Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ?

Tekeydytkö taas tyhmäksi vai onko tuo luontaista? Näytä ensinnäkin se kohta missä minä olen sanonut että tämä on viljapuolen ongelma. Ongelma on yleisesti pellon ylimäärä kuten aloituksesta ja vierasyliöstäkin näkyy. Tietysti se korostuu viljan viljelyssä mutta kokonaismäärä on se ongelma. Ja jos et tajua että mikä yhteys on kotieläintuilla ja pellon viljelyllä niin aika ongelmallista sitä on selittää. Kysytäänpä vaikka näin: jos et saisi niitä eläntukia mitä saat vaan viljelisit viljaa tai heinää niin mikä olisi tilasi kannattavuus? Sinun kannattaa viljellä niitä peltojasi vain siksi että sinulla on lihakarjaa ja saat niille merkittävää tukea.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:32

Niin, mutta mielestäsihän ongelma oli viljapuolella, miten viljapuolen ongelmaan voi eläintuet olla syynä ?

Tekeydytkö taas tyhmäksi vai onko tuo luontaista? Näytä ensinnäkin se kohta missä minä olen sanonut että tämä on viljapuolen ongelma. Ongelma on yleisesti pellon ylimäärä kuten aloituksesta ja vierasyliöstäkin näkyy. Tietysti se korostuu viljan viljelyssä mutta kokonaismäärä on se ongelma. Ja jos et tajua että mikä yhteys on kotieläintuilla ja pellon viljelyllä niin aika ongelmallista sitä on selittää. Kysytäänpä vaikka näin: jos et saisi niitä eläntukia mitä saat vaan viljelisit viljaa tai heinää niin mikä olisi tilasi kannattavuus? Sinun kannattaa viljellä niitä peltojasi vain siksi että sinulla on lihakarjaa ja saat niille merkittävää tukea.

Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ?
Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.
Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ?

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella. Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.

Ei vaikuta välttämättä ei. Mutta jos ennen seuraavia tukineuvotteluja ab-alueen edustajat kiinnittävät komission ja komissaarin huomion siihen että peltoa (joskin tukikelvotonta) on raivattu kovasti ja esittävät sen osoituksena ylisuuresta tukierosta tällä kertaa ennen neuvotteluja niin saattaapi tuolla jotakin vaikutusta asiaan olla.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:39

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?
Tuethan on euromääräisesti budjetissa, joka jaetaan hehtaarien perusteella. Tukikelvottomat lohkot ja raviot ei vaikuta mitenkään asiaan.

Ei vaikuta välttämättä ei. Mutta jos ennen seuraavia tukineuvotteluja ab-alueen edustajat kiinnittävät komission ja komissaarin huomion siihen että peltoa (joskin tukikelvotonta) on raivattu kovasti ja esittävät sen osoituksena ylisuuresta tukierosta tällä kertaa ennen neuvotteluja niin saattaapi tuolla jotakin vaikutusta asiaan olla.

Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ?
Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ?

Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ? Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ?

Saisitko koko elantosi pelkästä tilasta? Tuskin? Siinä ei tuntiansion kasvu paljon auta jos kokonaisrahamäärä ei riitä elämiseen? Mutta kun kovasti noista ab-alueen kahukauran kasvattajista jotka viikon työllä koittavat saada vuoden palkan täälläkin mutistaan niin mitäpä tuollainen kuvaamasi systeemi sitten mahtaisi olla? Näennäisviljelyä puhtaimmillaan?

Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ? Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ?

Naudanlihantuotannon kasvu on asia erikseen mutta komissiossa varmasti osaavat katsoa myös mihin tukimarkat menevät kun niitä ei lihakiloista makseta vaan nuppiluvusta ja silloin kun esitetään luvut emolehmien määrän kasvusta c-alueella niin nepäs eivät sitten olekaan heppoisella pohjalla vaan eläinmerkkirekisteri aika lahjomattomasti kertoo mikä on ollut kehitys?

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:44

Minun kannattaa viljellä tilaani, vaikkei olisi yhtään eläintä ? Tuntiansio nousisi kohisten, yhden kerran kesässä niität ja koko vuoden tienat olisi hyppysissä pelkkinä tukina, ei olisi lannoitus, muokkaus tai muita kuluja.Senkin voisi teettättää "aliurakoisijalla" ?

Saisitko koko elantosi pelkästä tilasta? Tuskin? Siinä ei tuntiansion kasvu paljon auta jos kokonaisrahamäärä ei riitä elämiseen? Mutta kun kovasti noista ab-alueen kahukauran kasvattajista jotka viikon työllä koittavat saada vuoden palkan täälläkin mutistaan niin mitäpä tuollainen kuvaamasi systeemi sitten mahtaisi olla? Näennäisviljelyä puhtaimmillaan?

Niin, alue on vähän liian pohjoinen, jotta voisin siirtyä viljalle, vaikka pari kaveria sitä täälläkin on harrastanut ?
Mutta, siitä olen ihan varma, että jos C-alueen eläintuet lopetettaisiin, niin viljanviljely tässä maassa kasvaisi räjähdysmäisesti, sillä kyllä esim. pohjanmaalla vilja menestyy ihan hyvin ja siellä on pääosa C-alueen pelloista.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:51

Jooo, mutta jos väitteet on yhtä hepposella pohjalla, kun on väitteet naudanlihan tuotannon kasvusta C-alueella, niin eipä ole neuvotteluissa vaikeuksia kumota niitä ? Onko peltopinta-ala sitten kuinka voimakkaasti kasvanut C-alueella ?

Naudanlihantuotannon kasvu on asia erikseen mutta komissiossa varmasti osaavat katsoa myös mihin tukimarkat menevät kun niitä ei lihakiloista makseta vaan nuppiluvusta ja silloin kun esitetään luvut emolehmien määrän kasvusta c-alueella niin nepäs eivät sitten olekaan heppoisella pohjalla vaan eläinmerkkirekisteri aika lahjomattomasti kertoo mikä on ollut kehitys?

Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.
Mitä tulee muuten tuen määräytymiseen, niin EU on nimenomaan se instanssi, joka kokoajan muuttaa näitä tukia siihen suuntaan, ettei se tule tuotannon mukaan, hyvä esimerkki oli tänä vuonna poistunut teurastuspalkkio, joka ennen tuli teuraiden määrän mukaan ja ensivuonna tulee eläinyksiöiden mukaan laskettuna, eli saat teuraspalkkiota vaikket koskaan teurastaisi eläintä ??

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?

Yritin etsiä faktaa raivioiden määrästä. Valitettavasti kun ne eivät ole tuen piirissä niin ilmeisesti siitä syystä niitä ei virallisista tilastoista löydy. Se mitä sen sijaan löytyi niin oli huomattava määrä vaatimuksia että raivioille on saatava tuki niin että sanoisin että niitä on kuitenkin merkittävästi.

Mutta sen sijaan mielenkiintoinen oli
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
"4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä
voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden
metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen
estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu,
jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai
muutettaisiin ruohikkoalueeksi."

Pellon hinta (osto/vuokra) on yksi keskeisin maatalouden kustannusongelma Suomessa. Kaikki tekijät joilla tätä pöhöpääomaa saadaan leikattua ovat hyväksi. Kun rakennemuutokseen ei saada omavastuu osuuksia yms. puuhaloinnin maanpäälle pudottavia elementtejä, niín tukien laimeneminen on pelkästään hyväksi. Puuhalointi ottaa aina turpaansa eniten. Sukutilaperinkunta "harrastus" saa ja pitääkin maksaa vuosi vuodelta enemmän. Myös "päätoimi-ammattilaiset" jotka eivät pysty tuottavuuskehitykseen lopettavat ja tekevät tilaa osaavimmille. Tätä pitää myös edistää voimakkaasti.

Täällä on itketty ja väännetty kilpailevatko viljelijät keskenään?
Ja jostain tarkoitushakuisetsa syytä vain tukierot on löytynyt tätä tasapää malliin vaikuttaviksi tekijöiksi...  
Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...


Lisäksi maahan rakastuminen ym sukutilameininkiin kuuluvat perverssi toiminta myös hidastaa pellon siirtymistä rakennemuutoksen vaatimalla nopeudella.

Täällä porukka on kovasti rakastunut sukutilapeltojensa lisäksi heille luvattuihin tuleviinkin tukipotteihin. Ainakin niistä pitäisi eläkepappojenkin päästä rahastamaan.

Realistinen tilamäärä Suomessa olisi jossain 10000-20000 välissä max. Ihan kaikkien ei tarvi viljellä siis jatkossakaan ja se on "voi voi" jos tämän ääneen sanomisesta jollekin tulee paha mieli.

Aina on hyvä päivä lopettaa maatalous omalla sukutilalla lopullisesti.

Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.

Joo mutta noista eläinmäärätilastoista näkyy myös selkeästi se miten emolehmien määrä on muuttunut eri tukialueilla. Ja se on ihan helposti osoitettavaa kovaa faktaa jonka ab-tuottajat varmasti ennen seuraavia neuvotteluja komission suuntaan osaavat kertoa tarvittaessa virallisten kanavien eli ministeriön ja ministerin ohi vaikka "omien" meppien kautta. Jotta saataisiin vähän oikeudenmukaisemmat tukitasot seuraavalla kierroksella. Sikapuolella ainakin.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:08:39

Pellon määrän kasvu, onko peltojen määrä sitten kasvanut sitä vertaa, että sillä on ollut vaikutusta tukipottiin ?

Yritin etsiä faktaa raivioiden määrästä. Valitettavasti kun ne eivät ole tuen piirissä niin ilmeisesti siitä syystä niitä ei virallisista tilastoista löydy. Se mitä sen sijaan löytyi niin oli huomattava määrä vaatimuksia että raivioille on saatava tuki niin että sanoisin että niitä on kuitenkin merkittävästi.

Mutta sen sijaan mielenkiintoinen oli
http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/5xYyNcvyN/MMM_CO2_raportti_v6.pdf
jutussa oleva tieto joka löytyy sivulta 32:
"4.5 Pellon raivaus ja metsitys
Sektorin päästöihin voidaan vaikuttaa vähentämällä eloperäisten maiden viljelyä sekä viljelemällä
niillä nurmikasveja. Erityisen olennaista on vähentää tai lopettaa peltojen raivaus. Myös metsitystä
voidaan pitää perusteltuna keinona heikkotuottoisille kivennäismaille. Sen sijaan turvemaiden
metsitys ei suomalaisten tutkimusten mukaan juurikaan vähennä päästöjä. Pellon raivauksen
estäminen erityisesti turvemailla on erittäin tärkeää, koska kun pelto turvemaalle on kerran raivattu,
jatkuvat sen tuottamat päästöt pitkälle tulevaisuuteen, vaikka pelto myöhemmin metsitettäisiin tai
muutettaisiin ruohikkoalueeksi."

Joo, tämä turvemaiden raivaus pelloksi, niin miten se tilanne muuttuu, kun siitä samasta turvemaasta ( suot ) yritetään tehdä metsää ojittamalla se kauttaaltaan ?
Tämähän on fakta täällä, valtio ojittaa kokoajan soita metsiksi, eli niitä samoja soita jotka ojitettiin jo seitkytluvulla ja jotka on sitten kasvaneet umpeen ja niitä nyt sitten ojitetaan uudestaan.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 30.09.09 - klo:09:01

Jooo, mutta eläintuki summahan ei kasva, se on määritelty euroina budjetissa ja jos eläinmäärä kasvaa niin kappalekohtainen tuki yhtä eläintä kohti laskee, tämähän on selkeä juttu.

Joo mutta noista eläinmäärätilastoista näkyy myös selkeästi se miten emolehmien määrä on muuttunut eri tukialueilla. Ja se on ihan helposti osoitettavaa kovaa faktaa jonka ab-tuottajat varmasti ennen seuraavia neuvotteluja komission suuntaan osaavat kertoa tarvittaessa virallisten kanavien eli ministeriön ja ministerin ohi vaikka "omien" meppien kautta. Jotta saataisiin vähän oikeudenmukaisemmat tukitasot seuraavalla kierroksella. Sikapuolella ainakin.

Ei siinä oteta kantaa eläinmäärään, vaan siihen mikä on euroina se tukimäärä, joka jaetaan eläinten kesken.
Kyllä ne eläinmäärien kasvut alentaa myös eläintukia, esim. hevosilla supistus viime keväänä oli 35 %:tia eläinyksiköltä ja muutenkin ehdot tiukkeni ?
Emolehmien palkkio puolittui muutama vuosi sitten, sekin perustuu juuri siihen että emolehmien määrä on kasvanut ja budjetissa oleva tukisumma on kumminkin kokoajan sama.

Kyllähän se osaaminen rules yhä paljonkin enemmän kuin tukierot ja nyt en sitten puhu lypsytaidosta taikka koneen korjaamistaidoista tässä yhteydessä...

Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?

Sikapuoli. Nykypäätöksillä siellä on tulossa tukieroksi 2013 noin 20 senttiä per lihakilo kun puhutaan eläintuista ja kasvituet eivät tukieroa ainakaan tasaa ainakaan c1:lle. No, nyt lihasian hinta noin 1,45 senttiä per lihakilo joka siis tarkoittaa että tuo tukiero on noin 14% liikevaihdosta. Nyt jos unohdat hetkeksi maatalousyritykset ja sitten jotkut Fortumin kaltaiset niin normaalisti yritys tekee tulosta noin 3-18% liikevaihdosta. Joka jää osakeyhtiöissä osingoiksi eli pääoman tuotoksi, palkkakulut on siitä siis jo pois. Onko mielestäsi oikein että tukiero vastaa ns normaalin yrityksen tulosta? Siinä saa olla aika paljon ammattitaitoa enemmän että tuon tukieron saa kurottua umpeen? Ja yhtä ammattitaitoisista viljelijöistä väkisin tippuu pois se jolla tuet pienemmät? Kun tuota osaamista niin korostat niin onko oikein että ab-alueen osaavampi viljelijä tippuu pois kun tumpelompi c-tuottaja jatkaa tukien varassa kuin mitään ei olisi tapahtunut? Ja maitopuolellahan tuo tukiero on sitten jo c1:lle samaa luokkaa kuin tuo sikapuolen 14% liikevaihdosta ja c2+ vielä enemmän.

Olihan tuossa paljon asiaakin tuossa kirjoituksessa vaikka sukutilakatkeruus sieltä paistaakin. Tähän kuitenkin kiinnittäisin huomiosi kun tunnut tuota talouspuolta ymmärtävän ja osaamista korostavan?

Mulla on itselläkin "sukutila", joten en ole missään mielessä katkera. Silmät ovat vaan avautuneet ehkäpä tavanomaista paremmin. Systeemi on vaan mätä, kun tunteet ja perinteet ohjaavat taloudellista toimintaa.