Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2

Viestit - Tarmo


Luomutuotantoo ei omalla kohdalla voi ajatella koska maat on multamaita (kuivattuja soita),
joissa apila ei menesty.

Pötyä ettei apila menesty turvemailla. PH 6,5 seutuville, niin neljä vuotta menee helposti.
Internet on valmis kanava
Kiitos, tämän verran ymmärrän kyllä, mutta mites se käytännössä tehdään?Onnistuuko ilman lampolassa pyörivää PC:tä, millaista rautaa, kuukausimaksua etc. tarvitaan? ......)

Petri

Kaksi kysymystä. Minkäverran oleta valmis sijoittamaan? ja mitä internet yhteyksiä on saatavilla?

Halvimmalla pääsee vanhalla Pc:llä, linuxilla ja weppikameroilla. Halvat kamerat ei tosin toimi lampolassa pitkään. Pc:n jatkoksi vanha kännykkä mokulaksi. Rajaton web käyttö alk 10€/kk.  Gprs yhteydellä kuvaa ei voi sanoa videoksi mutta still-kuvat näkyy. Tämän kun rakentaa itse on jo aika guru.
Meillä lähtee kuva nettiin 512 kb, ja kuva laahaa, mutta ajaa juuri asiansa. 
Edellä ketjussa on paljon näistä, jotka toimivat "näköyhteyden päähän" tai muuten matkoilla, jotka ovat aika helppoja. Mutta miten pitäisi lähteä rakentamaan yhteyttä, kun etäisyyttä on 400 metriä?

Petri

Internet on valmis kanava
Palajoko se Tarmon aluveella kiintiö nykyjään maksaa?


Samalla alueella ollaan kuin Heino. Viimevuonna maksettiin ostokiintiöstä 15 snt, tänävuonna on ollut tarjontaa samalla hintaa, eikä enää kauppa käy. Vuokrahinta keskimäärin 4snt. Hallinnollakin on jo jaettavaa. 
Kuinka paljon kiintiöt enää rajoittaa tuotantoa? Ainakin täällä löytyy markkinoilta vapaata kiintiöta ostaa ja vuokrata, hintakin on tippunut rajusti. Tietenkin vuokrauksesta ja ostoista tulee turhia kustannuksia.  Kiintiöt mahtaa olla vain investoiniten jonkinlainen jarru.

Kiintiön arvon poistuminen nettovarallisuudesta kiristää investoineiden ja kiintiötä ostaneiden verotusta huomattavasti, ellei asiaan varaudu ennakolta. Varautuminen kiintiöjärjeltelmän poistumiseen on helpoin tehdä tilatasolla, turha odottaa MTK:ta apuun. Mahdolliset kompensaatiot eivät yleensä ole tasapuolisia erityyppisille yrityksille.

Miten on tää letkunjenpesu, jotkut ei kuulemma pese kuin kerran vasikkasatsin aikana. .....

... Pitäsköön tankissa olla jonkinlainen lämmitin että juoma pysyy vakiolämmössä? Millaisia lämmittimiä mahtaa markkinoilla olla vai voisko tilatankin laittaa lämmittämään juoman jotenki ?????

Meillä on kaksi hapanjuomatankkia, nuoremmille ja vanhemmille oma. Nuoremmille on juomajauheena Startti Instant ja vanhemmille Power. Juoman kulutusta voi säätää happamuudella ja lämpötilalla. Kummassakin tankissa on lämmitys. 

Tankkeja pestään aika laiskasti. Kiehuva kuumavesihuuhtelu paineella tankkiin ja joskus letkuihin. Harjaa ehkä kerran kuussa pinttymiin. Tutteja ei ole erikseen pesty, ne joutuu vaihtamaan muutaman viikon välein. Hapanjuoma ei ole arka bakteerien leviämisille.

En oikein ymmärrä missä tulee juoma-automaatin kovin iso työnsäästö, sitäkin on kai puhdistettava ja siihenkin on jauhetta tai maitoa lisättävä ja vielä joskus huollettava?

 
Vaatimukset peruskamaa, mutta silti tehotuottajat yskii. Tukea hamutaan ilman minkäänlaista vastinetta...  :D

Tehotuottaja, joka on investoinut uuteen tuotantoyksikköön, ja jolla on paljon eläimiä, hakee varmasti tukea. Vanhemmissa rakennuksissa ja pienissä karjoissa on ehdot kallis toteuttaa tukeen nähden.
A3:sen vanhimmat softat ottaa vieläkin näyttteitä jokaisesesta lypsystä, niin kauan kuin naytteenotto on kytketty päälle. Näitä mahtaa olla käytössä vieläkin, kun huolto tekee aika varovasti  ohjelmapäivityksiä muuten toimiviin järjestelmiin. Kymppiversio osaa jo ottaa näytteet joka lehmältä vain kerran, jos asia on niin ruksattu.

Meidän reilun puolentoistavuoden takaisessa tarjouksessa oli VMS:sissä ja Lelyssä eri näytteenottolaite. Miten lie nyt. Lely ja sanaikainen Galaxy käyttivät  silloin samaa laitetta.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: navetta
: 08.03.08 - klo:08:11
Palomääräykset kiristyy 1000m3 jälkeen eli tässä ratkaisussa  voidaan käyttää huomattavasti halvempia rakenteita.
Ettei olis neliöistä kyse? taiemmätiäkuinpäinseoli...

Oikein.
Joo siis 1000m2 , dementikko houraa
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: navetta
: 07.03.08 - klo:22:40
Vanhaan navettaan vasikkaosasto,  nuoriso, ummessa olevat lehmät, sairasosasto, sosiaalitilat ja maitohuone. Uusi 1000 m2 navettahalli erotetaan palokatkolla vanhasta.  Uudessa paikkoja  lypsäville lehmille n 140, kapea ruokintapöytä ja kaksi punaista roboa vierekkäin päädyssä. Lehmät yhdessä osastossa ja vapaalla kierrolla. Aperuokinta.

1000 m2 halliin mahtuu lypsävät tehokkaalla tilankäytöllä. Palomääräykset kiristyy 1000m3 jälkeen eli tässä ratkaisussa  voidaan käyttää huomattavasti halvempia rakenteita.
.ps. kysäiseppä robottikarusellistä meneekö vielävuosia ennenkuin tulee??(huhuja on että jossain päin maalimaa on testissä :P)


Tässä on suurten tilojen tulevaisuus, ja tämä onnistuu jo nykytekniikalla. Karuselliin istutetaan pellonpajan robo nakkelemaan lypsimiä kiinni, normi irroittajat nykii ne irti. Esi-robo voi pestä utereet ja epäoonistuneet lypsyt ohjataan perinteiselle robotille jossa käsivarsi odottaa mahdollisia potkuja lehmän vieressä.  Järjestelmän kapasiteetti noin 1000 lehmää.
oletko Tarmo sitä mieltä, että 2x5 kalaruoto swing-overilla yksin lypsäen viksumpaa, kun 2x5 norm.asema. En nyt puhu kustannuksista pelkästään. Oliko teillä AL:n asema ?


Yksin lypsäessä swing-over tyypillä päästään aika lähelle tehokkuudessa perinteistä kaksipuoleista kalanruotoa. Erityisen hitaat lehmät haittaa enemmän, kun viivästys näkyy sitten myös toisella puolella asemaa. Kalanruodossa pystyy takaapäinkin kaverin lypsimillä lehmän lypsää, ja tällä korjaamaan hitaiden aiheuttamaa vaivaa. Periaate on kun toinen puoli asemasta vaihtaa , niin toista puolta lypsetään. Aiemmin jo sanoin, että parhaimmillaan meidän 2x5 kalanruoto asemassa, viidellä lypsy-yksikökkä, lypsettiin yksin 40 lehmää tunnissa.

 Asema oli Delaval Arc-irroittimilla, ja lypsimet Sac. Päätelaite ja tyhjöpumppu olivat 80-luvulta, ja niiden teho ei yli viiteen lypsy-yksikköön olisi riittänyt.   

Menneisyydenkaipuu: Lypsyasemiin ja myös roboihin myyjät myy mielellään varusteita. Jos asema varustetaan samalla tietotekniikalla , mitä robo on vakiona, aseman hinta nousee lypsytehoa kohti lähelle robon hintaa. Kustannusetu kärsii. Karusellista ei minulla ole mitään kokemusta ja eikä  omia mittauksia, mutta oletan että se on suuremmissa yli 300 lehmän navetoissa varsin kilpailukykyinen. 
Swing-over tyypin kalanruoto asema toimii loistavasti. Varsin tyytyväisiä oltiin sen kustannustehokkuuteen.
 
Tuosta terveydestä vielä, nivel vaivat ei ole ainuita. Meillä hartia ym vaivoja suuremmat vaivat tulivat iho-ongelmista. Jatkuva kosteus-lika-eläinpöly aiheutti yliherkkyyttä. Lika ja vesi roiskuu ja pää ja kädet aina kiinni eläimen kyljessä.

Sherkin kirjoittelussa on totta ainakin toinen puoli. Robosta on muutamat luopuneet ja siirtyneet takaisin asemalypsyyn. Täss muutama syy:

- Kaksikertaa päivässä tapahtuvaan lypsyyn verrattuna robo sitoo työvoimaa tilan lähelle huomattavasti enemmän. Jonkinlainen varautuminen häiriöihin on pakollista. Meillä varallaolo hoituu omalla väellä ja kahdella naapurilla. Joku on aina enintään tunnin päässä navetasta. Työkustannusta tästä ei kuitenkaan tule, kun varallaolo hoituu muun työn ohessa.
- Tietotekniikka ei sovellu vielä kaikille maanviljelijöille. Robo pukkaa eläimistä valtavasti dataa, ja siitä on osattava nopeasti lukea oleellinen. Lypsyasema lypsäjä katselee samaa tietoa lehmien perseestä ja ulkomuodosta ja kopeloi utareista.
- Robon häiriöt ovat usein samoja kuin tietokonekoneissa. Tietotekniikan ja sen toiminna tunteminen on pitemmän päälle välttämätöntä. Monet inhoaa tätä.

Kannattavuudessa navetoiden välillä ei ole suurta eroa, lypsi siellä mikä tahansa. Tällä valinnalla ei tehdä konkurssia tai miljonääriä valitsi kummin tahansa.  Meidän kannattavuuskirjanpidon ja työaikaseurannan mukaan robon suurempi investointikulu on maksettu korkoineen takaisin vajaassa neljässä vuodessa. Työaika lyheni enemmän mitä ennakkolaskelmissa odotettiin. Ja aikalailla samaan kuoletusaikaan pääsin Shrekin esimerkin 200 lehmän navetan kohdalla.

Tammikuun puolivälissä käytiin Tanskassa 250 lehmän maitotilalla. Päivässä tuli 6000 litraa maitoa ja lypsyssä kului 2x14 kalanruotoasemassa kahdelta lypsäjältä aikaa 6h. Jos palkka kuluineen olisi 20€/tunti, niin yksistään lypsyn työkustannus on 4snt/litra. Aseman kulut tulee tämän päälle.
Robo lypsää tehokkaassa navetassa 3 - 4 snt/l. Työn valvontaa vaatii kumpikin systeemi.

Ps. Oliko kukaan muu reissussa mukana?
Sivuja: [1] 2