Kyl mie maijjolla elän. Mut juu. Metsää on. Siit saa joskus vielä peltoa. Noi ddr koklailut varmaan aikoinaan oli just sitä uuden rodun tekemisen ihanuutta ikuisesti kestävässä kommunismissa. Mutta nykyäänhän risteyttämisellä tavoitellaan jotain muuta, siis kestävyyttä monipuolisemman perimän kautta. Kun katotaan ny vaikka jenkkien käytössä olevia sonneja niin nehän on noin jokatoinen samasta isästa. Sukusiitosaste on kymmenessä vuodessa kaksinkertastunna. Nämä jalostusihmiset(intoilijat) käyttäis varmaan pelkkää Goldwyniä ja sen paria poikaa seuraavat vuodet kun ne on niin ihania. Ääh. Kattokaa ny vaikka saksanpaimenkoiria. Miun maallikon järki sanoo et eli mahdollisimman monipuolinen perimä tuottais ehkä parempia tuotantoelukoita. Tuollasilla kolmen rodun yhdistyksillä varmasti on perimässä leveyttä. Mun oletus on ettei ainakaan maidon tuotostaso paljoa oo pienempi noilla kuin puhtailla... No kokeilujahan nämä on, mutta kun sitä on vähä kahjo, kaikkee uutta sitä vaan haluais ain yrittää. Oottekste muuten ollenkaan lukenut sitä tutkimusta jenkeistä? Punaruusut ja muut? Miust se kuulosti melko järkevältä.  

Millaista eläinainesta sitten kannattaisi hommata rotaatiota varten? Vai meneekö liikesalaisuudeksi?  Esille jo tuli etä arvosteluvarmuutta mielellään, mutta olisko paras mennä "keskitien tallaajilla" niin tuotoksen kuin rakenteenkin suhteen? Aika paljon tahtoo äärityypin tavaraa olla markkinoilla.

Itä- Euroopassa on kokeiltu risteytysjalostustakin. Vanhan DDR:n alueella yritettiin luoda oma lehmärotu sekoittamalla holsteinia, Eurooppalaista friisiläistä ja jerseytä.
En ole ihan varma, mutta idea oli ilmeisesti luoda ihan kokonaan uusi rotu, ensin risteyttämällä, ja sen jälkeen "vakioimalla" tulos.
Lopputulos oli sellainen, että ko. kanta on käytännössä kokonaan hävinnyt.
Paikalliset jalostusihmiset sanovat, että heillä on varmaan parhaiten dokumentoitu tieto risteyttämisestä (saksalaisella perusteellisuudella).

Tätä ei kuitenkaan voi oikein verrata kolmen rodun jatkuvaan risteyttämiseen, vakiointivaiheessa heteroosin hyöty häviää.

Toisen sukupolven ongelma on tuttu ainakin monille, jotka muistavat kun suomenkarjalle käytettiin friisiläistä. Ensimmäinen polvi oli erinomainen, toinen usein pettymys, ja siitä pikku hiljaa taas parempaa. Vähän sama ilmiö oli havaittavissa kun suomalaista friisiläistä alettiin jalostamaan puhtailla holsteinsonneilla (lähinnä niillä tiloilla, jotka aloittivat holsteinsonnien käytön hyvin varhaisessa vaiheessa jolloin emälinjat olivat hyvin friisiläispitoisia, myöhemmin holsteinverta oli jo paljon kotimaisissa sonneissakin, eikä emälinjat olleet enää niin puhtaita friisiläisiä jolloin vaikutus ei ollut niin selvä ), ensimmäinen polvi nosti odotukset korkealle,  seuraava vähän tasasi.

No en nyt kuitenkaan käyttäisi näitä itäblokin tutkimuksia ihan suoraan, enkä vielä epäsuoraankaan. Sielä käytännössä kellään ei ollut mistään vastuuta ja tulokset riippuu melkopaljon myös ruokinnastakin tai muista olosuhteista. Ei se ay/hf risteytyskään lypsä mitään jos rehun d arvo on 59.

Minunkin kokemuksen mukaan ay/hf ristetyksen ensimmäinen sukupolvi on hyvä tai helvetin hyvä, mutta seuraava sukupolvi onkin jo surkea.
Se että mikä olisi sitten seuraavan sukupolven tilanne jos isä olisikin hf/ay ja emä ay/hf?

Heteroosi auttaa ensimäisessä sukupolvessa, mutta jos jatketaan kohti puhdasta isärotua niin heteroosi laimenee. Kolmiroturisteytys auttaa tähän vaivaan, heteroosia pitää annostella lisää jos siitä haluaa hyötyä.

Käytettävillä sonneilla on ainakin holsteinia risteytettäessä käytännön kokemuksen perusteella merkitystä. B Jurist kuulemma toimii aina ja sen vuoksi sitä myydään edelleen paljon risteytyskäyttöön.

No voi jumalauta sentään. Mikä sen sitten määrää sen seuraavan sukupolven surkeuden? Olisko jotain vaikutusta mitä sonnia sinne ekaan polveen F1 lykätään?

TUOLTA esimerkiksi selviää kun tavaa etenkin viimeisen virkkeen. Sinänsähän kyse on peruskoulubiologiasta. 

On se hyvä että muut selittää näille virkamies/faba uskovaisille, kun ei itse jaksa aina ruveta vastaan väittämään.

Tavan maidontuottajalle jolta ei lähde vasikoita jalostukseen, ei huuhdella alkioita ja eikä myydä vasikoita muihin karjoihin on yksi ja sama onko ne puhdasrotuisia vai ei. Raha kun tulee pääasiassa maidosta ja suuremman voiton takaa se että eläin pystyy paremmin hyödyntämään rehua.

Faban kouhotuksesta senverran että mun käsittääkseni tilan elukat omistaa se taho joka omistaa muunkin tilan? Eli jos faban täti ottaa itteensä risteytyksistä, niin se on hänen henkilökohtainen ongelmansa. Maitorotujen sekoittamisella lisätään geneettistä muuntelua, joka tervehdyttää karjaa, jolla on  POSITIIVISIA vaikutuksia kokonaisuudessa. Tietenkin uusia, ennalta arvaamattomia, ongelmia tulee, mutta kokonaisuus on parantuneen yleisterveyden takia plussalla. Mihin geneettinen muuntelu on kadonnut? No siihen että liian pieni osa sonneista saa jatkaa sukuaan. Suvut ovat liian kapeita, perinnölliset sairaudet kumuloituvat yms.. On siis haettava elinvoimaa toisista roduista. Mutta se taas ei sovi faban konsulentien mieleen, mutta se taas ei ole isännän ongelma millään tavalla. Koirat saa räksyttää, jos karavaani kulkee.

Tietysti jonkumoinen roti sitä pitää olla, notta ei jerseytä siemennä holsteinilla. Poikimisessa voi olla haastetta. Isse ottanu semmosen kannan että jos vanhasta elukasta tulee maitoa alle 9000 vuodessa, ja eläin on rakenteellisesti ok. kondiksessa, se on jersey siemennyksen paikka. Ei se maitomäärä, vaan kuiva-aine pitoisuus. Konstailun lopputulemasta en tiä mittää, ko vanhimmat risteymät on puolenvuoden iässä.. Nuo on AY/jersey risteymiä, kilttejä ko mitkäkin, ja päälleppäin näyttävät lähes täysin jerseyltä..

Heh, tuo oli jo huono vitsi että ape ja risteytysrodut ei pelaisi yhteen...  Jerseyn luulis olevan kaikkein paras appeen hyödyntäjä, kun hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laitumien käyttäjänä rotua pidetään maailmalla.

Lammastaloudessa risteytys on sääntö, ei poikkeus. liharotua kokoon ja suomen lammasta sikiämiseen niin tulee järkevä määrä nopeakasvuisia karitsoita. Suomen lammas tekee ison katraan pieniä rääpäleitä suurella kuolleisuudella, liharodut 1-2 karitsaa. Kuulemma. Ja naudanlihan tuotannossa lienee risteytys myös yleinen käytäntö? Miksi ei lypsykarjataloudessa?

Pitäiskö siemennyskansioon laittaa faba.n konsulentin kiusaksi semexin sonniluettelo?

Mulle siemen tulee kolmesta firmasta. Käytössä on kuus rotua, joista 5 maitorotua. Melko monipuolisesti koetan tätä jalostustoimintaa harrastella, mulle tulee syksyllä pari huuhtelua, ja alkioita laitellaan nimenomaan näihin kahden rodun yhdistelmiin ja huonoimpaan ainekseen. En mie viiti kumarrella kellekkään, enkä ole semmoseen tarvetta huomannu, jopa faban konsulentin kanssa keskustellaan ihan hyvässä hengessä. Käsittääkseni Faba, Semex ja Huititkin on palvelubisneksessä, jossa me ollaan asiakkaita. Itse asiassa luulen et esim tämä minun faba konsulentti, samoin kuin semexinkin, ovat niin  karjaihmisii että heitä kiinnostaa itseään kovasti tämmösten kokeilujen tulokset. Luulisin että he on pitkään työtä tehneenä nähneet jo sen mihin suuntaan juur musta rotu on menossa ja varmasti molemmat allekirjottavat ton perimän kapenemisen ja sen tuomat ongelmat. Mieluummin muuten keskustelen faban ihmisten kanssa kuin esim. ay fanaatikoiden. Siellä joskus törmää semmoseen kovaääniseen ykssilmäsyyteen ettei mitään rajaa. Ylipäätään karjaihmisten keskuudesta pitäis koettaa saada toi fanaattisuus, niinkun kaikesta muustakin toiminnasta, ammuttua hevon sinne. 

Faban kouhotuksesta senverran että mun käsittääkseni tilan elukat omistaa se taho joka omistaa muunkin tilan? Eli jos faban täti ottaa itteensä risteytyksistä, niin se on hänen henkilökohtainen ongelmansa. Maitorotujen sekoittamisella lisätään geneettistä muuntelua, joka tervehdyttää karjaa, jolla on  POSITIIVISIA vaikutuksia kokonaisuudessa. Tietenkin uusia, ennalta arvaamattomia, ongelmia tulee, mutta kokonaisuus on parantuneen yleisterveyden takia plussalla. Mihin geneettinen muuntelu on kadonnut? No siihen että liian pieni osa sonneista saa jatkaa sukuaan. Suvut ovat liian kapeita, perinnölliset sairaudet kumuloituvat yms.. On siis haettava elinvoimaa toisista roduista. Mutta se taas ei sovi faban konsulentien mieleen, mutta se taas ei ole isännän ongelma millään tavalla. Koirat saa räksyttää, jos karavaani kulkee.

Tietysti jonkumoinen roti sitä pitää olla, notta ei jerseytä siemennä holsteinilla. Poikimisessa voi olla haastetta. Isse ottanu semmosen kannan että jos vanhasta elukasta tulee maitoa alle 9000 vuodessa, ja eläin on rakenteellisesti ok. kondiksessa, se on jersey siemennyksen paikka. Ei se maitomäärä, vaan kuiva-aine pitoisuus. Konstailun lopputulemasta en tiä mittää, ko vanhimmat risteymät on puolenvuoden iässä.. Nuo on AY/jersey risteymiä, kilttejä ko mitkäkin, ja päälleppäin näyttävät lähes täysin jerseyltä..

Heh, tuo oli jo huono vitsi että ape ja risteytysrodut ei pelaisi yhteen...  Jerseyn luulis olevan kaikkein paras appeen hyödyntäjä, kun hyvänä karkearehun käyttäjänä ja laitumien käyttäjänä rotua pidetään maailmalla.

Lammastaloudessa risteytys on sääntö, ei poikkeus. liharotua kokoon ja suomen lammasta sikiämiseen niin tulee järkevä määrä nopeakasvuisia karitsoita. Suomen lammas tekee ison katraan pieniä rääpäleitä suurella kuolleisuudella, liharodut 1-2 karitsaa. Kuulemma. Ja naudanlihan tuotannossa lienee risteytys myös yleinen käytäntö? Miksi ei lypsykarjataloudessa?

Pitäiskö siemennyskansioon laittaa faba.n konsulentin kiusaksi semexin sonniluettelo?

Risteytys on Suomessa uusi asia, eikä ajatukseen ole vielä oikein totuttu. Sinällään FABA/ Viking ei yrityksenä takuulla ole risteytysjalostusta vastaan, Viking kun sattuu olemaan hyvin suurella todennäköisyydellä maailman suurin myyjä risteytysiemenen  käyttäjille.

Sinällään on hieman vekkulia että Suomessa on viime aikoina (ei niinkään FABAn toimesta)markkinoitu hyvin innokkaasti ajatusta, että pontevasti rakennetta jalostamalla suurin piirtein kaikki muu tuotoksesta terveyteen korjaantuu, joten terveys tai tuotosominaisuuksiin ei ole mielekästä juurikaan panostaa. Samoin lehmän liian huonosta lypsytyyppisyydestä on nähty paljon huolta.

Risteytysjalostus on aika jyrkästi ristiriidassa tämän näkemyksen kanssa. Varsinkin jos vertailukohta on puhdas holstein.
Risteytykseen käytettyjen rotujen taso rakenteessa on selkeästi heikompi, ja liiasta lypsytyyppisyydestä ei ole esim Pro Cross systeemissä takuulla pelkoa.

Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.

Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.04.11 - klo:16:28

Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.

Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.

Kuinka suuri osa lehmistä on sonnin emiä? Meillä ei ole ensimmäistäkään..

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 10.04.11 - klo:16:28

Yks syy on faba. Mulle konsulentti sanoi, että semmoset lehmäthän menee ihan hukkaan kun niillä ei ole mitään jalostusarvoa.

Hukkaan meno tarkoittaa varmaan, että risteytyslehmä on sopimaton nuorsonnin vasikan emäksi, jälkeläistä ei voi käyttää indeksilaskentaan. Useammat testauskarjat vähentävät nuorsonnien testauskapasiteettiä.

No eikä nuorsonnin jälkeläinen kelpaa sonnin emäksi.

Tätä ei kuitenkaan voi oikein verrata kolmen rodun jatkuvaan risteyttämiseen, vakiointivaiheessa heteroosin hyöty häviää.

Toisen sukupolven ongelma on tuttu ainakin monille, jotka muistavat kun suomenkarjalle käytettiin friisiläistä. Ensimmäinen polvi oli erinomainen, toinen usein pettymys, ja siitä pikku hiljaa taas parempaa. Vähän sama ilmiö oli havaittavissa kun suomalaista friisiläistä alettiin jalostamaan puhtailla holsteinsonneilla (lähinnä niillä tiloilla, jotka aloittivat holsteinsonnien käytön hyvin varhaisessa vaiheessa jolloin emälinjat olivat hyvin friisiläispitoisia, myöhemmin holsteinverta oli jo paljon kotimaisissa sonneissakin, eikä emälinjat olleet enää niin puhtaita friisiläisiä jolloin vaikutus ei ollut niin selvä ), ensimmäinen polvi nosti odotukset korkealle,  seuraava vähän tasasi.

Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..

Niiin holsteinhan on siitä kiva rotu kun annat sille mukavat olosuhteet ja seuraat sekä hoidat sitä hyvin se on varmarakenteinen takuutuottaja, eikä sairastele sen kummemmin.
Risteytyksillä pärjätään kaiketi huonommallakin hoidolla ja olosuhteilla, mutta eläin voi ominaisuuksiltaan olla ihan mitä tahansa arpa heittää. Periaatteessa niitä pitäisi myös karsia hyvin voimallisesti, mikä taas sotkee sinänsä kannattavuuskuviota.

Mä olen tullut siihen päätelmään että tämmöisellä alle miljoonan kurmun kokoluokalla on kannattavampaa vaan kiltisti yrittää olla oikomatta ja hoitaa niitä eläimiä, eli puhtaita holsteineja.
Toistaiseksi on näitä, on niitä punasia, kahden ja kolmenrodun risteytyksiä ja suomenkarjaa. Nämä risteytykset ei sen kummemmin ole kilpailleet, holsut kilpailee ne ulos (toki ayt ne kilpailee ihan ensimmäisenä pihalle, niillä elukoilla nyt ei tee hevonvttua  ). Suokit taitaa jäädä mustien seuraksi, tuottavat vähemmän kuin mustit mutta eivätpä ne paljoa kulutakaan. 

Mitenkä tämä heteroosin hyöty/toisen polven ongelma menee, jos käytetään vuorotellen ay-hol-ay-hol..

http://www.creativegeneticsofca.com/procross.htm

Tuolla on alempana taulukko, joka selkeästi näyttää mikä on "ongelma". Toisen polven risteytyksessä heteroosin määrä puolittuu, kun taas kolmella rodulla 2. sukupolvi on vielä 100% ja kolmas vasta 75%, mikä onkin kolmiroturotaation heikoin sukupolvi.

Jalostuksessa suomilahkot ovat unohtaneet tarkoituksen eli tuotantoeläinten jalostamisen. Silmämunat nurin mennään rakenteen perässä, toinen porukka koheltaa tuotoksen kanssa ja kenkii kaikki alle kympin lypsävät toiselta kaudelta ulos. Kumpikin tekee maidontuotannolle bisneksenä hallaa, kustannuksia kasvatetaan omaehtoisesti.