Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Pellonraivauksen mielekkyys?  (Luettu 61334 kertaa)

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Monikin asia muuttuu, kun tukiraja ylitetään.

Näistä keskusteluista kyllä huomaa, miksi tuet moninkertaistuu pohjoista kohti ja myös se miksi nuoretkin tarvitsevat enemmän tukea kuin täällä etelässä ja todellakaan kyse ei ole luonnonhaitasta ;) ;D ;D

Ei kaikki tuet kasva, esim. tilatuki laskee melkein 40 %:tia kun siirrytään etelästä pohjoiseen ????
Kannattaisi opetella prosenttilaskua ??? :P
No hyvä kun löysit YHDEN tukimuodon, joka kasvaa etelään päin mentäessä, tukimuotoja kun vaaan vajaa 300 ;) ;D

Jooo, tuo on totta, tukimuotoja on ehkä melkein 300 kpl, joista pohjoisessa voimassa ehkä vajaat 100 KPl, loput on räätälöity yksistään etelälle ????

Ja merkitykseltään marginaalisia nuo räätälöidyt tuet. Koskevat pientä tilajoukkoa ja taloudellinenkin merkitys vähän niin ja näin. Että vähän muunnettua totuutta. Ja prosenttilaskun voisi opetella? Tilatuki on toki 38% korkeampi a-alueella kuin c-alueella mutta b-alueella vain 22% korkeampi mutta se on taas vain osa totuutta kuten tuossa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
ketjussa selvitin (Milkon tausattuella) niin kasviviljelyn kokonaistuet itse asiassa c-alueella tapauskohtaisesti tosin mutta yleensä korkeammat kuin ab-alueella ja Milkon laskelman mukaan jopa kasvitilalla c-alueella korkeammat kuin ab-alueella. Mutta silti aina jaksetaan huutaa kuten laskukone tuossa edellisessä ketjussa homman aloitti että
"Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava. Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä. "
mutta ei sitten kyennyt vastaamaan huutoonsa kun laskelma osoittikin että tuollaisella kasvitilalla kokonaistuet onkin c-alueen hyväksi? Jos suoraan sanon niin täällä tuntuu olevan varsinkin c-alueen tuottajilla melkoisia harhakäsityksiä noiden tukierojen suhteen, pääasia tuntuu olevan ab-alueen kartanoiden kadehtiminen?

Punikki

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 482
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.  Siihen ei ole paljon lisättävää.  Onni on kuitenkin oma luonnonsuojelualue omassa metsässä  ;D ;D ;D ;D ;D ;D

turkki

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1179
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta. 

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?
"Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat."

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta. 

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?

EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.

UCD

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1440
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.  

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?

EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.

ja kuitenkin ab-alueellakin raivaamista tapahtuu koko ajan, jos vain sopiva maa ja yrittäjä kohtaavat.

Lähinnä raivaamista tuntuu estävän yrittäjän ja sopivan maan kohtaaminen.
 8)
Ceellä on enempi elintilaa.... miksiköhän? ;D ;D ;D

Sit on tää " etelän edunvalvonta porukka" joka löytää tukirajan joka paikkaan sopivaksi patenttiselitykseksi.  ;) Toisto lisää mainoksen vaikuttavuutta.  ;D

Ps tämä ei ole kommentti tukierojen järkevyyteen.... korkeintaan niiden ylikorostamiseen, jota mädänneen sukutilarälssin jäsenet jauhavat tekemisen puutteessaan.

Viimeksi muokattu: 04.10.09 - klo:15:09 kirjoittanut UCD

Losers always whine about their best. Winners go home and f*ck the prom queen ....

Terminator

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7310
  • Demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta! YTK:FI
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta.  

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?

EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.

ja kuitenkin ab-alueellakin raivaamista tapahtuu koko ajan, jos vain sopiva maa ja yrittäjä kohtaavat.

Lähinnä raivaamista tuntuu estävän yrittäjän ja sopivan maan kohtaaminen.
 8)
Ceellä on enempi elintilaa.... miksiköhän? ;D ;D ;D

Sit on tää " etelän edunvalvonta porukka" joka löytää tukirajan joka paikkaan sopivaksi patenttiselitykseksi.  ;) Toisto lisää mainoksen vaikuttavuutta.  ;D

Ps tämä ei ole kommentti tukierojen järkevyyteen.... korkeintaan niiden ylikorostamiseen, jota mädänneen sukutilarälssin jäsenet jauhavat tekemisen puutteessaan.



Suurin syy miksi peltoa ei saisi raivata on että vaarin isän jälkeen sukutilalla ei ole peltoa raivattu, sitä on aina ostettu.

Toinen syy on se että se on kuulema puun syöttämistä lehmille mikä on kielletty, mutta maitohinkin kaataminen puun juurelle ei ole kiellettyä.

Siinä vaiheessa jos tuet poistuu, ne on vahvoilla jotka on haalineet /tehneet pellot mahdollisimman lähelle. Ei pala löpö tien päälle ja hommasta on mahdollista tehdä tosi tehokasta. Metsää voi omistaa vaikka 500km päässä, mutta peltoa ei ole kovin järkevää omistaa edes 50km päässä jos itse kylvää, lannoittaa, korjaa ja käyttää pellon sadon.
"Jos kannatat ihmisen oikeuteen valita vapaasti ja haluat kasvattaa yhteistä hyvinvointiamme, niin klikkaa www.ytk.fi"

"*****ilu on luonnon lahja ja sitä pitää käyttää  hyväksi!"

"Kun ay-politrukilta argumentit loppuu, alkaa kepu roistoksi huutelu."

pötsjölööm

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4297
  • Hämmästyksen sormi, ihmetyksen suussa
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta. 

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?

EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
No onpahan logiikka. Eli ,jos saatavilla oleva peltomäärä ei mahdollista tilan eläinmäärän lisäämistä, kaikki tyytyisi vaan kärvistelemään entisellään, pelkästään siksi kun tuet on samat koko maassa? Epäilen.  En kyllä muutenkaan millään laskuopilla saa pellonraivauksesta kannattavaa ,niin pitkään ,kun raiviot jää ilman tukia. Se on sitten eriasia justiin, ketkä on eläinmääränsä kasvattaneet yli alojensa, eli ei mahdu paskat, eikä riitä heinät, ja tämmösiä löytyy ihan ympäri suomea. Itse en kyllä silloinkaan näe hommassa mitään järkeä, mutta sehän ei taas minulle kuulu. Sitten jos ajatellaan ,että mahdollinen raivioiden tukienpiiriin otto olisi niin ,kuin kaikkien tukipotista pois, niin taaskaan en näe syytä valittaa. Raivaajathan ne paskan tekee, tälleen omaan leipätiinuunsa, ja sehän ei muuta kun naurattaisi, kun tuet tippuu yhtä lailla heiltäkin, jokaiselta hehtaarilta.

Paalinpyörittäjä

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 6908
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Pellonraivaus on mieltä vailla ja kuten tarinan aloittaja totesi eli johtuu tästä suoraan perseestä olevasta tukialuejaosta. 

Meinaatko että kukaan ei missään päin maata raivaisi peltoa jos tukialuerajoja ei olisi ?

EI raivaisi, jos AB-tuet olisi koko maassa.
No onpahan logiikka. Eli ,jos saatavilla oleva peltomäärä ei mahdollista tilan eläinmäärän lisäämistä, kaikki tyytyisi vaan kärvistelemään entisellään, pelkästään siksi kun tuet on samat koko maassa? Epäilen.  En kyllä muutenkaan millään laskuopilla saa pellonraivauksesta kannattavaa ,niin pitkään ,kun raiviot jää ilman tukia. Se on sitten eriasia justiin, ketkä on eläinmääränsä kasvattaneet yli alojensa, eli ei mahdu paskat, eikä riitä heinät, ja tämmösiä löytyy ihan ympäri suomea. Itse en kyllä silloinkaan näe hommassa mitään järkeä, mutta sehän ei taas minulle kuulu. Sitten jos ajatellaan ,että mahdollinen raivioiden tukienpiiriin otto olisi niin ,kuin kaikkien tukipotista pois, niin taaskaan en näe syytä valittaa. Raivaajathan ne paskan tekee, tälleen omaan leipätiinuunsa, ja sehän ei muuta kun naurattaisi, kun tuet tippuu yhtä lailla heiltäkin, jokaiselta hehtaarilta.

Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.

kylmis

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 12231
  • Virolaista kiitos!
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Metsää voi omistaa vaikka 500km päässä, mutta peltoa ei ole kovin järkevää omistaa edes 50km päässä jos itse kylvää, lannoittaa, korjaa ja käyttää pellon sadon.
Tässä on totuutta aika paljon. Omalta kohdalta on kyllä sanottava, että tunnearvo metsiä kohtaan on niin suurta, ettei olisi kovin helppo lähteä niitä raivaamaan vaikka viljasta maksettaisiin kultaa.

nautafarmari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1865
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot.  ;D

UCD

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1440
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot.  ;D

Ne laskelmat on jo tehty puolin jos toisin... perinteisellä edunvalvonnan kaavalla (by MTK) saadaan aina tilatasolla näkymään ihan mitä halutaan.  ;D Kokonaan toinen totuus todellisesta vaikutuksesta löytyy vasta tilatasolta, jossa verrataan kahta yrittäjäasenteellä liikkeellä olevaa tilaa keskenään ja kp aineston pohjalta.
ps samat hehtaarit ja samat eläinyksiköt ovat sitä kasarilaista tasapää maataloustulolaki politiikkaa, jolla ei ole tilatason onnistumisten ja epäonnistumisten kanssa juurikaan mitään tekemistä.

Losers always whine about their best. Winners go home and f*ck the prom queen ....

pötsjölööm

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4297
  • Hämmästyksen sormi, ihmetyksen suussa
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?

Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.
No ei kyllä varmasti olekaan kannattavaa. Itse olen C-alueella, ja eläintiheys 0,6.
Se että kukaan ei tämmöstä "kannattamotonta" hommaa teksi, silloin kun tuet on tasan kaikille ,niin siinä taas en edelleen näe mitään tolkkua, koska niitä raivaajia löytyy nykyisinkin ,ihan sieltä AB:ltäkin.


AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
Laskekaas joku tukiero ab ja c alueitten välille, huomioikaa se ab alueella maksettava suurempi tilatuki. Nähtäs sitten mustaa valkosella ne ylisuuret tukierot.  ;D

Tossa ketjussa
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=12063.75
on mustaa valkoisella kun sielläkin joku (laskukone) totesi että ne etelän suuret peltotuet jo yksistään tekevät VALTAVAN eron etelän hyväksi. Mikä taas laskelman perusteella on vähintäänkin kyseenalainen väite?

Ja ihan varmuuden vuoksi tässä on sieltä lainattuna. Siinä on Milkon tekemä laskelmat kasvitilalle ja lypsytilalle ja kyllähän näistäkin löytyy se MTKn puheenjohtaja Marttilan SKn haastattelussakin myöntämä ylisuuri tukiero ("Näin jyrkälle tukierolle ei ole perustetta, hatustahan se tulee", Marttila sanoo)

Jos Jos vertailee kahta ELINKELPOISTA viljanviljely tilaa (yli 150 ha, pienempi ei tahdo olla kannattava, paitsi etelässä) c / a tai b on ero jo pelkillä tuilla valtava.
Lisänä tulee tietysti parempi tukiset kasvit, joita mahdollisuus etelässä viljellä.

Jos esittää tällaisia väitteitä niin niissä pitäisi edes muodon vuoksi olla edes vähän faktaa takana? Otetaas tuosta kasvinviljekyn tuet 2008 vaikka esimerkiksi

                              A       B      C1     C2     C3    C4
Tilatuen tasaosuus     234    186   186   145    145   145
LFA-tuki                   150    200   200   210    210   210
LFA-lisäosa               19      19    19     24     24     24       
                             -------------------------------------
                              403    405   405   379    379   379

Näihin sitten mm maatalouskalenterissa on laskettu ympäristötuet ja kansalliset tuet mukaan ja saatu seuraavat luvut rehuviljalle kasvitilalla suluissa kansallinen tuki:
                                                      (30)  (46)  (97)
                              540    542   526   530  546   597

Minun matematiikallani tuosta ei saa millään sellaista yhtälöä

Minun laskuoppini mukaan jonka mukaan kasvinviljelytilan tukiero olisi VALTAVA ainakaan AB-alueen hyväksi? Vaikka tuolla 150 hehtaaria rehuviljaa tuosta tulee kokonaistueksi per vuosi
                              81000 81300  78900  81900  89550

Minulla on varmaan opetettu vääränlaista matematiikkaa jos tässä on VALTAVA tukiero AB-alueen hyväksi vai lieneekö laskukoneelle opetettu MTK:laista tukimatematiikkaa?

Jos nyt sitten vaikka vertailun vuoksi otetaan noita "rahakasveja", vaikka mallasohraa niin tuet per hehtaari per vuosi ovat maatalouskalenterin mukaan
                              540    542    596    600    500   500
Nyt putkahti jo C1:kin AB:n ohi ja C2 lisää kaulaa mutta sentään C3/C4 alkoi tulla jo eroa. Kevätvehnällä luvut ovat vastaavasti
                              540    542    586    587    500   500
eli edelleen C3/C4 lukuunottamatta kyllä c-alue on puolensa pitänyt näissäkin kinkereissä? Sitten varsinainen rahakasvi eli rypsi niin tuet ovatkin
                              582    584    668    599    ---    ---
jossa varsinkin Pohjanmaa näyttää osanneen pitää puolensa. Mutta edelleenkään jos nyt nuo C3/C4 joissa ilmasto tekee omansa niin ei edelleenkään näytä mielestäni siltä että olisi VALTAVAA tukieroa AB-alueen hyväksi ainakaan?

Jos sitten vaihteeksi nurmiviljelyä ja kasvitila niin tuet ovat siinä
                             540     542    526    535    551    602
Tässä nyt c1/c2 jäävät vähän jälkeen mutta c3/c4 vastaavasti nousevat? Mutta sitä VALTAVAA tukieroa ei löydy tästäkään? Mutta jos sitten kotieläintilalla tuo nurmituki niin se on
                             695     697     617   626     642   693
jossa sitten c1/c2/c3 jäävät vähän heikommalle? Vastaavasti rehuvilja kotieläintilalla
                             695     697     617   621     637   688

Mutta että? Jos nyt tuosta lasketaan vaikka jonkunlaista nurmea sisältää kiertoa 105 hehtaarin kasvinviljelytilalle niin taitaa olla että vuotuinen tukiero noin 80.000 euron tuissa on luokkaa paljonko? Luokkaa 4.000 euroa? Ja sekään ei välttämättä edes ab-alueen hyväksi? Mutta siis luokkaa 5%? Jos taas kotieläintila niin tilanne vähän muuttuu mutta sielläkään ei välttämättä aina edes AB-puolen voitoksi? Verrattuna vaikka maitotukiin c/l
                                3       3        8       9         12    21   

Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
                               12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?   




Tuosta voi laskukone vaikka laskea millaiset tukierot tulee tilalle jos on 50 ha peltoa josta puolet rehuviljaa ja puolet nurmea ja sitten 50 lehmän navetta. Voin vinkiksi laskea tuohon maitotuet 8500 keskituotoksella
                               12750 12750 34000 38250 51000 89250
ja jätän sitten laskukoneen pohtimaan että mistäköhän sitä tukieroa mahtaa oikein tulla ja miten päin se oikein mahtaa ollakaan?

Pikaisesti laskettuna eikös tuosta tule kasvipuolen tuet
                               34700 34700 30850 31175 31975 34525
siis tuolle 50 hehtaarin lypsykarjatilalle. Jäähän tuosta vielä tukieroa melkoisesti c-alueen hyväksi kun kokonaistuet ovat
                               47450 47450 64850 69425 82975 123775
jolloin tukiero jo c3:lle on lähes yhtä suuri kuin ab-tilan kokonaistuet ja c4:llä tukea lähes 3-kertainen määrä ab:lle?

Aimo teki niin mielenkiintoisen laskelman että ajattelin että täydennänpä vähän eli ajatellaan sitä 150 hehtaarin kasvinviljelytilaa ja viljelykierto sellainen että 20 ha nurmea, 20 ha rypsi, 30 ha mallasohraa, 30 ha vehnää ja 25 rehuohraa ja 25 rehukauraa ab/c1/c2, paikallissijainnista riippuen onnistuu tai sitten ei, esimerkiksi Iisalmen korkeudella viljellään vehnää. Ja sitten c3/c4 viljelykierto 50 nurmea ja 100 rehuviljaa. Tarkistakaa nyt joku nämä luvut mutta pikaisesti tuosta tulisi tukea
                               81840 82140 85640 84790 82150 89800.

Kyllä nyt minunkin pitää ihmetellä että missä on se VALTAVA tukiero ab-alueen hyväksi kasvinviljelytilalla kotieläintilasta nyt puhumattakaan vaikka kotieläintilalla tuo peltopuolen tukiero onkin vähän viljelykierrosta ja kasveista riippuen ab-alueen hyväksi? Alan vähän minäkin epäillä että laskukoneen matematiikka on opittu MTKn tukimatematiikan kursseilla?

AimoMela

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1172
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?

Heh heh, vastasit sitten itse mihin logiikka perustuu..
Juuri ne ylisuuret eläintuet ja niistä seuraava pula lannanlevitysalasta ja rehusta johtaa raivaustarpeeseen..
AB-alueella ei ole kannattavaa toimintaa nostaa eläintiheyttä yli yhden/tukikelpoinen hehtaari.
No ei kyllä varmasti olekaan kannattavaa. Itse olen C-alueella, ja eläintiheys 0,6.
Se että kukaan ei tämmöstä "kannattamotonta" hommaa teksi, silloin kun tuet on tasan kaikille ,niin siinä taas en edelleen näe mitään tolkkua, koska niitä raivaajia löytyy nykyisinkin ,ihan sieltä AB:ltäkin.

Kyllähän tuo alla oleva tästäkin ketjusta löytyvät silti aika selkeästi kertoo missä sitä on raivattu ja raivataan?

Onko kellään tietoa, kun vuosittain poistuu käytöstä kuitenki tuhansia hehtaareja peltoa, mihin niiden tuet häipyy? Jääkö ne johonki varantoon vai jääkö käyttämättä kun ei jaeta vaikkapa uusille pelloille?

Tuethan ei ainakaan mihinkään häviä, siis tukieurot kokonaissumma, jakaja vaan muuttuu kun tukioikeuksia poistuu ehkä käytöstä.

Mutta tuo "vuosittain poistuu käytöstä kuitenkin tuhansia hehtaareja peltoa" niin mites sen kanssa nyt sitten oikein on? Meinaan kun tuolta Pellervon Taloudellisesta Tutkimuslaitoksesta löytyy tuollaista
http://www.ptt.fi/dokumentit/tp78_22060610.pdf
tietoa ja sivulta 21 löytyy taulukosta seuraavat luvut:

                          1995      2000      2003    95-03 99-03
Uusimaa              188754    186116    185696    -1,6  -0,2
Varsinais-Suomi    292096    293053    292915     0,3   0,0
Ahvenanmaa          13959     13828     13788    -1,2  -0,7
Satakunta            147763    151153    152142     3,0   1,1
Häme                  103403    104913    105164     1,7   0,5
Pirkanmaa           148764    152140    153347     3,1   1,2
Päijät-Häme          81403     82191     82613     1,5   0,5
Kymenlaakso          82611     84082     84879     2,7   1,2
Etelä-Karjala        55502     55154     55562     0,1   0,1
Etelä-Savo           77423     73830     73699    -4,8  -1,4
Pohjois-Savo        133662    137755    141096     5,6   2,9
Pohjois-Karjala      85025     83081     85973     1,1   3,1
Keski-Suomi          93090     90580     91808    -1,4   1,9
Etelä-Pohjanmaa     230773    236114    240918     4,4   2,7
Vaasan rannikko     133080    134962    136523     2,6   1,5
Keski-Pohjanmaa      50514     54299     55763    10,4   4,7
Pohjois-Pohjanmaa   188574    198259    206108     9,3   5,5
Kainuu               30381     28912     29869    -1,7   2,1
Lappi                38718     41246     42553     9,9   5,2
Koko maa           2175495   2201668   2230415     2,5   1,7

Ainakin tuon tiedon mukaan kokonaispeltoala on kasvanut. En nyt sitten lähde ruotimaan sen enempää missä osissa maata on raivattu ja kuinakin paljon mutta taitaa kuitenkin olla niin että HHeinämäen toteamus tässä ketjussa että
Kysymys kuuluukin, miksi epäsuotuisana viljelyalueena pidettävällä alueella yllättäen raivataan kiivaasti lisää peltoa? Vastaus: alue ei enää olekaan viljelyn kannalta epäsuotuisaa. Ja kyse ei ole ilmaston lämpenemisestä.
taitaa osua aika kohdalleen noiden tilastojen valossakin?

pötsjölööm

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4297
  • Hämmästyksen sormi, ihmetyksen suussa
Vs: Pellonraivauksen mielekkyys?
C-alueella raivataan enemmän peltoa. Kyllä, enkä ole tätä missään vaiheessa kiletänyt. Mutta jos tällä "ylisuurella" tukierollakin raivataan etelässä peltoa, niin mihin se tilanne muuttuu sitten, kun tuet on tasan ,etelän, ja pohjoisen välillä? Mitä tolkkua siinä on ,että jos tuet nostetaan pohjoisen tasolle, tai lasketaan etelän tasolle, niin mitenkä ihmeellä se voi vaikuuttaa silleen ,ettei koko suomessa raivattisi enää aariakaan peltoa, kun nykyisellä tukierollakin raivataan etelässä?