Ohralla basis lähenee -90 euroa. Vehnällä noin -45 euroa. Eli jos Matif on noteerattu noin 240-245 euroon, voisi ajatella  noin 190 euron hintaa vehnälle, ohralle pitää todennäköisesti maksaa kuormaan mukaan komissio, jotta suostuvat ottamaan.
 
Rahan tuloa ei voi estää.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: klapikasa - 12.05.24 - klo:09:50

Siihen mailman aikaan y1 oli 300 euro tonnia alkaen lisit päälle, pö alta euron litra. Ja kaikki muu muös halvempaa....

Tätä meinasin just kirjoittaa... Jotenkin kutina ettei se nykytilanne niin erikoisen hyvä ole. Toki joku paremmin kerkeävä voi tehdä empiiresimpää tutkimusta.. 

Ei tuossa muuta ole kuin se, että viime vuonna jos teki tammikuussa sopimuksen vaikka 230 euron hinnalla, niin loppusyksyksi olisi tarvinnut saada 244 euroa, pelkästään ostovoimassa. Viime tammikuussa jos sitten sai 244 euron hintaan kiinni, pitäisi syksyllä saada  249 euroa.

Nämä pelkästään inflaation kompensointia. 2023 6,2%, 2024 ennuste 2,3 %

-SS-

Kuulostaa hyvältä, sama tilanne taas kuin vuosi sitten talvella aikaisella sopimuslinnulla, hinnat kohoavat kesää ja syksyä kohti mennessä, ja koko Suomen villit viljelijät saavat valikoida toinen toistaan parempia hintoja, etteivät päättämään pysty. Katsotaan jos nyt saisi kiinni tuollaiset hinnat rehukauralle syksyksi 2025, ja säästäisi tämänvuotisesta sadosta valmiiksi.

Ehkä nyt on jokin kapina menossa, viljelijät eivät sitten teekään toivotusti viljelysopimuksia ajoissa. Ja samalla viljakauppiaan mieliksi tekevälle haistatellaan oikein kunnolla. Tuossa nousevassa hinnassa on sekin, että joutuu varaamaan käteistä maksuun, jos tulee kato. Että saa sopimuksen sitoumukset täytetyksi.

-SS-

Eilisen parin sadan päistekäännöksen jälkeen päätin, että seuraavaksi kaudeksi lasken melkein-neliönmuotoiselle peruslohkolle ympyräviljelmän katelaskelman.  Pääsee hieman vähemmillä käännöksillä. Nurkkiin huiskalla heinää
https://en.wikipedia.org/wiki/Center-pivot_irrigation

4 m räpidin tilalle 8 m räpidi, mahdollisesti tehokkaampi vetokone, ja päistekäännösten määrä puolittuu.

-SS-

Vipussa kun avaa kyseisen lohkon kartan, se antaa vasemman reunan nappeja painamalla kuiviona tiedon, mihin erityisiin tukiin lohko on oikeutettu, esim. suojavyöhyke tai maanparannus.

-SS-

Tuo suurruhtinaan varaus oli aika hyvä.

Salon golfkentän aukealla ykskaks on nyt käytännössä kaikki kylvetty tai oraalla.

-SS-

Tukihakemuksen tekemiseen ei paljoa aikaa mennyt, kun sen sai lähettää suoraan Peltotuesta. Vain 2 peruslohkolla on useampi kasvulohko, joita tarvitsi piirtää. Loput 50 peruslohkoa kasvaa yhtä kasvia ja ne meni suoraan Peltotuesta.

Juu tuo selittää asian. Olen keräillyt melkein jokaiselta peruslohkolta semmoisia mettänreunoja, jotka ovat siinä ehdollisuuden tuottamattomassa alassa. Kotipalstoilla on jokainen rinne ja töyräs syysvehnällä, ja matalammat kohdat tulevat sitten eri lohkoiksi kevätviljalle. Tulee paljon kasvulohkorajoja, jotka joutuu kartalla erottelemaan.

Mutta Vipusta voi luonnoksen lähettää Peltotukeen, ja senkin jälkeen lohko- ja kasvimuutokset teen Vipussa ja päivitän erot  Peltotukeen. Varmuus siitä, että Vipu on se viimeinen sana, paranee.

Se, että onko Peltotuki enää välttämätön työkalu koko viljelymuistiinpanoihin, nyt kun Sirppi on myös PC:ssä toimiva, hiukan alkaa mietityttämään. No tämä kesän menköön vielä, sitten ehkä päättyy lisenssi.

-SS-

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Ja niin pitemmän ajan ennuste ennustaakin taas tavanomaista lämpimämpää kesää... Ja sateet kuivuivat ennusteista, luultavasti ainakin juhannukseen asti... Sikäli harmi, sillä monille taisi käydä pintalannoitusten kanssa nyt vähän köpelösti.

Niinhän tuota varoitettiin. Kyllä se noin vajaan millin tihku vei voimaa maahan, rakeet olivat hajonneet, ja väri on tummenemassa. Viikkoa myöhemmin levitetty toivon mukaan hikoilee vielä pintaan, kaikkia ei oikein päässyt silloin huhtikuussa levittämään, oli velliä vielä pinta.

Viikonvaihteessa saapuva parin millin sade varmaan liuottaa loput, en ole huolissani. Lisäksi alan levitellä typpiliuosta jo parin viikon päästä, koska mä voin.

Aspekt ei oikein versoudu, päin vastoin kuin Ceylon. Pituutta alkaa tehdä korteen.


Kuva: Aspekt syysvehnä, 07.05.2024

-SS-

No nuo savisemmat kohdat ovat kuivuudessa kituvaa syysvehnää, noita rousteherkkiä enempimultaisia pikkuflisuja tässä enää on edes äestettäväksi. Tuo lapiorullaäes on kyllä pitkäpuukkoisena hyvä, kun kerta-ajo ei litistä eikä hierrä, vaan kouhaisee palan irti maasta. Ajattelin, et tumma pinta lämpiää auringossa nopeammin.



-SS-

Sänkimaa on muokattavissa. Lapiorullaäkeeseen ei enää rulliin tarttunut savea.

Täytyy nyt kuivatella multaa äestelemällä muutama päivä, että olkipahna valuu laahavantaan läpitte.

-SS-

^
Mikä järki on tehdä tukihakemus kun on melkein puolitoista kuukautta eräpäivään ? Tekee kylvöt ensiksi ja saa tehdä kerralla valmiin hakemuksen.

Noo Peltotuki on nykyisellään huono tyhjästä aloitettavassa lohkosuunnittelussa, koska Nutikalla nyt ei ainakaan tee mitään, ja tarvitsee kuitenkin hallinnon pinta-alat ja lohkojaottelu olla omassakin muistiinpanossa. Peltotuki tarvitsee viputiedot, jotta ovat kunnolla synkronissa, ja vipuunhan saa lohkot vain aloittamalla hakemuksen teon piirtämisen. Sitten pääsee siirtämään lohkot  Peltotukeen ja Sirppiin, jolloin pääsee tekemään reaaliaikaista viljelymuistiinpanojen tekoa. Vipua pitelen tässä minäkin niin pääsee maat hiukan vielä puhaltumaan. Nyt jo pakkasta, eilen pakkanen kesti 6 tuntia, tänä yönä varmasti aamuun asti. Syysvehnät kellastuvat kyllä, on sen verran kylmänkoleaa ja kuivaa.

-SS-

Olen tässä tonkinut kotopeltoa, paikoin nousee liika märkää. Sellainen savipallomulta ei ole enää hedelmällistä, kun sitä aurinko vähän aikaa paahtaa. Mutta tämän siitä saa, kun sitä syysmuokkausta välttelee. Ei koskaan enää.

Kuluttelen aikaa levittämällä Y6:ta sängelle. On sitten valmiina äestettävissä maahan, eikä tarvitse kikkailla kylvökoneeseen suursäkkejä ja sovitella pieneen säiliöön vajaata suursäkkiä toisen kaveriksi. Pääosa lannasta kumminkin pintalevittämällä siinä puinnin alla, 150 kg N , pyritään 22% valkuaiseen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.05.24 - klo:13:17

Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Tämä selvä. Syyskylvöisen kasvin talvehtiminen viihtymisen reuna-alueilla onnistuu silloin hyvin, kun itsellä ei sitä ole kylvössä, mutta naapureilla on. Kannattaa tarkkailla, kyseinen satoennuste toimii paljon paremmin kuin kaiken maailman lajikekokeet.

Siksi kannattaa jossakin vaiheessa pyrkiä keräämään TOS-siementä riittävästi, jotta voi laittaa loton vetämään joka ikinen vuosi.

Joskus 1990-luvulla joutui lottoamaan puoli vuosikymmentä peräjälkeen, jotta yksi talvehtiminen onnistui, paitsi että märkä elokuu pilasi senkin suursadon sitten.

-SS-

Ei niitä koneita nyt niin paljon tule, kun kylässä on enintään kolme kunnollisen kokoista maatilaa, jotka keskenään shoppailevat lisämaita sitten.

Semmoisiakin paikkakuntia on, jossa liikkuu vain yhden tilan rumpupuimuri  ym. , koneet vaihtuvat todennäköisesti leasingkaudesta toiseen.

-SS-