Jos kone nousee ylös vaakasuorassa, etäisyydellä ei ole paljoa merkitystä nostovoimaan. Keula kyllä kevenee enemmän. Paineet voisi tarkastaa ja senkin, ettei öljyt mene vaahdoksi. Kuin myös saako nostogeometriaa entrattua, kuten jo sanottu. Kylvökoneen kanssa voi käyttää irrallistakin apusylinteriä, kunhan vain saa siihen paineen jostakin.
Tämä riippuu tosiaan hyvin paljon nostosysteemin geometriasta. Jos kyseessä on joku trukkirunko jossa taakka nousee käytännössä suoraan ja lineaarisesti sylinterillä niin etäisyydellä ei tosiaan ole paljoa väliä, sama nousee niin piikkien juuressa kuin kärjissäkin.
Jos taas rakenne on jonkinlainen vipu jossa nopeus ja korkeus kertaantuvat , niin silloin etäisyys on vastaavasti suoraan pois voimasta.
Itse ongelmaan, sinisten Jukojen aikakaudella noissa oli usein niihin tehty apusylinteri, sellainen pyörii vielä minunkin romuläjässäni. Se ei vaan taita olla oikein helposti sovellettavissa muihin kylvölannoittimiin kun sille taisi olle oma tapin paikkansa siellä koneesssa, alhaalla edessä.
Mulla edelleenkin erillinen apusylinteri käytössä kylvölannoittimen kanssa:
Tumessa on tuolle valmis reikä työntövarren reiän alla. Juko N25 oli käytössä yhtenä vuonna, siihen hitsasin reikäpalat vastaavaan paikkaan. MF590 ilmoitettu nostovoima on 1,8 tn, mutta kahdet eri reiät vetovarsissa. Koneessa ollut välillä kai 2 tn painoa, kun tyhjänä painaa 700 kg, sitten jaran säkki+jämät ja siementä yrittänyt nyt laittaa suursäkistä niin mennyt välillä vähän turhan paljon. Apusylinterin hydrauliikassa on painemittari ilmaisemassa nostolaitteen kuormitusta ja se näyttää 2 tn kuormalla vielä alle 140 baarin painetta. Käytännössä paineeseen ei juuri vaikuta, lisääkö esim 100 kg lannoitetta vai 100 kg siementä, mutta keulan kevenemisestä kyllä huomaa, että siemensäiliö on kauempana. Kone nousee melko vaakasuorassa, toki perä enemmän ainakin korkeammalle nostettuna. Kone on kyllä niin lähellä traktoria kuin nyt mahdollista on.