C-alueella raivataan enemmän peltoa. Kyllä, enkä ole tätä missään vaiheessa kiletänyt. Mutta jos tällä "ylisuurella" tukierollakin raivataan etelässä peltoa, niin mihin se tilanne muuttuu sitten, kun tuet on tasan ,etelän, ja pohjoisen välillä? Mitä tolkkua siinä on ,että jos tuet nostetaan pohjoisen tasolle, tai lasketaan etelän tasolle, niin mitenkä ihmeellä se voi vaikuuttaa silleen ,ettei koko suomessa raivattisi enää aariakaan peltoa, kun nykyisellä tukierollakin raivataan etelässä?

Katsos vielä osaa tosta taulukosta tarkemmin eli muutos-% 1999-2003 joka kertyy viimeisimmän suunnan.

                          99-03
Uusimaa              -0,2
Varsinais-Suomi    0,3   0,0
Ahvenanmaa        -0,7
Satakunta           1,1
Häme                 0,5
Pirkanmaa           1,2
Päijät-Häme        0,5
Kymenlaakso       1,2
Etelä-Karjala       0,1
Etelä-Savo         1,4
Pohjois-Savo      2,9
Pohjois-Karjala    3,1
Keski-Suomi        1,9
Etelä-Pohjanmaa  2,7
Vaasan rannikko   1,5
Keski-Pohjanmaa  4,7
Pohjois-Pohjanmaa   5,5
Kainuu               2,1
Lappi                5,2
Koko maa          1,7

Keskiarvo on siis 1,7 ja sen yläpuolella ovat Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Kaikki c-aluetta? AB-alueella Uudellamaalla peltoala vähentynyt (rakentaminen) ja muulla ab-alueella maltillista lisäystä. Jos kannattavuus olisi kaikkialla sama niin eikös silloin pitäisi kaikkialla raivata suurinpiirtein saman verran? Juuri tässä raivauksen määrässä näkyy ylisuuren tukieron vaikutus siis että missä päin raivataan. Ja mitä taas raivauksen syihin yleisesti tulee niin ne liittyvät tilakokoon ja pellon saatavuuteen. Kun yksikköä pyritään kasvattamaan ns EU-kokoiseksi niin ongelmaksi saattaa tulla pellon riittävyys lähellä ja silloin sitten raivataan. Ideana "laajenna tai kuole".

Taulukkoa tutkin ,ja eipä tuo paljon kysymykseen vastannut, että mihinkä suomesta katoaa koko pellonraivaus, kun nytkin huonolla kannattavuudella sitä tehdään etelässä? Ja edelleenkin pellonraivaus on pohjoisessa lisääntynyt, ja lisääntymään päin, mutta mikä on se kumma tukiratkaisu mikä hävittää sen suomesta kokonaan? Tukien tasapäistäminen vähentää sitä pohjoisesta, mutta ei taatusti poista kokonaan, koska heikosti kannattavat, köyhät etelän tilatkin raivaa nykysinkin, edes vähän peltoa.

Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. 

Omalla tilallani tukiero nettona yli 20000 euroa vuodessa ja raja tossa 10 kilsan päässä..
Minulla vielä eläintiheys melko pieni, reilu 170 nautaa ja peltoa yli 200..

eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja
ym. ilimanaikusija hökkeleitä

ja jos ei hökkelijä nii sitte ölijysorraa

vai pitäskö joka kerrostalua kohti varata 100 hehtaarija lannanlevitys allaa

ei tarvis vesistöön laskija

eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja ym. ilimanaikusija hökkeleitä

No tulkaa perkele tänne viljelemään... puratte vaan talot pois... ja ihmiset sinne kepulandiaan... kyllä se siitä suttaantuu... kunhan ensin hoitelette jostain rahat siihen "viljelyynne" ... meistä rehellisistä oikeista kunnon ihmisistä - veronmaksajista - ei ole teille vaivaa ennenkään ollut - kunhan rahaa on piisannut... meiltä  

Lainaus jonkun taulukosta

Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?

Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
                              540    542    596    600    500   500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
                              540    542    586    587    500   500

Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ?

Lainaus käyttäjältä: ENTER - 04.10.09 - klo:17:27

eiköhän etelän herrat ite pillaa peltomaata tekemällä sinne kerrostaloja ym. ilimanaikusija hökkeleitä

No tulkaa perkele tänne viljelemään... puratte vaan talot pois... ja ihmiset sinne kepulandiaan... kyllä se siitä suttaantuu... kunhan ensin hoitelette jostain rahat siihen "viljelyynne" ... meistä rehellisistä oikeista kunnon ihmisistä - veronmaksajista - ei ole teille vaivaa ennenkään ollut - kunhan rahaa on piisannut... meiltä  

Kaikki nykyään maksaa aulis hyvä.Niin kuin työntekiätkin on palkkaa vailla, meiltä kunnon ihmisiltä. Työnantajilta. Olisivat edes kiitollisia, mutta vitut. Jauhavat perjantaista sunnuntaihin meistä yrittäjistä paskaa kulma kuppilassa ja hakevat maanantaina krapulassa saikkua.

Lainaus jonkun taulukosta

Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?

Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
                              540    542    596    600    500   500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
                              540    542    586    587    500   500

Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ?

Kyllähän minä sen tiedän mutta Iisalmen korkeudella vehnää tiedän viljeltävän. Mutta huomasit varmaan että tuossa taulukossa sekä c1 että c2 pesivät ab-alueen mennen tullen ja palatessa. Kun tietysti c3+c4 alemmat tuet. Mutta kun sitten vastaavasti yllättäen tilanne on rypsin ja nurmikasvien osalta tämä
rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
                              582    584    668    599    ---    ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?

Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
                             540     542    526    535    551    602

Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?

Taulukkoa tutkin ,ja eipä tuo paljon kysymykseen vastannut, että mihinkä suomesta katoaa koko pellonraivaus, kun nytkin huonolla kannattavuudella sitä tehdään etelässä? Ja edelleenkin pellonraivaus on pohjoisessa lisääntynyt, ja lisääntymään päin, mutta mikä on se kumma tukiratkaisu mikä hävittää sen suomesta kokonaan? Tukien tasapäistäminen vähentää sitä pohjoisesta, mutta ei taatusti poista kokonaan, koska heikosti kannattavat, köyhät etelän tilatkin raivaa nykysinkin, edes vähän peltoa.

Niiin, eiköhän se homma ole kaikessa yksinkertaisudessaan niin, että ne raivaa peltoa jotka jatkaa ja investoi muutenkin, koska ovat päättäneet jatkaa maataloutta, ne jotka eniten vastustaa pellon raivausta, on niitä jäähdyttelijöitä, joilla on jonkunverran peltoa eikä ne missään nimessä halua, että peltojen mahdollinen arvonnousu hidastuisi tai vuokrien taso laskisi, joka olisi ehkä edessä jos kaikki raiviot tulevaisuudessa otetaan tukien piiriin ?
Eli jäähdyttelijät ja eläkeläläiset haluaa, että MTK takaa niille maksimaalisen tuoton, sille pääomalle joka pelloissa on, maksajana on tietenkin ne tilat jotka jatkaa tuotantoa ja joiden on pakko laajentaa, jos haluavat pitää tilansa riittävän kannattavana ?

Lainaus käyttäjältä: Tapani - 04.10.09 - klo:18:41

Lainaus jonkun taulukosta

Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?

Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
                              540    542    596    600    500   500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
                              540    542    586    587    500   500

Millos c4 alueella on alettu viljellä mallasohraa ja kevätvehnää, tai taitaa olla heikkoa jo c3 alueella ?

Kyllähän minä sen tiedän mutta Iisalmen korkeudella vehnää tiedän viljeltävän. Mutta huomasit varmaan että tuossa taulukossa sekä c1 että c2 pesivät ab-alueen mennen tullen ja palatessa. Kun tietysti c3+c4 alemmat tuet. Mutta kun sitten vastaavasti yllättäen tilanne on rypsin ja nurmikasvien osalta tämä
rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
                              582    584    668    599    ---    ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?

Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
                             540     542    526    535    551    602

Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?

Millos mä oon jotain etelän suurista tuista maininnut ? Etsi se lause.

mitä mieltä on ruikuttaa muutaman kympin tukierosta kun maksellaan aivan poskettomia vuokria

Jossa rypsissä siis c1 + c2 pesevät ab-alueen myös mennen tullen ja palatessa kuten mallasohrassa ja vehnässä. Ja vastaavasti tuo c3+c4 epätyypillinen nurmituotanto saa "yllättäen" c3 ja c4 korkeammat tuet kuin ab-alueella nurmi ja ab-alueen rahakasvit mallasohra + kevätvehnä, onneksi sentään rypsi saa korkeammat tuet kuin c4:llä nurmi. Mutta kun täälläkin jatkuvasti törmää tuohon kasvinviljelyn VALTAVAAN tukieroon ab-alueen hyväksi niin jos suoraan sanon mitä minä ajattelen niin se on kyllä täyttä paskapuhetta. Kyllä c1 ja c2 varsinkin ovat puolensa pitäneet eikä heikoilla ole c3 ja c4 myöskään. Kyllä siihen vaaditaan jotakin MTKn tukilaskentakurssien korkeampaa matematiikkaa että saadaan pelloille VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kun näkyy valtaosassa olevan tilanne ihan toisinpäin? Kerrotaan aina että "tilatuki niin ja niin paljon alhaisempi" kun todellisuudessa peltotuet lähes kautta linjan c-alueelle kokonaisuutena korkeammat. Kotieläinpuolella tilanne on se että c-alueella peltotuet voivat jäädä osin alhaisemmiksi mutta jos suurinpiirtein sillä hehtaari ja lehmä mennään niin kokonaistuet ainakin lypsylehmillä selkeästi korkeammat. Se vaan ihmetyttää että miten syvässä se propaganda etelän kartanoiden suurista kasvituista oikein istuu kun tämäkin ollut nyt useammassa ketjussa tässä esillä ja silti jatkuvasti joku (laskukone, nautafarmari, Tapani) ovat sitä mieltä että näin se on että etelä saa VALTAVAT tuet vaikka luvut kertovat ihan toista? Eikä noissa ole edes mukana Veetin suosikkeja kuten nuoren viljelijän tukea jota maksetaan vain c-alueella?

[/quote]


Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. 

Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. 

Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ?
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ?

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 04.10.09 - klo:19:54

Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. 

Jostakin syystä on syntynyt sellainen käsitys, että pohjoisessa tilat kannattaa paremmin, kun ne saavat parempia tukia eläinpuolelle ?
Tätähän ei ole missään koskaan osoitettu todeksi, että kannattavuus olisi parempi, vaikka tuet onkin korkeammat ?

Eiköhän sitä ole tilastojen avulla tääläkin yritetty. 1000 kirjoittajalla on vain 2000 mielipidettä.

Riitahan siitäkin tuli aikanaan.

Kukas sellasta on väittäny, tundratuistahan täällä huudellaan. Eipä nuo erot ainakaan kasvipuolella päätä huimaa, pellon vuokra ja osto hinnat aiheuttaa näemmä kovemman kannattavuuskriisin. 

Jos tarkoitat että kukas väittää että tukiero ab:n hyväksi? Löytyyhän noita. Tässä pari esimerkkiä ensi alkuun:

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.10.09 - klo:19:10

Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ?

Etkö sinä emo-heikki hyvä jo opi? Tuommoisia asioita ei täällä saa kertoa, etelän Tukien "optimoijat" vielä suuttuu ja sinipunaiseksi muuttuu.

Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.

Itsekin tuohon suuntaan vihjaat tuolla tilatuellasi?

Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot. 

Tapani ei ole suoraan tainnut sanoa missään mutta tarkistan vielä.