>>>Siispä ministerillä on erittäin käytännönläheinen suhde eteläsuomalaiseen sikatuotantoon, mutta on taitanut tulevaisuus politiikassa ottaa etusijan arvomaailmassa

Niin.On jopa saattanut käydä joskus 80-luvulla omassa sikalassaan.

tässä aamulehestä kopioitu,,


  Taustat

MTK ja valtio

neuvottelevat

Suomi jaettiin EU:n jäsenyysneuvotteluissa kahteen tukialueeseen.

Pohjois-Suomen tuki on luonteeltaan pysyvää ja eteläpuolella väliaikaista.

Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatuki romahtaa 141-ratkaisun perusteella viidessä vuodessa, eikä sitä maksettane enää lainkaan 2014. Sen sijaan pohjoisen vastaava 142-tuki voi komission joulukuisen päätöksen mukaan jatkua ilman leikkauksia.

Kummallakin tukialueella sika- ja siipikarjatuet irrotetaan jo tänä vuonna tuotannosta. Maksu perustuu vuoden 2007 eläinmääriin.

Etelä-Suomen tuottajat vaativat eilen kriisikokouksessa Huittisissa tasapuolista tukipolitiikkaa.

MTK ja valtio neuvottelevat pohjoisen tuen määristä ensi maanantaina tavoitteena kompromissi.

tässä aamulehestä kopioitu,,


  Taustat

MTK ja valtio

neuvottelevat

Suomi jaettiin EU:n jäsenyysneuvotteluissa kahteen tukialueeseen.

Pohjois-Suomen tuki on luonteeltaan pysyvää ja eteläpuolella väliaikaista.

Etelä-Suomen sika- ja siipikarjatuki romahtaa 141-ratkaisun perusteella viidessä vuodessa, eikä sitä maksettane enää lainkaan 2014. Sen sijaan pohjoisen vastaava 142-tuki voi komission joulukuisen päätöksen mukaan jatkua ilman leikkauksia.

Kummallakin tukialueella sika- ja siipikarjatuet irrotetaan jo tänä vuonna tuotannosta. Maksu perustuu vuoden 2007 eläinmääriin.

Etelä-Suomen tuottajat vaativat eilen kriisikokouksessa Huittisissa tasapuolista tukipolitiikkaa.

MTK ja valtio neuvottelevat pohjoisen tuen määristä ensi maanantaina tavoitteena kompromissi.

Jooo, vaikealta näyttää ...
Mikäli kompromissi tarkoittaa sitä, että pohjoisella tulee lisäleikkauksia, mutta etelälle ei tule.

Laitetaan kompromissina kaikille leikkauksia.

Laitetaan kompromissina kaikille leikkauksia.

Eipäs ku tuplataan tuet           

Jaakkola jakeli papereitaan takarivissä ja kertoi olleensa viikon liian myöhään yhteydessä hankkeen puuhamiehiin, että olisi saanut teesinsä mukaan julkilausumaan.

30-sivuisen raporttini Suomalainen vaalipetos -Salaten ja valehdellen EU:hun annoin Ryti-salin eteisaulassa - etukäteen sovitusti - vietäväksi Maskun suuntaan.

Tässä on ko. raportin lähdeaineisto:


LÄHTEET

 
Kirjat:

Anne Koski: Niinkö on jos siltä näyttää?, Tutkijaliitto 2005

Antti Kuosmanen: Suomen tie EU:n jäseneksi, Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule 1999, Oulun Liikekirjapaino Oy, ISBN 951-9160-19-1

Kalevi Sorsa: UUSI ITSENÄISYYS, Otava 1992

Mauno Koivisto: Kaksi kautta, Kirjayhtymä 1994

Mauno Koivisto: Historian tekijät, Kirjayhtymä 1995

Erkki Liikanen: Brysselin päiväkirjat 1990-1994. Otava 1995

Alexander Stubb (toim.): MARGINAALISTA ytimeen: Suomi Euroopan Unionissa 1989-2003, Tammi 2006

Unto Hämäläinen: Lännettymisen lyhyt historia, WSOY 1998

Ora Meres-Wuori: Integraatioratkaisut ja Suomen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä, Ulkoasiainministeriö 1994 Helsinki

Antero Jyränki: Valta ja vapaus, Talentum 2003

Risto Uimonen: SUOMEN DEMOKRATIAN HÄIRIÖTILA 1983-200? - häntä heiluttaa koiraa, WSOY 1998

Alpo Rusi: Mariankadun puolelta, Otava 2000

Kjeld Möller: SALATULLA ARVOPAPERISTAMISELLA TUHOTTIIN YRITTÄJYYTTÄ, HKK:n Working Paper W-341

 

Asiakirjat:

Hallitusmuodon 33 §, Suomen Laki II 1990

Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta, 28.8.1992/818

Hallitusmuodon 33a § (10.12.1993/1116), Suomen Laki II 1996

Kansanäänestyslaki, 578/94

Vuoden 1994 VALTIOPÄIVÄT Hallituksen esitys 135 Niteet I-II

Hallituksen esitys HE 148-1994

Hallituksen esitys HE 149-1994

Valtioneuvoston selonteko 9.1.1992, EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle ja Taustaselvitys

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 7/HE 234-1991

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 6/1992

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 14/HE 135-1994

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 9/1994/HE 135-1994

Perustuslakivaliokunnan lausunto, PeVL 18/1997

Pöytäkirja 27.2.1992 HALLITUKSEN ILTAKOULU,

Valtioneuvoston pöytäkirjan 5.4.1992 liite: valtiosihteeri Eino Keinäsen muistio

Pöytäkirja 4.5.1994 HALLITUKSEN ILTAKOULU

Eduskunnan pöytäkirja nro 118, 15.11.1994

SUOMEN MAATALOUSNEUVOTTELUTAVOITTEET,  luonnos 1, Esa Härmälä 30.1.1992

SUOMEN MAATALOUSNEUVOTTELUTAVOITTEET,  luonnos 2, Esa Härmälä 10.1.1993

UM EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 27.3.1994

UM EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 30.3.1994, Kalevi Hemilä

UM EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 6.4.1994

UM EU-jäsenyys/Päätöskonferenssin muistio 12.4.1994, Antti Kuosmanen

UM  MUISTIO  27.2.1992,  Antti Satuli

UM  MUISTIO  8.2.1993,  Veli Sundbäck         
EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirja 16/93, 22.12.1993

EU-ministerivaliokunnan kokouspöytäkirja 21.12.1994

EU-ministerivaliokunnan kokouspöytäkirja 28.12.1994

Oikeusministeriön muistio: Kansainvälisiä suhteita koskevien salassapitosäännösten muuttaminen (OM /13.12.1994)

Kirjallinen kysymys 408-1994 vp ja oikeusministerin vastaus

Asiakirjat Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 1995 II, Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1996, ISBN 92-824-1410-8

Valtioneuvoston kanslian tutkimuslupa 25.6.2002

Salaamispäätökset:

Ulkoministeriön salaamispäätös 26.1.2000–HELT0001-4

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 2608/17.10.2000, Dnro 279/1/00

Tasavallan Presidentin Kansliapäätös nro 3/30.7.2002
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös nro 4/19.08.2002
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/7407/2004  27.4.2004
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/8546/2005  21.2.2005
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/8820/2005  7.6.2005
Tasavallan Presidentin Kansliapäätös A/6879/2003  2.9.2005

 

Oikeuskanslerin ratkaisut:

Dnro 1152/1/93, 13.12.1993

Dnro 857/1/94, 16.12.1994

Dnro 226/1/97, 5.7.1997

Dnro 726/1/00, 24.8.2000

 

Tiedotusvälineet:

Länsi-Savo 3.11.1988

ILTASANOMAT 15.11.1989

ILTA-SANOMAT 19.12.1989

Nykypäivä 1.11.1991

ILTA-SANOMAT 21.12.1991

Helsingin Sanomat 18.1.1992

Nykypäivä 7.2.1992

Lalli 14.5.1997

Kouvolan Sanomat 14.11.1999

SataSeutu 25.10.2000

Satakunnan Kansa 11.5.2001

Etelä-Suomen Sanomat 11.5.2001

Toivo T Pohjalan kolumni, Satakunnan Kansa, 26.9.2003

SataSeutu-lehti 1.12.2004 http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=show&id=365

Nykypäivä 24.3.2005

SataSeutu 30.11.2005

TV1:n A-piste 21.11.2005: Salaten ja valehdellen EU:hun

Verkkouutiset 13.2.1998, http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/13.helmikuu/IS698.HTM

Verkko-Karjalainen 30.3.2007 http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=kotimaa&Date=070330&Model=juttusivu.html&Story=3282491.txt&StDate=070330&StTime=00%3A00%3A00

 

Muut:

Kaksi eduskunnasta saatua sähköpostia koskien maratonistunnon aikaisia hallituksen kokouksia

Salainen kokouspöytäkirja kotisivulta http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=poytakirjat

LÄHTEET

 

Koska maakuntaneuvos Jukka Tuori kiitteli torstaina järjestäjien kokouksessa ystäväänsä Kalevi Hemilää, tulostin tätäkin lähdeaineistossani mainittua asiakirjaa parikymmentä kappaletta jaettavaksi:

UM EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 30.3.1994, Kalevi Hemilä

Asiaa.

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=395012

Valitettavasti kun 141-alueen tukien puolustaminen epäonnistui niin olemme täysin uudessa tilanteessa. Siihen eivät jotkut 30 euroa/ha tai 5% korkeammat investointituet auta.

Valitettavasti kun 141-alueen tukien puolustaminen epäonnistui niin olemme täysin uudessa tilanteessa. Siihen eivät jotkut 30 euroa/ha tai 5% korkeammat investointituet auta.


[/quote]

Väärin ! Riitäähä ne mutta net on maksettava kolomen vuaren vällein uusiks nuille investooville kohteillen. Mutta ei C- aluveen hankkeille.

Asiaa.

http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=395012

Valitettavasti kun 141-alueen tukien puolustaminen epäonnistui niin olemme täysin uudessa tilanteessa. Siihen eivät jotkut 30 euroa/ha tai 5% korkeammat investointituet auta.

Ilkka on satraappien satulehti

Ellei jostain ala nopeasti syntyä uutta rahaa ja lupaa jakaa sitä, vaatimus tarkoittaa käytännössä pohjoisen Suomen tukien leikkaamista.


***Tuo luulo etelän broisku ja sikaihmisillä on.

Koska maakuntaneuvos Jukka Tuori kiitteli torstaina järjestäjien kokouksessa ystäväänsä Kalevi Hemilää, tulostin tätäkin lähdeaineistossani mainittua asiakirjaa parikymmentä kappaletta jaettavaksi:

UM EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 30.3.1994, Kalevi Hemilä

Tässä tuo Hemilän kirjoittama muistio:


ULKOASIAINMINISTERIÖ           SAAPUVA SANOMA

BRYSSEL 08.04.94

ULKOASIAT HELSINKI

Asia: EU-jäsenyys/maatalous/sopimustekstien luonnostelu

BBC 1317

Viitteemme : EEC1315

Luottamuksellinen

MAATALOUDEN SOPIMUSTEKSTIEN LUONNOSTELU

Täydennyksen viitesähkeessämme olleeseen raporttiin myöhemmin
esille tulleina asioina seuraavaa:

Dokumentin DC-AA-PR 19 REV 1 ADD 4 R osalta DG VI:sta on oltu meihin yhteydessä LFA:ta koskevan deklaraation osalta. Kun ehdotimme sivun 13 viimeisen kappaleen riviltä 2 poistettavaksi sanan ”jusqu’a”, tuli samalla selkeästi esille se, että tässä kohdassa esitetään nyt vuoristo-LFA:ta samalla tavalla Suomelle ja Norjalle enintään 85 %:in. Jos esittämämme muutos tehdään tulee MLFA:n kattavuudeksi myös Norjassa 85 %. DG VI:n tiedustelun tarkoituksena oli se, että emmekö voisi hyväksyä alkuperäistä sanamuotoa, jolloin teksti voitaisiin tulkita siten, että Suomessa MLFA kattaisi 85 % ja Norjassa enintään 85 %. Vastasimme, että tämä ei käy, koska muut sopimusasiakirjat eivät anna riittävää varmistusta sille, että neuvotteluissa so***** 85% varmasti toteutuu.

Itävalta oli varsin tyytyväinen maataloustekstien luonnoksiin. Heillä on tällä hetkellä ratkaisematta käytännössä vain kolme maatalouteen liittyvää kysymystä. Ne ovat safeguard-lauseke, siirtymäkauden pituus ja laajempana kysymyksenä kauttakulkuliikenne, jonka he ovat kytkeneet myös maatalousratkaisuihin. Siirtymäkauden pituuskin on lähinnä periaatteellinen ongelma, koska siitä ei ole neuvoteltu heidän kanssaan. Suojalausekkeen osalta he eivät hyväksy Unionin tarjoamaa tekstiluonnosta.
+++

Laatija KALEVI HEMILÄ




--------- VIESTIN LOPPU ---------

Hoitaa:



KPO-20
Tiedoksi:

UMI              UKM              VSI
AVS-POL      ANS-KPO      POL-01
POL 02       POL-10      KPO-01
KPO-02       KPO-10      OIK-20
TP

Tässä on maatalousartiklojen laatimiskokouksen kokousmuistio:

ULKOASIAINMINISTERIÖ
BRYSSEL 31.03.94            SAAPUVA SANOMA
ULKOASIAT HELSINKI

Asia: EU-jäsenyys/Luonnostelukomitean maatalousryhmä 30.3.1994

EEC 1224

Viitteemme:

Viitteenne:

LIITTEET (5 sivua) faxataan erikseen    LUOTTAMUKSELLINEN
KPO-20 hoitaa             KIIREELLINEN
Jakanette myös: MMM/ Mäkinen ja Teirikko

Edustusto lähettää ohessa nuor. hall. sihteeri Tanja Viljasen laatiman muistion luonnostelukomitean maatalousryhmän kokouksesta 30.3.1994. Muistiossa mainittu liite 5 puuttuu, mutta on saatavissa erikseen MMM/Mäkiseltä.

*****************

Muistio               31.3.1994
Tanja Viljanen MMM

Luonnostelukomitean maatalousryhmän kokous 30.3.1994
Puheenjohtajana Christodoulu, komissiosta mm. Möhler, Vonthron ja Guida, Suomen edustajina mm. Jääskinen, Härmälä, Mäkinen.

Käsitellyt asiat:

PR 12 REV 2 ADD 1

A. General provisions, s. 2-3

Suomi kysyi, missä oli otettu huomioon säädökseen 3508/92 liittyvä osarahoitus. Komission puolelta selvitettiin, että asiasta säännellään säädöksen 14 artiklassa. Osarahoitus ratkaistaan interim-aikana. Päätöstä voidaan hakea ennen liittymistä.
B. Organizations of the markets

Maitotuotteet, s.3
Suomi totesi Suomi-USA juustosopimuksen puuttuvan. So***** kolmen
vuoden siirtymäaika tulisi kirjata johonkin. Suomi esitti deklaraatiota. Guidan mukaan asiaa ei voida ratkaista EU:n säädöksiä muuttamalla. Olisi otettava huomioon myös USAn reaktiot. Asia on kuitenkin Guidan mukaan vielä keskeneräinen.

Naudanliha, s. 3-4
Suomi esitti lisättäväksi luonnokseen 0-luokitusta koskevan kohdan (liite 1).

Rakenne, s. 8-9
Elintarviketeollisuudelle myönnettävän tuen osalta Suomi jätti luonnoksen uudeksi artikla 16.5 (liite 2). Tämä ottaisi Suomen mielestä paremmin huomioon sen, mitä neuvotteluissa oli so*****. Vonthron totesi, että asia tutkitaan heidän puolellaan. Hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, mihin Suomi esityksellään pyrki.

Sivulla 9 Norja halusi poistettavaksi sanat kansallista tukea "to investments" ja korvattavaksi sen sanoilla ”to improve". Suomi yhtyi Norjan näkemykseen.

Siemenet, s. 14-17
Suomi totesi säädöksen 61/93 osalta, että perennoita koskevien
merkintöjen rajoittamisesta koskemaan vain kotimaista tuotantoa ei ollut so***** ja vaati tätä koskevaa virkettä poistettavaksi. Lisäksi korjattiin siemeniä koskevat kirjoitusvirheet.

PR 40 REV 1 ja PR 13 REV 1 ADD 1

Suomen osalta ei ollut kommentoitavaa.

PR 38 REV 1

Suomi esitti tukisäännöksiä koskevaan luonnokseen uutta dispositiota (liite 3).

Artikla 1
Suomi esitti artiklan kohtaa 3. muutettavaksi (liite 4). Suomi pyysi vielä huomioimaan, että "chapter" viitannee "titleen".
Suomi pyysi selvitystä siihen, oikeuttaako 2. kohdan toinen viiva uusia jäsenvaltioita osallistumaan komiteoihin liittymisestä lukien. Suomi totesi, että selvää neuvottelutulosta siirtymäajasta ei ole. Siirtymäajan pituudesta ei näyttänyt olevan selvää käsitystä myöskään EU:n puolella, koska se oli muuttunut edellisestä versiosta.
Norja ja Ruotsi kannattivat Suomen tekemiä teknisluonteisia muutosehdotuksia.
Espanjan ja Ranskan mielestä neuvottelemattomia ja lisäkysymyksiä ei saisi ottaa esille. Espanja katsoi, ettei yhteistä työskentelypohjaa ollut olemassa. Ranska katsoi lisäksi, ettei artikloita voitaisi muuttaa ehdotetulla tavalla.
Vonthron totesi olevansa yllättynyt Suomen kommenteista siirtymäajasta. Asia kuitenkin jätettiin tällä kertaa tähän, ylemmällä tasolla vastattavaksi.

Artikla 2
Suomi halusi 1. kohdassa poistettavaksi sikoihin, kananmuniin,
öljykasveihin ja tupakkaan liittyvät rajoitukset. Suomi korosti voimakkaasti sitä, ettei tällaisista rajoituksista ole koskaan neuvottelujen aikana so*****. Samoin Suomi katsoi, että kohta 5. tulisi poistaa.

Vonthron totesi, että em. sektoreita ollaan muuttamassa 1995 eikä niihin tämän vuoksi sovellettaisi siirtymäajan kansallista tukea.
Öljykasveja koskee kansainvälinen sopimus eikä ylimääräistä tukea voida maksaa.

Möhlerin mukaan komissiossa oli ensin tutkittu ACAn mahdollisuutta. Tähän Unioni ei kuitenkaan ollut suostunut. Siirtymäajan aleneva tuki tulisi korvaamaan ACAn. Säännöksestä ilmenevä tulkinta oli hänen mukaansa vedettävä neuvotteluista. Em. sektoreita koskevista rajoituksista oli varsinaisesti keskusteltu vain Itävallan kanssa, mutta Pohjoismaille asia oli Möhlerin mukaan selostettu moneen otteeseen. Öljykasvien Möhler totesi olevan osan GATT-sopimusta ja siinä hänen mukaansa oli pysyttävä.
Suomi tähdensi vielä, ettei emo sektoreita koskevista rajauksista ollut neuvoteltu sen kanssa ja että olisi löydettävä foorumi, jolla asiasta keskustellaan.

Artikla 3

Suomi kysyi sanan "heading" merkitystä ja mihin 3. kohdalla viitataan. Guidan mukaan "headingilla" viitattiin yleisiin siirtymäajan tukiin.

Artikla 4

Suomen osalta ei kommentteja.

Artikla 5   (= Vakavien vaikeuksien artikla 141:n työnimi,  Jorma Jaakkolan huomautus)

Artiklan osalta Suomi totesi, että EU:n esitys ei aivan vastannut sitä, mistä sovittiin. Suomi jätti esityksen uudeksi säännökseksi
(liite 5). Koska kysymyksessä ovat "remaining difficulties", näitä ei voida jättää ratkaisematta ja tätä koskeva määräys tulisi olla sopimuksessa. Sanat "may authorize" tulisi muuttaa muotoon ”shall authorize”.

Norja kannatti Suomen ehdotuksia ja piti "may" sanan korvaamista
"shall" sanalla erittäin tärkeänä.

Möhler totesi, ettei "shall" sanaa voitaisi ottaa tekstiin, sillä se oli hänen mukaansa vastoin sitä, mitä oli so*****. Möhler piti "may" sanaa jopa voimakkaampana ilmaisuna kuin mistä oli so*****. Ehdotettu ilmaisu ei hänen mukaansa soveltunut EU:n juridiseen tekstiin. Möhler katsoi että koko Suomi ja myös Norja olivat jo sisällytettyinä artiklaan. Pohjoista tukea käsitellään artiklassa 6.
Artikla 6

Suomi jätti muutosehdotuksen artiklaan 6 (liite 6). Norja ja Ruotsi yhtyivät osittain Suomen ehdotukseen.

Möhler katsoi, että poliittisesti so***** teksti 6.1 osalta oli ollut melko tiukka ja että Suomen toimittama ehdotus meni sen ulkopuolelle. Prosenttilukuja ei luonnoksessa toistettu, koska on haluttu pitäytyä sovitussa. Artiklan 3. kohdassa EU:n puolelta esitettyjä kriteerejä Möhler piti riittävinä. Norjan erillistä protokollaa koskevaan vaatimukseen Möhler vastasi kielteisesti.

Artiklat 7-10

Suomen osalta ei kommentoitavaa.

Artikla 11

Suomen teknisluonteinen kommentti koskien "chapterin" muuttamista "titleksi".

Artikla 12

Suomen osalta ei kommentteja.

Artikla 13

Suomi kysyi, tarkoittiko 2. kohdan viittaus artiklaan 2.1 sisältävän kaikki maataloustuotteet. Guida lupasi selvittää asiaa ja palata siihen myöhemmin.

Artikla 14
 
Ajankohdan siirtäminen 1.3.1995 aiheutti keskustelua pitkään. Suomi totesi, ettei 1.1.1995, jo käytännöllisetkin seikat huomioonottaen, vaikuttanut todennäköiseltä. Koska merkittävimpien tuotteiden (viljat ja maito) markkinavuodet alkavat eri aikoina, ajankohta voisi määräytyä jommankumman mukaan. Suomi totesi vielä, että EU:n esittämä malli ei toimisi ilman rajakontrollia ja esitti artiklaan rajakontrolleihin viittaavaa mainintaa (artikla 380).
Norja piti 1.3.1995 liian aikaisena ajankohtana, koska sillä oli
vaikeuksia hallinnollisissa järjestelyissä. Norja vaati, että ajankohta olisi 1.7.

Ruotsi ei hämmästeli liittymisajankohdan muuttamista eikä hyväksynyt 1.3.1995 vaan halusi liittymisajankohdaksi 1.1.1995.

Möhler totesi, että ajankohta tulee arvioitavaksi uudelleen. 1.1.1995 näyttäisi tällä hetkellä todennäköisimmältä. Möhler ei pitänyt mahdollisena Norjan ehdotusta.

PR 39 REV 1

Suomen mielestä Annex X on tarpeeton. Suomi jätti kuitenkin varauman Annexiin siltä varalta, että se jätetään tekstiin. Tuet, joiden pitäisi sisältyä Annexiin tarkistetaan.
Guida selvitti Annex X sisältävän yleisiä siirtymäajan tukia, joilla tullaan kompensoimaan hintaeroja. Annex X on osa artiklaa 2, ja Annex on syytä pitää mukana. Annexiin palataan myöhemmin.
Annex Y:hyn Suomi esitti lisäystä kansallisen siirtymäajan tuesta elintarviketeollisuudelle.

Loppukeskustelussa EU-puoli totesi, että seuraavaa kokousta ei ilmeisesti voitaisi järjestää ennen pääsiäisen jälkeisen viikon keskiviikkoa.+++

Laatija EEC/VILJANEN


------- VIESTIN LOPPU ---------

Hoitaa:
KPO-20

Tiedoksi:

UMI               UKM               VSI
AVS-POL       AVS-KPO       POL-01
POL-02       POL-10       KPO-0l
KPO-02       KPO-10       OIK-20
TP
MMM/Mäkinen
MMM/Teirikko

 Pohjoista tukea käsitellään artiklassa 6.
Artikla 6

Suomi jätti muutosehdotuksen artiklaan 6 (liite 6). Norja ja Ruotsi yhtyivät osittain Suomen ehdotukseen.

Möhler katsoi, että poliittisesti so***** teksti 6.1 osalta oli ollut melko tiukka ja että Suomen toimittama ehdotus meni sen ulkopuolelle. Prosenttilukuja ei luonnoksessa toistettu, koska on haluttu pitäytyä sovitussa. Artiklan 3. kohdassa EU:n puolelta esitettyjä kriteerejä Möhler piti riittävinä. Norjan erillistä protokollaa koskevaan vaatimukseen Möhler vastasi kielteisesti.

 Pohjoista (eli C-) tukea käsiteltiin yo. kokouksen työartiklassa nro 6.

Luettavaksi.