Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: voorti - 08.12.09 - klo:16:36
-
Nyt kun puinnit on juuri saatu tehtyä ja seuraaviin on vielä tovi aikaa
voisi puimanajokonetta varustaa tuleviin koitoksiin entistäkin tehokkaammaksi.Kysymys? Onko olemassa jälkiasennuksena viriteltäviä tappiomittareita ja kukaties vielä kelannopeusmittaria,jota
jollain palstalla haikailtiinkin. Sitten pääsee taas rikkomaan koneita ja
tuhoamaan sadon täysin ylivoimaisesti. ::)
-
No onhan niitä. Itse laitoin viiskasiin LH-agron tappiomittarin. Aikaa meni yksi ilta suunnitteluineen. Saman valmistajan laitteita käyttää myös sampo ensiasennuksissa.
Laitteita myy tarvikeliikkeet ja keskusliikkeet.
Kelannopeusmittaria en osaa enempää neuvoa, sellainen on koneessani ollut aikojen alusta. Kyllähän niitäkin on joka lähtöön esim. teollisuudessa tai vaikkapa kuntopyörissä. Pattereilla toimivia löytyy varmaan urheiluliikkeistä, ja muita sitten professional putiikeista...
-
näyttääkö se mittari paljonko tulee takkiin 500-700€/ha vuokralohkoilla ;D
-
näyttääkö se mittari paljonko tulee takkiin 500-700€/ha vuokralohkoilla ;D
Ja sen jälkeen toinen mittari näyttää tältä...
(http://motivaatio.com/img/motivaatiomittari.gif)
-
näyttääkö se mittari paljonko tulee takkiin 500-700€/ha vuokralohkoilla ;D
En tiedä, ei ole kokemusta!
-
Kuinka paljon tuollainen LH-agron tappiomittari tarvikeliikkeestä
tulee maksamaan esim. Sampo 2000 -sarjan puimuriin ?
-
Kuinka paljon tuollainen LH-agron tappiomittari tarvikeliikkeestä
tulee maksamaan esim. Sampo 2000 -sarjan puimuriin ?
Ei kannata laittaa,voi joskus joutua ajaa yllättävän hiljaa :P :P ;D
-
Kuinka paljon tuollainen LH-agron tappiomittari tarvikeliikkeestä
tulee maksamaan esim. Sampo 2000 -sarjan puimuriin ?
Olisko ollu hinta siinä 1800 euroa sis valtion omat...
Nii ei siinä mitää mittareita tarvii, kaks viikkoo puinnin jälkeen kaikki mittarit pellolla näyttää vihreetä kuiteskin, jokaisella ajolinjalla omansa ;D
-
Kuinka paljon tuollainen LH-agron tappiomittari tarvikeliikkeestä
tulee maksamaan esim. Sampo 2000 -sarjan puimuriin ?
Olisko ollu hinta siinä 1800 euroa sis valtion omat...
Nii ei siinä mitää mittareita tarvii, kaks viikkoo puinnin jälkeen kaikki mittarit pellolla näyttää vihreetä kuiteskin, jokaisella ajolinjalla omansa ;D
Osittain noinkin, mutta siinä ei oo ihan koko totuus... tuo mittari kertoo vasta itävyyden... niiden peltoon joutavien kahujenkin.
-
Kuinka paljon tuollainen LH-agron tappiomittari tarvikeliikkeestä
tulee maksamaan esim. Sampo 2000 -sarjan puimuriin ?
Ei kannata laittaa,voi joskus joutua ajaa yllättävän hiljaa :P :P ;D
Kannattaa laittaa, sitä huomaa kuinka siihen asti on ajanut ihan turhaan hiljaa.. :)
-
>>>ajanut ihan turhaan hiljaa..
Itse tiedostin tuon heti alkuun,kun joskus 70-luvun lopulla ekoja kertoja.
puin.Eli vauhtia on pyritty pitämaan.
Eikä voi sanoa,että olisi isommin yli tullut.Mitä on tullut on usein riippunut muista töppäyksistä.
Tappiomittareita en ole muuta kuin muilla nähnyt.
-
Mullakaan ei tappiomittaria ole eikä kyllä näytä raitojakaan sängellä olevan. Mutta kyllä tappiomittari antaisi paremman mielenrauhan ja pystyisi hakemaan parasta ajonopeuden hyötysuhdetta. Parhaimmillaan tappiomittari on kun liikutaan äärirajoilla, sateen alkaessa ja yökasteen laskeutuessa.
-
Sampo-puimureissa on vakiona yhdistetty satotappio- ja lämpömittari.
-
>>>ajanut ihan turhaan hiljaa..
Itse tiedostin tuon heti alkuun,kun joskus 70-luvun lopulla ekoja kertoja.
puin.Eli vauhtia on pyritty pitämaan.
Eikä voi sanoa,että olisi isommin yli tullut.Mitä on tullut on usein riippunut muista töppäyksistä.
Tappiomittareita en ole muuta kuin muilla nähnyt.
En mäkään paljon hissutellu ole.Nyt ekaa syksyä tappiomittari ja koko syksy ajettiin sen määräämää tahtia.Sampos vain alkaa kohlimilta aika herkästi mennä yli,pahimmillaan kauralla 5kmh. :o
-
Onks kukaan löytäny nettikauppaa maailmalta mistä ton härvelin vois tilata 8)
-
Nostetaas tää ylös.
Onkoos kukaan tilannu tämmööstä maailmalta.
Plussakaupan mainoksessa nousee vaan verenpaine tappiin. >:(
-
mikäs toi murtolan versio oli?
-
Kaivellaas vähän vanhoja.
Onko kokemusta näistä tarvikesarjoista? Mistäköhän olis saatavilla...
-
kaupoista kait, mut taitaa olla kysyntä aika laimeaa nykypäivinä... harva etes miettii moisia..
-
Niin kaupasta saa vaikka ja mitä, ei vaan vielä tullut vastaan sellasta joka niitä myis.
Tarkoitus olis saada kaikki irti pienestä ja vanhasta puimurista.
-
Niin kaupasta saa vaikka ja mitä, ei vaan vielä tullut vastaan sellasta joka niitä myis.
Tarkoitus olis saada kaikki irti pienestä ja vanhasta puimurista.
Tuossa ensimmäisellä qooqle-haulla, toinen listalla. Onko tuttu tuote?
https://www.mescomp.com/en/digital-grain-loss-monitor/74-digital-grain-loss-monitor.html
Tässä kuvahaulla sama haku, voi katella kuvista mikä olisi ehkä sopiva ainakin päällepäin. Tavaraahan maailmalta löytyy ja tulee Suomeen hetkessä, ja todennäköisesti jopa toimivaakin. Nuo kun ei ole kuin palat levyä, joiden takana akustinen ? anturi.
https://www.google.com/search?sca_esv=595441494&rlz=1C1GCEA_enFI803FI803&sxsrf=AM9HkKlAZLLObBn89W01lcX476JhcTYTJA:1704312138477&q=combine+harvester+loss+monitors&tbm=isch&source=lnms&sa=X&ved=2ahUKEwi9rOa8gcKDAxU5FBAIHamBBQgQ0pQJegQICBAB&biw=1920&bih=919&dpr=1
-
näyttääkö se mittari paljonko tulee takkiin 500-700€/ha vuokralohkoilla ;D
Ja sen jälkeen toinen mittari näyttää tältä...
(http://motivaatio.com/img/motivaatiomittari.gif)
Joo o oon meinannut jos olis aikaa niin vois tehdä oman. Nehän tosiaan toimii mikrofonilla mun käsityksen mukaan. Voi vaatia vähän signaalin käsittelyä kyllä. Jos laskentateho riittää niin varmaan sais sen softalla eroteltua että kumpi on jyvä ja kumpi olki.
-
näyttääkö se mittari paljonko tulee takkiin 500-700€/ha vuokralohkoilla ;D
Ja sen jälkeen toinen mittari näyttää tältä...
(http://motivaatio.com/img/motivaatiomittari.gif)
Joo o oon meinannut jos olis aikaa niin vois tehdä oman. Nehän tosiaan toimii mikrofonilla mun käsityksen mukaan. Voi vaatia vähän signaalin käsittelyä kyllä. Jos laskentateho riittää niin varmaan sais sen softalla eroteltua että kumpi on jyvä ja kumpi olki.
Piezo- mikrofoni(-neja) ja sopiva ohjelma. Voisi toimia.
Joku laittoi peruutuskameran olkikupuun valvomaan ja totesi, että sen mikrofonista pystyi erottamaan jyvien napsahtelut.
-
toimiiko tuo ihan oikeesti? ja entäs tuo pöly? kun ei etes koneissa nuo toimi kuin hetken.. sit on suttukuvaa..
-
toimiiko tuo ihan oikeesti? ja entäs tuo pöly? kun ei etes koneissa nuo toimi kuin hetken.. sit on suttukuvaa..
Niin kuvasta ei ollut mitään hyötyä, mutta mikrofonista sai selvää, kun jyviä iskeytyi peltiin kameran lähistölle. Aikoi ruveta itse väsäämään puintitappiomittaria. Muistaakseni ensi ajatus oli laittaa 1-2 piezomikrofonia ohuen alumiiniputken sisään ja kehittää siitä. En ole kuullut useaan vuoteen, että onko päässyt asiassa eteenpäin.
-
mut sit; onko niin hankalaa käytä kattomassa puimurin jälestä monta jyvää näkyy koneen leveytestä? noin ite käyn moisen hoitamassa..
-
mut sit; onko niin hankalaa käytä kattomassa puimurin jälestä monta jyvää näkyy koneen leveytestä? noin ite käyn moisen hoitamassa..
Periaatteessa noin(kin). Hyvä tapa jolla voi huomata myös muita puintiin liittyviä ongelmia. Kuten vaikka pöytätappiot tai muut puimurin jyvävuodot.
Mutta en mä ainakaan viitsi käydä siellä jumppaamassa aina kun kasvusto, lakoisuus, kosteus tms muuttuvat.
Varsinkin jos pyrkii käyttämään koneen kapasiteetin lähes täysimääräisesti hyväksi.
Tappiomittarilla voi ajon aikana huomata myös yllättäen kehittyviä ongelmia kuten ohralla vihneistä tukkeutuvat kohlimet.
Jotta ei jää väärää käsitystä niin kerrotaan että mulla ei mainittua aparaattia ole.
-
just. ja kun ei ihan kännyssä moista tappiota sais näkymään ni on katasrohvi.. mut ihan oikesti, eikä uo tappio ole hyä kattoo kuin puimuri pui ihan ulkopuolelta? sen verta etes liikuntaa?
-
mut sit; onko niin hankalaa käytä kattomassa puimurin jälestä monta jyvää näkyy koneen leveytestä? noin ite käyn moisen hoitamassa..
Periaatteessa noin(kin). Hyvä tapa jolla voi huomata myös muita puintiin liittyviä ongelmia. Kuten vaikka pöytätappiot tai muut puimurin jyvävuodot.
Mutta en mä ainakaan viitsi käydä siellä jumppaamassa aina kun kasvusto, lakoisuus, kosteus tms muuttuvat.
Varsinkin jos pyrkii käyttämään koneen kapasiteetin lähes täysimääräisesti hyväksi.
Tappiomittarilla voi ajon aikana huomata myös yllättäen kehittyviä ongelmia kuten ohralla vihneistä tukkeutuvat kohlimet.
Jotta ei jää väärää käsitystä niin kerrotaan että mulla ei mainittua aparaattia ole.
Kyllä puimurin ulkopuolla pitää ja kuuluu käydä konttaamassa ja katsomassa meneekö jyviä maahan vai ei kun kun puimuria ja tappiomittaria säätää. Mittarin anturi ei erota osuuko siihen jyvä, rikkaruohon siemen, oljenpätkä tms. Anturille riittää että jokin osui siihen sopivalla voimalla ja tavalla. Sitten kun todellinen puintitappio ja mittarin herkkyys on saatu sopivaksi sitä käytetään siihen mistä Metsäjussi puhui. Eli vaihtelevassa kasvutossa saadaan ajonopeutta muuttamalla pidettyä puimurin läpi menevä kasvimassa suurin piirtein samana ja mittari ilmoittaa jos jokin on menossa tukkoon tms.
-
mutta maksaako nykyhinta viljalle tuon? tuntuu et moni alkaa vaan ajamaan puimuria pellolla kun se on ihan sama mitä' menöö tankkiin, kun tuottaa saman tappion kuiteskin..
-
mutta maksaako nykyhinta viljalle tuon? tuntuu et moni alkaa vaan ajamaan puimuria pellolla kun se on ihan sama mitä' menöö tankkiin, kun tuottaa saman tappion kuiteskin..
En mä tiedä maksaako suoraan rahassa. Pienet puintitappiot saavuttaa ilmankin huolellisuudella ja viitseliäisyydellä. Aikaa työhön menee sitten vähän enemmän. Jos tuon mittarin kanssa parasta tuntitehoa hakee niin sitten puimurissa pitää myös kaikki säädöt seuloja myöden olla ohjaamosta (sähköisesti) säädettävissä, mielellään muistipaikoilla.
Enemmän ehkä sellainen mukavuus- ja tehokkuusjuttu... hommat voi tehdä monella tapaa. Uusissa isoissa koneissa se mittari nyt on kai jo vakiovaruste jonka olemassaoloa ei kukaan kyseenalaistane.
Konekustanuksiinhan saa hyvin leveän haarukan ilman että työn jälki suuresti muuttuu. Työtuntimäärät ja mukavuus ovat sitten yhtä leveässä haarukassa.
-
Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.
-
Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.
Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.
-
Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.
Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.
New Hollandissa ja Sampossa on ainakin seulakorissa seulatappiot ja kohlinten päässä kohlintappiot.
Noihin pitäisi varmaan laittaa robottikaapelia tai vastaavaa mikä on suunniteltu jatkuvaan liikkeeseen kun niitä korjaa.
-
Mun käsitys on ollut että satotappiomittarit antaa jonkun suhteellisen arvon jota perusjermu ei koskaan kyseenalaista. Se että satotappio on 0.5% mittarin mukaan voi oikeasti olla 2% mitä oon ymmärtänyt. Riippuu siitä miten mittari on kalibroitu. Ei oo itellä tosiaan harveliä mutta kiinnostais kyllä mikä on todellisuus.
-
Mun käsitys on ollut että satotappiomittarit antaa jonkun suhteellisen arvon jota perusjermu ei koskaan kyseenalaista. Se että satotappio on 0.5% mittarin mukaan voi oikeasti olla 2% mitä oon ymmärtänyt. Riippuu siitä miten mittari on kalibroitu. Ei oo itellä tosiaan harveliä mutta kiinnostais kyllä mikä on todellisuus.
Juu lopputulos riippuu kalibroinnista ja siitä miten kuski sitä joulukuusta tulkitsee.
Eihän se mitään 79,3 kg/ha arvoja anna vaan vertaa tilannetta siihen minkä käyttäjä on asettanut niissä olosuhteissa sopivaksi vertailutasoksi.
-
Jos puintitappiot ovat 5 tonnin sadosta 2 % , tekee se 100 kg. Jos mittauksella ja automaattisäädöllä pääsee esimerkiksi 0,7% puintitappioihin, kiloja säästyy tankkiin 65 kg. 100 ha:n puinneilla 6500 kg. Kuivattuna ja rahdattuna ehkä 0,15 €/kg , summana 975 €. Se, että onko se yli lentävä jyvä paras laadultaan, pitää tutkia erikseen. Johonkin se raja pitää laittaa, aivan kuin viljanlajittelijassa ja kuivurin esipuhdistajassa.
Jos tuollaisen laitteiston saa esimerkiksi 500 eurolla, maksaa se siis itsensä takaisin noin 50 ha puinneilla, jos siis tappioiden vähennys on tuo arvioitu.
Canadian Agronomist (https://canadianagronomist.ca/understand-the-limitations-of-combine-grain-loss-monitors/) on asiasta kirjoittanut artikkelissa, ja toteaa, että kokeissa rypsillä puintitappiomittari ei välttämättä ole yhtä tarkka, ehkäpä maissin ja suurempijyväisten viljojen puinnissa päästään parhaimpaan tarkkuuteen.
-SS-
-
Tappiomittari auttaa säätämään vauhtia hyvän ja huonon kasvuston välillä. Siinä voi tulla isotkin tappiot kun hyvään kohtaan painaa liian vauhdilla. Toisaalta huonossa paikassa voi mennä jyviä yli, jollei koneistoon tule tarpeeksi tavaraa.
Ei mulla itsellä ole puimuria olut yli 20 vuoteen, mutta rahtarit on kertoneet. Samaten kasteessa ja tihkusateessa sanovat äkkiä, että lopetetaan kun alkaa ajamaan yli.
-
hienoa kun tuonkin toi julki. ite katellu monta kertaa kuin noissa kuvissa ajavat aika hiljaa puimurilla pystykasvustoa.. ja itellä on tuo vauhti tärkein puhtaan viljan kans. läpimenoa kattelen kun tyhjentää tankkia.. noooo, mut miähän vaan harrastan.
-
Mielestäni tappiomittaus on ihan hyvä työkalu säätöjen hakemiseen.
-Jos ilma tai ruumenseula pienellä,niin ajaa yli
-Jos säädöt kohdillaan ja ajonopeus liian suuri,niin ruumenseulan tukkeutuessa ilma loppuu ja seulatappiot kasvaa. Silloin täytyy pudottaa ajonopeutta aika paljon, että puhallus avaa seulan.
-Jos tulee paljon rajaisia,niin ne kuormittaa turhaan seulastoa. Sama tavara kiertää ja vie erottelutehoa.
- Vanhemmissa sampoissa rajaiset tulee ruumenseulan vasemmalle puolelle kuormittaen sitä.
- Alkuperäisissä sarjoissa seuloilla2anturia ja kohlimilla 2 .näiden kahden signaalit on summattu näytölle
Itselle tein jokaiselle oman ledpylväsnäytön .Tällä saa tiedon jos vasemmalta puolelta tulee seuloilta yli, niin osaa selvittää ison rajaismäärän syyn. Silloin kun on oma näyttö jokaisella anturilla,niin tietää niiden toimivan.
-Kalibrointi ei ole vaikeaa,jos viitsii tulla muutaman kerra alas puimurista.
-Oikean ajonopeuden valinta helpottuu. Ajonopeus liian pieni tai suuri niin tappiot kasvaa.
- Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.
-
- Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.
[/quote]
Ei minullakaan puimureista kokemusta, mutta oljista senkin edestä. Claasin jäljiltä oljet näyttää juurikin noilla ohjeilla säädetyiltä🤣🤣. Jyviä mahdottomasti mukana. Todennäköisesti johtuu kyllä puimurikuskista.
-
- Claasin säätäminen on kai helppoa seulat auki tuuli täysille ja menoks?? Ei kokemusta.
Ei minullakaan puimureista kokemusta, mutta oljista senkin edestä. Claasin jäljiltä oljet näyttää juurikin noilla ohjeilla säädetyiltä🤣🤣. Jyviä mahdottomasti mukana. Todennäköisesti johtuu kyllä puimurikuskista.
[/quote]
Puimattomia tähkiä jää olkiin? Kelaosaston jutut väärin.
Tuommoinen muinaisen vanha NH tuntuu olevan aika selkeä säädettävä. Tavara säiliöön on puhdasta (ei vihneitä eikä olkia) eikä peltoonkaan mene häiritsevää määrää, ajelee sitten niin tai näin. Seulat vaan reippaasti auki ja tuulta samoin... tosin mä en pui märällä kelillä. Semmoisesta kun on seurauksena ylen kettumainen viettopinnan siivoaminen. Ja iso kuivauslasku.
Olen kyllä nähnyt että jyvien kärryyn saamisen suhteen onnistunutta puintia tehtiin kelillä jolla silppurin takana vesisumussa näkyi pieni sateenkaari. Aurinko kun erehtyi hetkeksi pilkahtamaan. Puimuri oli kyllä paremmasta päästä ja kuski tuntee koneensa ja osaa asiansa. Vauhtikaan ei ollut mitenkään vaatimaton.
-
Mielestäni tappiomittaus on ihan hyvä työkalu säätöjen hakemiseen.
-Jos ilma tai ruumenseula pienellä,niin ajaa yli
Semmonenkin tilanne on tullut ohralla vastaan että liian paljon auki oleva seula alkoi tukkia ja ajaa yli. Ei toiminut vaikka ilma täysillä, ihan hiljaa ajaen jotenkin mutta järkevällä nopeudella ei yhtään. Sitten kun älysi laittaa seulan ihan reilusti kiinni ja siitä vähitellen avata alkoi toimimaan kuten kuuluu.
-
tuota joskus vaarilla kanssa... vanahassa oli seulan säätö jo vuosien aikana jäminy kiinni joten ei oikein hellästi saanu säätettyä... koskaan tullu korjattua. mut tuossa uuvemmassa jotenkin noin päin tuloo itekin säätettyä..
-
Itselläni ainakin ollut tuskaa antureille tulevien johtojen kanssa. Nehän taipuilevat koko ajan seulojen ja kohlimien liikkeen mukana. Ja yleensä sieltä pikku hiljaa langat katkeavat taipuisassakin johdossa, kun taivutuskertoja kertyy satoja per minuutti. Eivätkä johdot (tai niiden liitokset) ole mitään muutamassa minuutissa vaihdettavaa mailla ainakaan minun tappiomittarissani. Taisi olla niin, että kohlinanturinkin kohdalla joutuu koko anturin avaamaan ja tarttumaan tinakolviin. Seula-anturin johdot ovat kestäneet aika hyvin, mutta kohlinten huonommin.
Minkä merkkisessä puimurissa puintitappioanturit on kiinnitetty liikkuviin osiin? Meillä ainakin molemmat rungossa kiinni (tehdasvaruste) eikä johdotukseen kohdistu minkäänlaista liikerasitusta.
New Hollandissa ja Sampossa on ainakin seulakorissa seulatappiot ja kohlinten päässä kohlintappiot.
Noihin pitäisi varmaan laittaa robottikaapelia tai vastaavaa mikä on suunniteltu jatkuvaan liikkeeseen kun niitä korjaa.
Claasissa oli sellainen kai, viimeinen pätkä koneen rungosta seuloille erilaista kaapelia eikä ole ollut koskaan ongelmia. Kolmessa koneessa ollut tappiomittarit, ja yli 3500h näissä kokemusta. Viimeisellä yli 2000h. Kerran on lähtenyt anturi irti seulojen takana olevalta levyltä, pieni kotelo levyn takana ja siellä sisällä oli liimattuna anturi tuohon alumiinilevyyn. Uusi liimaus ja hienosti pelitti.
-
Mikähän idea oli isommissa 40 mallin Sampoissa palauttaa puimattomat tähkät takaisin seuloille. Eikös 2000-sarjassa ne sentään puida semmoisessa lietsossa.
Sampo kympissä palautettiin rajaiset puintikelan päälle, vanhassa Claasissa poikkiruuvilla kelan etupuolelle.
Claasissa kyllä on rajaisten seuranta helppoa, luukusta kurkkaa suoraan penkiltä. Pyrin pitämään niiden määrän pienenä. Syksyllä näki, milloin pikku-Sampolla oli ajettu liian kovaa: seulastotappioiden vihreä raita vahvistui vasta ajosuunnassa laiston lopulla.
Rajaisiin alkoi tulla siemenseulalta yli viljaa, joka entisestään kuormitti seulastoa.
-SS-
-
Kaikki uskoo että puintiväli on liian suurella tai vilja ei ole valmista jos jyvät ei irtoa tähkistä .
Ja jos siemen seula työntää ylitse rajaisiin on se liian pieni tai pienellä .
Mitenkäs tuo puintitappio mittari toimii rapsilla ?
-
Niin sehän on selvää,että puintikelan säädöt on paikallaan. Jyvät täytyy saada irti ja oljet menemään kohlimille mahdollisimman ehjänä,ettei olkisilppua mene liikaa seulastoa kuormittamaan.
-
Kaikki uskoo että puintiväli on liian suurella tai vilja ei ole valmista jos jyvät ei irtoa tähkistä .
Ja jos siemen seula työntää ylitse rajaisiin on se liian pieni tai pienellä .
Mitenkäs tuo puintitappio mittari toimii rapsilla ?
Juu kymppisampon alaseula on lyhyt. Tehtiinkin 360:een seuloihin semmoiset 15 cm jatkeet. Alaseulan jatketta kiverrettiin ylös päin, niin sinne alle saatiin pelti, joka ohjasi viljan oikeaan poikkiruuviin. Silloin 12 mm alaseula kävi kaikkiin viljoihin, vehnällä ja ohralla lisättiin ilmaa pari pykälää.
Hyvin puhdasta viljaa saatiin, ja kellotettuna ohraa 4 t tunnissa, käännöksineen ja tyhjennyksineen, ilman että jyviä tuli yli. Se on semmoiselle alle 80 cm puintikoneistolle hyvä tulos. Moottori alkoi savuttaa ja tukehtua ennen kuin puintikoneisto meni tukkoon.
-SS-
-
Mikähän idea oli isommissa 40 mallin Sampoissa palauttaa puimattomat tähkät takaisin seuloille. Eikös 2000-sarjassa ne sentään puida semmoisessa lietsossa.
Sampo kympissä palautettiin rajaiset puintikelan päälle, vanhassa Claasissa poikkiruuvilla kelan etupuolelle.
Rajaisten palautus kelalle lisää jyvien kulkeutumista kohlimille, joka on huono asia kosteissa oloissa.