja uskotaan, vähän kokeillaan ja tutkitaan. Se amerikkalaisheppu sanoi monessa kohdassa, että paljonko saat lisää maitoa tällä tai sillä jutulla. Täälläkin on muutama kokeillut sen neuvoja ja saanut lisää maitoa. Kuivikemäärän tuplaus nosti meilläkin päivämaitoa liki kilolla ja siksi kuivike-esteiden kyhääminen innosti kokeilemaan. Lehmät yksinkertaisesti makasivat enemmän ja pidempään. Siirtyminen turpeesta olkeen ja heinään helpotti kehityspaineita, sitä pysyy parressa turvetta enemmän ilman esteitä. Silti haaveilen 5-6 sentin viistokorotuksesta parren takaosaan.
-
Parsien päädyt oli valettu, takapäätyä kohotettu lankulla. Syvyys noin 40 senttiä. Hiekkaparsina kuivikkeina olkia ja heinää. Kuivikeversioon turvetta lisäksi.
Meillä se toimimattomuus varmasti johtui suurelta osin siitä, ettei parsien hoitoon ollut riittävästi kiinnostusta ja aikaa. Lisänä tähän soppaan heitetään niitä pieniä lehmiä, mitkä sopivat pyörähtämään parressa ympäri. Sotku oli valmis. Mitoitus on kylmäpihatossa emolehmille ja muut parsirakenteet puuta. Nyt on valettu tuo syvennys umpeen ja kuivikkeina purua.
Siivous helppoa ja kuivikkeita menee kohtuudella. Tulehdusbuumi helpottanut, mutta jälkiä hoidetaan niin kauan kuin niitä alun lehmiä kierrossa on. Jos kestokuiviketta käyttää lehmillä myös valuttavat tekevät parresta bakteeripesän. Mattojakaan ei vielä ole, kun ei ole löytynyt sellaista, mikä ei muutu talvella liukualustaksi. Osa myyjistä ei edes omiaan halua kylmäpihattoon myydä. Joskus pihaton lämpö painuu pakkaselle, mikä tekee alustan valinnan haasteelliseksi.
Mites nesteet tuli pois jos päädyt oli valettu? Vai imeytettiinkö vain kuivikkeisiin, joita olis pitänyt vaihtaa?
Eikös tohon bakteeriongelmaan tehoa esim parren kalkitseminen?
-
Täälläpäin yksi kylmäpihatto käyttää ymmärtääkseni vain turvetta tuollaisissa kuivikealtaissa. Tarkkaa työmäärää en tiedä, "Mää vai" voi valistaa. Meijerimaitoa taisi tulla 2013 yli 11500l/lehmä ja hiehoja kai aika paljon ja usein myynnissä.
-
Täälläpäin yksi kylmäpihatto käyttää ymmärtääkseni vain turvetta tuollaisissa kuivikealtaissa. Tarkkaa työmäärää en tiedä, "Mää vai" voi valistaa. Meijerimaitoa taisi tulla 2013 yli 11500l/lehmä ja hiehoja kai aika paljon ja usein myynnissä.
Mä tiedän tilan moommalassa, jossa myös on turveparret. Ja todella tyytyväinen, luomukarja.
-
Siinäpä se onkin, kun ne nesteet piti saada kuivikkeella kiinni. Jos siellä lantapäädyssä ei olisi ollut valua, niin se samperin hiekka olisi valunut käytävälle. Hiekan kanssa käytettiin olkea ja turvetta pakkaskaudella lisänä. Jos näitä parsia huoltaa hartaudella kahdesti päivää ja vaihtaa kuiviketta, niin mikä sen parempi elukalle. Mutta meillä iski kyllä työvoimapula tähän hommaan ja siinä kusi kintulle.
Mitä tuohon jalostukseen tulee, niin enpä usko, että rupian lehmän kokoa jalostamaan isommaksi, kyllä meillä tuotos ratkasee, ei säkäkorkeus. ;)
-
Voisi ne hiekkaparret kylmäpihatossa toimiakin, suomalaiseen lietesysteemiinhän se hiekka ei sovi. Parret pitää vain tehdä amerikkalaisilla opeilla niin, että kosteus varmasti lähtee pois. Hoito sitten myös heidän opeilla. Parsien mitoitus sitten tarkkaan omien lehmien mitoilla, että ne eivät pääse sotkemaan niitä. Minulla ei ole tietoa, miten tuo hiekkaparsi sikäläisittäin tehdään (maapohjalle?) ja olisiko se tapa hyväksytty Suomessa. Kuivaa hiekkaa tietysti pitää olla riittävästi käytettävissä.
-
Siinäpä se onkin, kun ne nesteet piti saada kuivikkeella kiinni. Jos siellä lantapäädyssä ei olisi ollut valua, niin se samperin hiekka olisi valunut käytävälle. Hiekan kanssa käytettiin olkea ja turvetta pakkaskaudella lisänä. Jos näitä parsia huoltaa hartaudella kahdesti päivää ja vaihtaa kuiviketta, niin mikä sen parempi elukalle. Mutta meillä iski kyllä työvoimapula tähän hommaan ja siinä kusi kintulle.
Mitä tuohon jalostukseen tulee, niin enpä usko, että rupian lehmän kokoa jalostamaan isommaksi, kyllä meillä tuotos ratkasee, ei säkäkorkeus. ;)
Pitää siellä tietenkin joku este olla takana mutta siihen vois jättää raon josta neste valuu lantakäytävälle. Muuten pohja on aina märkä.
-
Voisi ne hiekkaparret kylmäpihatossa toimiakin, suomalaiseen lietesysteemiinhän se hiekka ei sovi. Parret pitää vain tehdä amerikkalaisilla opeilla niin, että kosteus varmasti lähtee pois. Hoito sitten myös heidän opeilla. Parsien mitoitus sitten tarkkaan omien lehmien mitoilla, että ne eivät pääse sotkemaan niitä. Minulla ei ole tietoa, miten tuo hiekkaparsi sikäläisittäin tehdään (maapohjalle?) ja olisiko se tapa hyväksytty Suomessa. Kuivaa hiekkaa tietysti pitää olla riittävästi käytettävissä.
Mitä kuvista katsonut niin hiekka on lähinnä jotain hienoa hiesua mitä amerikassa käytetään.
-
Täälläpäin yksi kylmäpihatto käyttää ymmärtääkseni vain turvetta tuollaisissa kuivikealtaissa. Tarkkaa työmäärää en tiedä, "Mää vai" voi valistaa. Meijerimaitoa taisi tulla 2013 yli 11500l/lehmä ja hiehoja kai aika paljon ja usein myynnissä.
No juu, kiitos esittelystä :D. Nämä ko. parret ovat tasaiselle betonilattialle rakennettu. Parrenerottajan pystytolpat kulmaraudasta ja kaikki muu pattinkia, etupäässä peti rajoituu seinään ja takapäässä esteenä on 8 tuuman kyllästetty lankku. Pohja on täysin tasainen ja turvetta lootassa on yleensä n.15cm paksulti. Hiertymiä tai vaurioita ei ole lainkaan ja vedinpolkemat myös harvinaisia kuivituksen paksuudesta johtuen? Huonoja puolia on esim. parteen paskovat, kusevat tai vuotavat eläimet, joiden jäljiltä saa heittää märkää tavaraa pois reilulla kädellä. Lietesysteemissä saattaisi kuivikemäärä aiheuttaa ongelmia toisaalta se ei riitä kunnolla ns. kuivikelantaan. Työmäärä parsien hoidossa on suoraan verrannollinen kuivikkeen määrään, eli mitä enemmän turvetta on sitä vähemmän siivottavaa. Lehmän takapää on kuivikkeen lisäyksen jälkeen yleensä lankun tasolla jolloin sonnat ja kuset tulee käytävälle. Kuivikkeen lisäys on yleensä kerran viikossa ja tapahtuu sivulle purkavalla 2 motin kuivituskauhalla. Suositella en osaa, mutta en varoitellakkaan.
-
Siis noihin ei lisäillä kuiviketta ollenkaan päivittäin vain käytkö paikkaamassa pahasti paskaantuneet paikat?
-
Siis noihin ei lisäillä kuiviketta ollenkaan päivittäin vain käytkö paikkaamassa pahasti paskaantuneet paikat?
Joo ei lisätä ja paikkausta saa tarvittaessa vedettyä sieltä etupäästä. Kerran viikossa lisätään se 3-4 kauhallista turvetta ja aikaa tähän menee n. 15 min.
-
Siis noihin ei lisäillä kuiviketta ollenkaan päivittäin vain käytkö paikkaamassa pahasti paskaantuneet paikat?
Joo ei lisätä ja paikkausta saa tarvittaessa vedettyä sieltä etupäästä. Kerran viikossa lisätään se 3-4 kauhallista turvetta ja aikaa tähän menee n. 15 min.
Montako eläintä on kuivitettavana?
Itsellä on nyt lieteallas ja 800mm rumpuputkesta tehty kuilu jo valmiina, lalmekin raapat on tilattu ja lannan olis tarkotus valua omalla painolla joten se lannanpoiston toimivuus vähän arveluttaa jos kuiviketta menee paljon..
-
Jotain tarttis tehdä,onhan Suomessa euroopan lyhtyikäisimmät lehmät.
Mistä johtuu ? onko meillä niin heikko karjaaines vai hoitajat niin ammattitaidottomia ?
-
Jotain tarttis tehdä,onhan Suomessa euroopan lyhtyikäisimmät lehmät.
Mistä johtuu ? onko meillä niin heikko karjaaines vai hoitajat niin ammattitaidottomia ?
No meiltä kävelevät raadot lähtee äkimmin honkajoelle! ;D
-
Jotain tarttis tehdä,onhan Suomessa euroopan lyhtyikäisimmät lehmät.
Mistä johtuu ? onko meillä niin heikko karjaaines vai hoitajat niin ammattitaidottomia ?
Osa tästä johtuu tilastointitavasta. Suomessa puhutaan karjan elävien eläinten keski-iästä ja Euroopassa poistettujen keski-iästä ;D
Mutta.... Kyllähän Suomen ongelma on mun mielestä jaloissa. Ja jalkojen haavaumissa. Usein lehmien iän näkee nopeimmin jaloissa olevien haavaumien vakavuudesta :-\ 1. Kausi karvainen, toinen kausi karvaton ja kolmantena ruvella :-X
Parsipeti+ 5 milliä kutterinpurua näyttää hiovan kintereitä aika rajusti.
-
Siis noihin ei lisäillä kuiviketta ollenkaan päivittäin vain käytkö paikkaamassa pahasti paskaantuneet paikat?
Joo ei lisätä ja paikkausta saa tarvittaessa vedettyä sieltä etupäästä. Kerran viikossa lisätään se 3-4 kauhallista turvetta ja aikaa tähän menee n. 15 min.
Montako eläintä on kuivitettavana?
Itsellä on nyt lieteallas ja 800mm rumpuputkesta tehty kuilu jo valmiina, lalmekin raapat on tilattu ja lannan olis tarkotus valua omalla painolla joten se lannanpoiston toimivuus vähän arveluttaa jos kuiviketta menee paljon..
40 parsipaikkaa, loput vinopohjalla tai poikimakarsinassa. En usko, että tällä kuivituksella paska liikkuisi edes noin isosta putkesta ilman mekaanista apua. Paska on meilläkin senverran notkeata ettei läjiä juuri näy.
-
jenkkilässä lehmät on suuria holsteinia ja vielä tasakokoisia.
Lehmistä saa tasakokoisia karjanjalostuksella. Yksilöllisellä korjaavalla parituksella saa sekametelisopan ;)
Se Pohjois-Amerikan tasapäistäminen ei ole kokonaan jalostusta, se on sitä että huonoilta lähtee nirri pois ajoissa eikä suomalaiseen malliin että "kattellaan jos se kehittyy". Kanadan ayrshiren tasaisuuskin on tätä tasapäistämistä eli habitukseltaan ei-toivotut menee tiloille mitkä eivät esittele eläimiä, eivätkä välttämättä ole edes tuotostarkkailussa jolloin ne huonot ovat poissa tilastoista.
Jotain tarttis tehdä,onhan Suomessa euroopan lyhtyikäisimmät lehmät.
Mistä johtuu ? onko meillä niin heikko karjaaines vai hoitajat niin ammattitaidottomia ?
Osa tästä johtuu tilastointitavasta. Suomessa puhutaan karjan elävien eläinten keski-iästä ja Euroopassa poistettujen keski-iästä ;D
Mutta.... Kyllähän Suomen ongelma on mun mielestä jaloissa. Ja jalkojen haavaumissa. Usein lehmien iän näkee nopeimmin jaloissa olevien haavaumien vakavuudesta :-\ 1. Kausi karvainen, toinen kausi karvaton ja kolmantena ruvella :-X
Parsipeti+ 5 milliä kutterinpurua näyttää hiovan kintereitä aika rajusti.
Tämä on erityisen mielenkiintoista, nyt kun mainitsit nuo jalat niin olen samaa mieltä että monilla suomalaisilla tiloilla lehmät kävelee arkaillen, onko ruokinnassa liikaa tärkkelystä vaan mistä moinen johtuu?
Tuohon SAS:n kysymykseen suomalaisten lehmien huonoudesta tai viljelijöiden ammattitaidottomuudesta. En osaa tuohon vastata yks kantaan, mutta oletan että se on monen asian summa. Maidontuotanto on muutunut kovaksi bisnekseksi missä vaaditaan managementtia, se on monelle peräkamarin pojalle aika uus asia ja lisäksi kun isoista karjamaista tulee koko ajan tietoa lisää lehmien olosuhteista ja jalostuksesta niin miten sitten osataan sitä soveltaa meidän oloihin. On tässä haasteita.
-
Ohra on sikojen ruokaa ei naudan kuin vähäisessä määrin.
-
Meanwhile in
Russia Suomessa:
Ihan uusiinkin pihatoihin makuualustaksi pannaan parin sentin kumimatto... Ei siis EDES mitään parsipetiä. Vanhoihin lietelantaparsinavetoihin tuskin uskaltaa edes kurkata...
Hupsista keikkaa, meikäläisistä teknohässäkkänavetoista valtaosa on suunniteltu päin persettä. Käytäville ei mahdu koneilla kuivittamaan, ja vaikka mahtuisikin, niin ei mennä, koska ropotti, lehmät on edessä, ei voi ajella. Kuiviketta kanniskellaan ämpärillä tai saavilla, puoli ämpäriä per otus per päivä. Vaikkei sitä ropoa olisikaan hankittu, niin saahan sen homman vielä ryssittyä (ks. eka lause!) jättämällä odotusalueen rakentamatta. Samat haitat kuin ropon kanssa, ilman hyötyjä. ;D
Jos joku onnistuukin rakentelemaan kuivikestopparin parren takaosaan ja vielä kuskaamaan riittävän määrän tavaraa parsiin, niin viimeistään homma kaatuu automaattiseen lannanpoistoon. Vaikka parressa olisi minkälainen takalaita hyvänsä, niin kyllä sitä kuiviketta tulee käytävälle luultavasti enemmän, kuin mihin Puuha-Petterin akku riittää. Jos riittääkin, niin hetken päästä on tavara kuilussa vähemmän valuvaa.
Mitä enemmän näen suomalaisia navetoita, sitä enemmän pidän amerikkalaisista. Onneksi tuli ennen omaa projektia kierrettyä muutakin, kuin paikallisia makkara-kahvipeijaisia... 8)
-
Meillä on navetta ja parret niin perseestä kuin olla voi ilman minkäänlaista kaunistelua. Oli alkuun ne hiekkaparret ja siitä sitten erehdyksen ja kokeilun kautta tultu tähän päivään. Nyt parsissa betoni pohja ja puruja kuivikkeina aika runsaasti. Käytävät betonia, lanta bobilla lantalaan. Navetoitten välissä kulkukäytävä, missä epätasaisuutta, portaita, mutkia ja jyrkkä nousu parsinavetasta. Eläinlääkärit kuorossa laulavat, että tuo tappaa lehmät. Nyt meillä on mennyt se ensimmäinen lehmä jalan loukkaantumiseen rymytessä kiimassa pihatossa. Lehmiä 40 vuorollaan kierrossa ja melkein neljän vuoden aikana. Minä uskaltaisin väittää, että tuo kulkukäytävä pitää lehmän jalkalihaksista huolta, kun ne siitä menevät neljä kertaa päivässä. Kunto paranee ja lihasten koossa pitävä voima on parempi. Kun meille on nyt tullut näitä eläimiä tasaiselta alustalta, niin ensimmäiset päivät ne varoo ja horjuu kulkiessaan, mutta viikon päästä mennään jo kuin vanha tekijä.
Kaikki jotka ovat olleet paikalla lehmien tullessa lypsylle ovat ihmetelleet lehmien kulkua. Nyt olenkin ajatellut seuraavalle eläinlääkärille laittaa lehmät tulemaan sitä parjattua kulkukäytävää, niin näkee, miten hyvin lehmä siinä loppujen lopuksi toimii.
Nyt hoetaan mantrana sitä, että lehmä tekee maidon maatessaan, mutta kait sen jonkin aikaa pitää seisaallaankin olla, että kerkiää sen evään sinne kupuunsa ahtaa, että on mitä märehtiä. ::)
-
Jos ja kun haluataan käyttää runsaasti kuiviketta lietejärjestelmässä, niin välimallin paskaa joutuu liottamaan jollain tapaa vedellä. Suuressa maailmassa navetta on pituuskaadolla ja ylämäenpuolella on isot säiliöt, joihin pumpataan separoinnin tuloksena syntynyt nesteosa. Sillä huuhdellaan käytävät. Meikäläinen omassa pienessä hiehonavetassa, jossa lietejärjestelmä (kiitos kaheksankytluvun), mutta runsas kuivitus turpeella, joutuu huuhtelun sijaan tyytymään "tarviketalon" uppopumppuun (joita menee kaksi talvessaan) ja ajastimeen, jolloin lietesäiliöstä saa nestekierron kuiluihin. Yllättävän vähän on tarvinnut manuaalisesti kuiluja sekoitella kuivikemäärään nähden. Ja hiehot ei siis enää asu parressa vaan makoilevat tyytyväisenä entisellä kulkukäytävällä turvepatjalla. Ritilöiden päällä olevilla kumimatoilla ei halua kukaan vapaaehtoisesti pötkötellä. Käsityötähän tuo karsinan putsaus on, mutta ketäänhän ei koskaan kiinnosta viljelijän hyvinvointi.