Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: junttieinari - 23.11.15 - klo:13:41
-
Millaisia tuommoiset on kiskoa tiellä/pellolla verrattuna tavalliseen keinutelivaunuun? Vanha Livakka alkaa pehmiämään,
ja pitäisi talven aikana keksiä uutta tilalle. 10 motin kokoluokassa näkyy noita olevan useammalla valmistajalla.
(http://pel-tuote.fi/wp-content/uploads/2015/10/DSC_0022-640x428.jpg)
-
Pellolla liikkuu hyvin, mutta tiet kärsii suuresta akselipainosta etenkin keväisin. Nurmet taas tykkää kun ei murra käännöksissä.
Tiellä varmaan ihan hyvä vetää kunhan joku jousitus löytyy aisasta. Ei ihan yhtä hyvä kuitenkaan kuin teli.
-
käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?
-
Pellolla liikkuu hyvin, mutta tiet kärsii suuresta akselipainosta etenkin keväisin. Nurmet taas tykkää kun ei murra käännöksissä.
Tiellä varmaan ihan hyvä vetää kunhan joku jousitus löytyy aisasta. Ei ihan yhtä hyvä kuitenkaan kuin teli.
Meille tuli käytettynä tällainen 13m3 robusta ja kun punnitsin, akselipainoa oli tyhjällä vaunulla ja 8,4m kiekkomultaimella yli 10 tonnia, eli tiet ovat tosiaan kovilla. Tuota pyörien ulos levitystä ei juurikaan viitsi käyttää kun hidastaa tuohua ja meillä on kuvan vaunua lyhyempi kuormainkärsä niin ei yllä edes siirtokontista kovin helposti täyttämään pyörät leveänä.
(http://www.trekkerweb.nl/assets/repository/archive/images/2010/03/10381493_img-0217.jpg)
Käsittämätöntä kyllä, tuosta on olemassa myös 16 mottinen versio yhdellä akselilla:
(http://i1185.photobucket.com/albums/z356/trekkertrekkernl/B%20team%20in%20de%20mais/IMG_3990Kopie.jpg)
-
käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?
Omat kauimmaiset lohkot n. 6 km päässä, kaverilla ehkä hieman enemmän. Eli ei mahdottamasti tieajoa. Multain olisi tietty kiva, saattaa vain jäädä budjettisyistä hankkimatta.
-
käynyt myös mielessä vaihtaa johonkin tuollaiseen, mutta kun iso osa pelloista kaukana, niin on se vaan hidasta tuollaisella. Mutta jos tilusrakenne kunnossa, niin ei liene huono ratkaisu. multainhan tuosta puuttuu ja täyttöpuomi?
Omat kauimmaiset lohkot n. 6 km päässä, kaverilla ehkä hieman enemmän. Eli ei mahdottamasti tieajoa. Multain olisi tietty kiva, saattaa vain jäädä budjettisyistä hankkimatta.
Meillä jos on afalttietietä 3km tai enemmän välissä, ja ainakin 400m3 voi samalle suunnalle levittää, niin viety suosiolla siirtokontti pellolle ja tuntihintainen rekka ajamaan siirtoa. Ei ole kellään aikaa viihtyä tien päällä lietteen kanssa ja tuskin siitä tykkää traktori tai vaunukaan.
-
Tiellä kuluu kyllä yllättävänpaljon aikaa lietteen ja rehunkinajossa. Toisekseen siellä asfalttitiellä kuluu myös renkaat aivan vit*sti. Tieajo on myös julmettu polttoainesyöppö työn kokonaiskulutuksessa. Varsinkin kun on mäkiä ja ainakin täälläpäin myös sorateitä jotka on keväin syksyin lähinnä saviliejua.
-
Jos tyhjällä vaunulla on jo 10 tonnia akselipainoa, niin mitähän täydellä. Tien sijaan minä kyllä säälisin peltoa, sehän se kai jotakin satoa tuottaa.
Yksi akselinen vaunu on halvempi valmistajalle. Telin sijaan yksi askeli ja runkoonkaan ei kohdistu samoja taivutusvoimia kännyttäessä, koska teli ei ole jarruttamassa kääntöä. Uskoisin, että hinta ei kuitenkaan tipahda eli valmistajalle enempi katetta.
Hämmästyi, kun huomasin Livakan mainoksessa, että pienin telivaunu on 14 kuutioinen. Tuossa yhden isännän kanssa on arveltu, että 12 kuutioista (teli) suurempaa vaunua ei pellolle haluttaisi. Voi olla tulevaisuudessa vaikeaa, kun kipot vaan isonee.
-
Jos tyhjällä vaunulla on jo 10 tonnia akselipainoa, niin mitähän täydellä. Tien sijaan minä kyllä säälisin peltoa, sehän se kai jotakin satoa tuottaa.
Yksi akselinen vaunu on halvempi valmistajalle. Telin sijaan yksi askeli ja runkoonkaan ei kohdistu samoja taivutusvoimia kännyttäessä, koska teli ei ole jarruttamassa kääntöä. Uskoisin, että hinta ei kuitenkaan tipahda eli valmistajalle enempi katetta.
Hämmästyi, kun huomasin Livakan mainoksessa, että pienin telivaunu on 14 kuutioinen. Tuossa yhden isännän kanssa on arveltu, että 12 kuutioista (teli) suurempaa vaunua ei pellolle haluttaisi. Voi olla tulevaisuudessa vaikeaa, kun kipot vaan isonee.
Kyllä 13 motin oma 1-akselinen vaunu selvästi vähemmän tuntui peltoa haittaavan kuin urakoitsijan 18motin Samson kääntyvällä telillä. Ja onhan tuossa omassa sentään 1050/50r32 renkaat alla.
-
Pintapaine eli renkaan ilmanpaine plus renkaan rungosta tuleva paine vaikuttavat kyntökerrokseen. Akselipaino vaikuttaa syvempiin kerroksiin eli maan on kannettava koneen koko massa. Lisäksi on huomioitava se, että ensimmäinen ajokerta (rengas) tiivistää jo tiettyyn syvyyteen ja sen jälkeinen ajokerta (rengas) ei tuplaa tiivistysvaikutusta syvyyden funktiona. Esim. eka rengas tiivistää vaikkapa puoleen metriin ja seuraava 55 cm:iin eli +5 cm. Vrt. uudet 76 tonnin rekat. Akseleita piti lisätä, jotta tien rungot kestää ja paripyörät tuli pakollisiksi, jotta pinta kestäisi ja lisäksi koska rekan pituutta ei lisätty, osa silloista ei kestä kuitenkaan, vaikka akseleita ja renkaita lisättiin.
Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).
En tiedä teitkö päätelmän urakoitsijan vaunun tiivistymisvaikutuksesta pelkästään kasvuston tuhoutumisen perusteella vai kaivoitko lapiolla kuoppia peltoon reilun puolen metrin syvyyteen ja tutkailit vaikutusta myös sinne. Pintapaine voi olla suurempi isommalla vaunulla käytetyistä renkaista ja ilmanpaineista riippuen, mutta akselipainot voivat olla pienemmät. Toki vaunu on isompi ja mahdollisesti traktorikin eli yhteisvaikutus voi olla pahempi. Itse en ihan pienessä tuskassa laskisi kumpaakaan noista vaunuista omalle pellolle.
Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.
Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.
-
Pintapaine eli renkaan ilmanpaine plus renkaan rungosta tuleva paine vaikuttavat kyntökerrokseen. Akselipaino vaikuttaa syvempiin kerroksiin eli maan on kannettava koneen koko massa. Lisäksi on huomioitava se, että ensimmäinen ajokerta (rengas) tiivistää jo tiettyyn syvyyteen ja sen jälkeinen ajokerta (rengas) ei tuplaa tiivistysvaikutusta syvyyden funktiona. Esim. eka rengas tiivistää vaikkapa puoleen metriin ja seuraava 55 cm:iin eli +5 cm. Vrt. uudet 76 tonnin rekat. Akseleita piti lisätä, jotta tien rungot kestää ja paripyörät tuli pakollisiksi, jotta pinta kestäisi ja lisäksi koska rekan pituutta ei lisätty, osa silloista ei kestä kuitenkaan, vaikka akseleita ja renkaita lisättiin.
Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).
En tiedä teitkö päätelmän urakoitsijan vaunun tiivistymisvaikutuksesta pelkästään kasvuston tuhoutumisen perusteella vai kaivoitko lapiolla kuoppia peltoon reilun puolen metrin syvyyteen ja tutkailit vaikutusta myös sinne. Pintapaine voi olla suurempi isommalla vaunulla käytetyistä renkaista ja ilmanpaineista riippuen, mutta akselipainot voivat olla pienemmät. Toki vaunu on isompi ja mahdollisesti traktorikin eli yhteisvaikutus voi olla pahempi. Itse on ihan pienessä tuskassa laskisi kumpaakaan noista vaunuista omalle pellolle.
Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.
Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.
Noh, yli kymppitonnin kuiva-aineita kolmella niitolla tarjosivat joka tapauksessa lähilohkot joita noilla isoilla vehkeillä on runnottu ainakin viimeiset 5 vuotta putkeen. Myös kevätlevitelty turhan kostealla kelillä pari kertaa. Varmaan olisi tullut ainakin 15 tonnia jos oltaisiin ollu hellemmin liikeellä. :P
-
Eikai sitä yli 12mottista vaunua sais pellolle päästää ollenkaan vaikka olis mahanalus akseleita täynnä.
-
Mulla on kuvan kaltasia vaunuja kaksi ajossa, omavalmisteisia. Omasta mielestä hyvä ratkasu tuo yksiakselisuus, kauimmaisille lohkoille ajetaan siirtokärrillä. Yli 12 motin vaunuilla ei pellolle mennä enää meillä..
-
Eli maaperän kannalta olisi parasta ajaa samoja raiteita ja pilata se kohta "kokonaan" kuin ajella rapuajona ja tiivistää koko pelto "melkein kokonaan". Kasvusto tietysti tuhoutuu kokonaan tässä ajourasysteemissä ja voi tietysti sitten jo arvioida, onko siihen järkevää kylvää mitään, vrt ruiskutusurat. Nykyisinhän alkaa tulla "muotiin" ns. CTF eli oliskohan jotakin controlled trafic farming eli kaikki koneet mitoitetaan siten, että työleveydet tai kertaluokat ovat samalla jaolla ja tarkkuus-GPS:llä ajetaan yksiä raiteita ja pilataan vain se yksi linja. Loppu on ajamatonta (tiivistämätöntä).
Suomen olosuhteissa noissa ajourissa seisoo vesi koko kesän eikä niitä pääse enää liikkumaan..
Parin kaverin kanssa on tätä(kin) asiaa puitu ja esim lietteenlevitys multaimella (työleveys 6-8 m) on pellon kannalta paljon huonompi ratkaisu kuin kuivalannan levittäminen ns. tarkkuuslevittimellä (työleveys luokkaa 35 m). Toiseen vaan saa ympäristötukea ja toiseen ei.
Yhteistyö toisi tässäkin mahdollisuuden helpottaa madon elämää eli pienehkö leveällä työleveydellä (sopiva) vaunu pellolle ja useampi mahdollinen lastauspaikka joko siirtovaunuista suoraan tai välikontteja käyttäen ja niitä vemssin päisteteitä ajaen (yhdet raiteet tiivistäen). Sopivalla porukalla työ olisi nopeaa ja pellon kannalta armeliasta. Nyt mennään perse edellä puuhun ja jokainen nysvää yksin eli on pakko ostaa se helvetin iso kuuppa ja siihen se 939 ventti, että saadaan tavara levälleen.
Noh, yli kymppitonnin kuiva-aineita kolmella niitolla tarjosivat joka tapauksessa lähilohkot joita noilla isoilla vehkeillä on runnottu ainakin viimeiset 5 vuotta putkeen. Myös kevätlevitelty turhan kostealla kelillä pari kertaa. Varmaan olisi tullut ainakin 15 tonnia jos oltaisiin ollu hellemmin liikeellä. :P
Ja tää tais tapahtua jossakin lounaisrannikolla missä ei vettä sada aivan koko aikaa.. ::)
-
Mulla on kuvan kaltasia vaunuja kaksi ajossa, omavalmisteisia. Omasta mielestä hyvä ratkasu tuo yksiakselisuus, kauimmaisille lohkoille ajetaan siirtokärrillä. Yli 12 motin vaunuilla ei pellolle mennä enää meillä..
12 motin palmulla ja venäläisillä tykin renkailla saivat paljon pahaa aikaan. Ero on silminnähen kun 700 donitsit on 14 motin vaununa alla.
-
Jos tyhjällä vaunulla on jo 10 tonnia akselipainoa, niin mitähän täydellä. Tien sijaan minä kyllä säälisin peltoa, sehän se kai jotakin satoa tuottaa.
Yksi akselinen vaunu on halvempi valmistajalle. Telin sijaan yksi askeli ja runkoonkaan ei kohdistu samoja taivutusvoimia kännyttäessä, koska teli ei ole jarruttamassa kääntöä. Uskoisin, että hinta ei kuitenkaan tipahda eli valmistajalle enempi katetta.
Hämmästyi, kun huomasin Livakan mainoksessa, että pienin telivaunu on 14 kuutioinen. Tuossa yhden isännän kanssa on arveltu, että 12 kuutioista (teli) suurempaa vaunua ei pellolle haluttaisi. Voi olla tulevaisuudessa vaikeaa, kun kipot vaan isonee.
näinhän sitä uskoisi mutta llättävän usein pelto kyllä kestää yksittäisajot mutta tie on lantarallin jälkeen aivan askana.
-
No se tie on suuniteltu jollekin 4 tonnin akselipainolle ja 7 tonnin yhdistelmä painolla. Nyt siinä vedetään 100 kertaa edes takaisin yli 20 tonnin yhdistemäpainolla.
-
Tällaisen kesän jälkeen kaikki tiet on ihan paskana. Keväällä joutui kaiken lannan kuskaan märille pelloille märkää tietä pitkin kun talvella ei saa aumata valmiiksi pellolle. Kesällä märkää rehua märilllä teillä noukinvaunulla. Syksyllä taas sama lannan kuskaus märkiä teitä. pitkin. Tiet levinnyt ja reinat ylempänä kuin tien keskikohta jne.
-
Tällaisen kesän jälkeen kaikki tiet on ihan paskana. Keväällä joutui kaiken lannan kuskaan märille pelloille märkää tietä pitkin kun talvella ei saa aumata valmiiksi pellolle. Kesällä märkää rehua märilllä teillä noukinvaunulla. Syksyllä taas sama lannan kuskaus märkiä teitä. pitkin. Tiet levinnyt ja reinat ylempänä kuin tien keskikohta jne.
Ja kapeilla teillä ojat painunu tukkoon. Niitä koitettu perkata auki ja luttuun menneitä rumpuja vaihtaa mutta melkeen jo arvaa mikä on tilanne ens keväänä... :(
Eikä sillä kärryn koolla tai rengastuksella oo väliä. 8tonnin tuhtillaki saa viljelystien romuksi ku sitä ajetaan paskakuorman kans 100kertaa.
-
Tällaisen kesän jälkeen kaikki tiet on ihan paskana. Keväällä joutui kaiken lannan kuskaan märille pelloille märkää tietä pitkin kun talvella ei saa aumata valmiiksi pellolle. Kesällä märkää rehua märilllä teillä noukinvaunulla. Syksyllä taas sama lannan kuskaus märkiä teitä. pitkin. Tiet levinnyt ja reinat ylempänä kuin tien keskikohta jne.
Mää oon luopunu siitä että ajasin alle 50 miljistä mursketta peltotielle. Toinen vaihtoehto on 100 jakava.
-
Tällaisen kesän jälkeen kaikki tiet on ihan paskana. Keväällä joutui kaiken lannan kuskaan märille pelloille märkää tietä pitkin kun talvella ei saa aumata valmiiksi pellolle. Kesällä märkää rehua märilllä teillä noukinvaunulla. Syksyllä taas sama lannan kuskaus märkiä teitä. pitkin. Tiet levinnyt ja reinat ylempänä kuin tien keskikohta jne.
Ja kapeilla teillä ojat painunu tukkoon. Niitä koitettu perkata auki ja luttuun menneitä rumpuja vaihtaa mutta melkeen jo arvaa mikä on tilanne ens keväänä... :(
Eikä sillä kärryn koolla tai rengastuksella oo väliä. 8tonnin tuhtillaki saa viljelystien romuksi ku sitä ajetaan paskakuorman kans 100kertaa.
Melkein pahempi on se 8 tonnin yksiakselinen kuin 12 tonnin teli kärri.
-
Vaikka mahanalus olisi renkaita täynnä, niin massa ratkaisee asian. Tuhon määrän ratkaisee vauhti.
Ja kymppitonni saa vain akselille kohdistua, jos sillä pöntöllä tiellä ajetaan.
-
Vaikka mahanalus olisi renkaita täynnä, niin massa ratkaisee asian. Tuhon määrän ratkaisee vauhti.
Ja kymppitonni saa vain akselille kohdistua, jos sillä pöntöllä tiellä ajetaan.
Tuolla periaatteella paras olisi hevonen ja rullakarhi.
-
Vaikka mahanalus olisi renkaita täynnä, niin massa ratkaisee asian. Tuhon määrän ratkaisee vauhti.
Ja kymppitonni saa vain akselille kohdistua, jos sillä pöntöllä tiellä ajetaan.
Tuolla periaatteella paras olisi hevonen ja rullakarhi.
Periaate on ilkeä juttu, varsinkin kun se on totta. ;D
-
Vaikka mahanalus olisi renkaita täynnä, niin massa ratkaisee asian. Tuhon määrän ratkaisee vauhti.
Ja kymppitonni saa vain akselille kohdistua, jos sillä pöntöllä tiellä ajetaan.
Mutta koskeeko nuo akselipainojutut maatalousajoa? Joskus koneviestissä oli juttua pitkät pätkät kaikenmaailman akselipainoista ja viimeisessä lauseessa sanottiin, ettei koske maatalousajoa.
-
1 akselinen 10t, kaksiakselinen 18t. Jos kaksiakselinen on yli 1,83m akselivälillä niin 20t. Kolmiakselinen yli 1,3m akselivälillä 24t ja nämä painorajat koskee myös maatalousajoa. Yksiakselinen kärry ei sovellu oikein mitenkään. Agritechnikassa oli jopa 16m3 yksiakselisia kärryjä joiden omapaino oli kymppitonnin. Akselimassaa tulee kuormattuna noin 23t. Jokainen tietää mitä se tekee tiellä ja varsinkin pellolla.
-
Muuten ei niin paljoa kokemusta lietavaunuista, mutta oma 4,5motin 1-akselisen ominaisuus on se ,että epätasaisella hakkaa kuskin pukille sivuttaista liikettä, ehkä osasyy pitkä etäisyys vetolenkistä akseliin; selälle ihan helvettiä. Tiellä ei huomaa, mutta kynnös tietty kaikkein pahin. Onneks ajo on ihan satunnaista, ei kukaan ajais rahtia moisella.
-
1 akselinen 10t, kaksiakselinen 18t. Jos kaksiakselinen on yli 1,83m akselivälillä niin 20t. Kolmiakselinen yli 1,3m akselivälillä 24t ja nämä painorajat koskee myös maatalousajoa. Yksiakselinen kärry ei sovellu oikein mitenkään. Agritechnikassa oli jopa 16m3 yksiakselisia kärryjä joiden omapaino oli kymppitonnin. Akselimassaa tulee kuormattuna noin 23t. Jokainen tietää mitä se tekee tiellä ja varsinkin pellolla.
Eli käytännössä yli 10 tonniset on laittomia pelejä ajaa tiellä kuorman kanssa? Siis jos oletetaan että vaunun omapaino menee suurinpiirtein yksiin 3 tonnin aisapainon kanssa.
-
Mulla on kuvan kaltasia vaunuja kaksi ajossa, omavalmisteisia. Omasta mielestä hyvä ratkasu tuo yksiakselisuus, kauimmaisille lohkoille ajetaan siirtokärrillä. Yli 12 motin vaunuilla ei pellolle mennä enää meillä..
12 motin palmulla ja venäläisillä tykin renkailla saivat paljon pahaa aikaan. Ero on silminnähen kun 700 donitsit on 14 motin vaununa alla.
Mulla on noissa vaunuissa 1100 milliset..
-
1 akselinen 10t, kaksiakselinen 18t. Jos kaksiakselinen on yli 1,83m akselivälillä niin 20t. Kolmiakselinen yli 1,3m akselivälillä 24t ja nämä painorajat koskee myös maatalousajoa. Yksiakselinen kärry ei sovellu oikein mitenkään. Agritechnikassa oli jopa 16m3 yksiakselisia kärryjä joiden omapaino oli kymppitonnin. Akselimassaa tulee kuormattuna noin 23t. Jokainen tietää mitä se tekee tiellä ja varsinkin pellolla.
Eli käytännössä yli 10 tonniset on laittomia pelejä ajaa tiellä kuorman kanssa? Siis jos oletetaan että vaunun omapaino menee suurinpiirtein yksiin 3 tonnin aisapainon kanssa.
Jännä juttu että mv-t usein luulee ettei lait koske maatalousajoa!
Naudan liete saattaa kyllä olla m3 alle 1000kg. sianliete ehkä jopa yli tonnin??
Jos lietevaunu on painava niin taitaa noukinvaunu-rehuvaunu painaa yhtä paljon?
Pitäisikö ongelma kohdan "ydin" ehkä ensin saada vastaamaan nykyhetken tilakoon kasvua--eli toisin sanoen ne pellot pitää olla
siinä kunnossa että lohkot kestää raskaan liikenteen --tuppaa vaan useasti nähdä turhan suuria koneita ojittamattomilla ja pienillä pelloilla
-
1 akselinen 10t, kaksiakselinen 18t. Jos kaksiakselinen on yli 1,83m akselivälillä niin 20t. Kolmiakselinen yli 1,3m akselivälillä 24t ja nämä painorajat koskee myös maatalousajoa. Yksiakselinen kärry ei sovellu oikein mitenkään. Agritechnikassa oli jopa 16m3 yksiakselisia kärryjä joiden omapaino oli kymppitonnin. Akselimassaa tulee kuormattuna noin 23t. Jokainen tietää mitä se tekee tiellä ja varsinkin pellolla.
Eli käytännössä yli 10 tonniset on laittomia pelejä ajaa tiellä kuorman kanssa? Siis jos oletetaan että vaunun omapaino menee suurinpiirtein yksiin 3 tonnin aisapainon kanssa.
Jännä juttu että mv-t usein luulee ettei lait koske maatalousajoa!
Naudan liete saattaa kyllä olla m3 alle 1000kg. sianliete ehkä jopa yli tonnin??
Jos lietevaunu on painava niin taitaa noukinvaunu-rehuvaunu painaa yhtä paljon?
Pitäisikö ongelma kohdan "ydin" ehkä ensin saada vastaamaan nykyhetken tilakoon kasvua--eli toisin sanoen ne pellot pitää olla
siinä kunnossa että lohkot kestää raskaan liikenteen --tuppaa vaan useasti nähdä turhan suuria koneita ojittamattomilla ja pienillä pelloilla
Harva varmaan kuvittelee että ei koskisi, pykäläviidakon tuntemuksessa on varmaan sitten paljo petrattavaa. Onhan esimerkiksi leveyssäännöissä omat poikkeuksensa maatalouskalustolle.
Ja onhan tuo tilakoon kasvu ja ja koneiden painon järkevänä pitäminen haasteellinen yhtälö. Siirrettävät massat kasvaa, mutta samanaikaisesti se maan tiivistymisen kannalta kriittinen akselipaino ei saisi kasvaa yhtään. ???
-
Ei ole kuin jeantillin lantakärry yks akselinen, se kulkee yllättävän hyvin pellolla ja tiellä.
Noukinvaunua kun vetää 55 kilometria tunnissa hiekkatiellä 30 kertaa päivässä, on tie kivan näköinen. En tiedä vaikuttaako paino enemmän vai kiire, mikä aina on kun on hetki satamatta.
-
Itellä ei ole muuten kokemusta kuin juurikin jeantilin 1-akselisesta kuivalantavaunusta urakoitsijalla ja kyllä se tuli tosi nätisti perässä. 16 mottinen vaunu isoimmilla renkailla mitä vaunuun saa. Tuumas urakoitsija että ennemmin uppoaa traktori paripyörillä... Ite oon sitä mieltä että kokonaismassa on pahempi asia kuin akselimassa ainakin pellolla. Ihan sama onko se massa yhden akselin päällä tai kahden jos pintapaine on sama. Samalla lailla se kokonaismassa kuitenkin vaikuttaa sinne syvempiin maakerroksiin...
-
Siirtoajoon iso kärry tai kuorma-auto/rekka. Pellolle letkulevitin.
-
Siirtoajoon iso kärry tai kuorma-auto/rekka. Pellolle letkulevitin.
Jos matka on kohtuullinen niin itse en pitäisi huonona ratkaisuna pellolle joku 120 heppanen raktori paripyörin ja yksaksdlinen 10 mottinen kärry letkulevittimellä tai jollain multaimella. Siirtoon sitten kaksi isoa kärryä ja iso veturi. Altalle oma täyttöpumpu tai sitten siirtoraktori takasiltaan joku pumppukuormain systeemi. Kuitenkin niin että siirtokärry jäisi aina pellolle tyhjennettäväksi kun toista haettaisi. Näin se kärry olisi oikeassa paikassa eikä olisi paljoakaan ylimääräistä liikehdintää mikä tulee kontin kanssa.
-
Siirtoajoon iso kärry tai kuorma-auto/rekka. Pellolle letkulevitin.
Jos matka on kohtuullinen niin itse en pitäisi huonona ratkaisuna pellolle joku 120 heppanen raktori paripyörin ja yksaksdlinen 10 mottinen kärry letkulevittimellä tai jollain multaimella. Siirtoon sitten kaksi isoa kärryä ja iso veturi. Altalle oma täyttöpumpu tai sitten siirtoraktori takasiltaan joku pumppukuormain systeemi. Kuitenkin niin että siirtokärry jäisi aina pellolle tyhjennettäväksi kun toista haettaisi. Näin se kärry olisi oikeassa paikassa eikä olisi paljoakaan ylimääräistä liikehdintää mikä tulee kontin kanssa.
Aika hankala keksiä keino jolla se liete saadaan näppärästi sieltä isosta kärrystä sinne pieneen. Ja onhan investointitarve jäätävästi isompi tuossa mallissa, 1 iso maantiekelpoinen lietekippo on astetta arvokkaampi kuin parin tonnin kontti.
-
Missäs just kattelin sellaista 1-akselista lietevaunua jossa oli 4 isoa pyörää rinnakkain. Mahanalus täynnä kumia ;D Olikohan ne akseloitu kahteen pyöräpariin ja joku pikkuinen keinu välissä.
Ei varmaan salli ajaa yli lehmänkokoisen kiven ;D
-
Joskuss aikaa sitten oli koneviestissä juttu jostakin päin suomea, missä oltiin tehty 20 kuution siirtokärry kuorma-autosta ja 10 kuution
1-akselinen levityspönttö. muistaakseni oli rosteria molemmat ja fentit vetureina. on tietysti kahelle akselille 20 mottia lillinkiä aika kova satsi.
-
Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.
Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.
-
Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.
Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.
Vääriä valintoja taitaa olla maailma täynnä :)
Siis ihan koko maailma. Ei tuollaista kuitenkaan tehdä juuri missään. Jännä että Lapin mitään kasvamattomia ja ilman tukia täysin arvottomia länttejä pitää varjella kuin kukkaa kämmenellä mutta Hollannin 50 000-100 000€/ha pelloilla mennään aika säännönmukaisesti raskaammallakin kalustolla. ;)
-
Toi systeemi pärjää vredolle tehokkuudessa ja on paljon halvempikin ja kaiken lisäksi vielä monet kerrat kevyempi ??? Työvoimaa tarvii yhden enemmän tietty vrt vredolla navetan viereen.
Joten miksi ei jos navetta on vaan oikealla paikalla?
Jos on pakko saada vähän kauemmas nii soittaa urakoitsijan ajamaan noilla rekkasysteemeillä.
-
Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.
Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.
Vääriä valintoja taitaa olla maailma täynnä :)
Siis ihan koko maailma. Ei tuollaista kuitenkaan tehdä juuri missään. Jännä että Lapin mitään kasvamattomia ja ilman tukia täysin arvottomia länttejä pitää varjella kuin kukkaa kämmenellä mutta Hollannin 50 000-100 000€/ha pelloilla mennään aika säännönmukaisesti raskaammallakin kalustolla. ;)
Kun katselee ulkomaan ajoja, siellä paljon >20metrinen letkulevitin vaunun perässä, samoja ajouria käyttävät ruiskuttajat, miksei letkulevitin myös
suomessa pätevä laite kevätkylvöjen edellä ajettuna-oreille ehkä haasteellisempi jos kovin märäät kelit, ja jos separoitu liete-sopisi ehkä myös keväällä nurmille.
Kesällä kuivalla kait multain parempi?
-
Toi systeemi pärjää vredolle tehokkuudessa ja on paljon halvempikin ja kaiken lisäksi vielä monet kerrat kevyempi ??? Työvoimaa tarvii yhden enemmän tietty vrt vredolla navetan viereen.
Joten miksi ei jos navetta on vaan oikealla paikalla?
Jos on pakko saada vähän kauemmas nii soittaa urakoitsijan ajamaan noilla rekkasysteemeillä.
Siis ei se mahdoton systeemi ole, tai edes huono, mutta väitit että on isolle tilalle "ainoa oikea systeemi". Ja ei se ole, on monia ihan toimivia ja isoilla tiloilla ympäri eurooppaa pellot eivät yleensä ole siinä vieressä. Jenkeissä voi olla eri juttu.
-
Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.
Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.
Miksei separoitu tavara suoraan pumpulla putkistoa pitkin pellolle, kastelulaitteen kautta? Ei tuu ku puomikastelulaitteen jäljet 70 metrin tjsp. välein.
-
Nyt mennään P.Peloton -osastolle, ja minen lietetouhuista juurikaan tiedä, mitä nyt muutaman kymmenen kuormaa joskus ajanut.
Mutta tuli tuosta edellisestä mieleen, voisiko pellon päähän ajetulla vaunulla ruokkia jotakin kelaavan sadetustykin tapaista vermettä? Kuskin hakiessa seuraavaa kuormaa toinen jäbä pellolla vetäisi sen tykin taas uudelle linjalle sillä aikaa.
- liian hidas - riippunee letkun koosta ja suuttimen suuruudesta?
- ei multaa - no oraille ei kai tarvitsisikaan ?
- kelausmoottori pitäisi olla lietteestä selviytyvää mallia
- liian kallis ?
- ei vaan toimi ?
-
Nyt mennään P.Peloton -osastolle, ja minen lietetouhuista juurikaan tiedä, mitä nyt muutaman kymmenen kuormaa joskus ajanut.
Mutta tuli tuosta edellisestä mieleen, voisiko pellon päähän ajetulla vaunulla ruokkia jotakin kelaavan sadetustykin tapaista vermettä? Kuskin hakiessa seuraavaa kuormaa toinen jäbä pellolla vetäisi sen tykin taas uudelle linjalle sillä aikaa.
- liian hidas - riippunee letkun koosta ja suuttimen suuruudesta?
- ei multaa - no oraille ei kai tarvitsisikaan ?
- kelausmoottori pitäisi olla lietteestä selviytyvää mallia
- liian kallis ?
- ei vaan toimi ?
asutuskeskusten lähelle sopiva systeemi .... :-X
-
Täällä Vredo-urakoitsija vetää perävaununa merikontista tehtyä pellonreunasäiliötä siirtyessään työmaalta toiselle. Taitaa mennä siihen vajaa nelisenkymmentä kuutiota, sopiva puskuri ajokaluston ja peltolevittimen välillä. Jos levityskalustona on traktori+pieni vaunu, tulee kaksi vedettävää, mikä saattaa olla tieliikennelain kannalta vähän ongelmallinen. Mutta voisihan sitä hinata vaikka sillä siirtokuorkilla (ja sitten pitää olla yhdistelmäkortti jne.)...
-
Siirtoajoon iso kärry tai kuorma-auto/rekka. Pellolle letkulevitin.
Jos matka on kohtuullinen niin itse en pitäisi huonona ratkaisuna pellolle joku 120 heppanen raktori paripyörin ja yksaksdlinen 10 mottinen kärry letkulevittimellä tai jollain multaimella. Siirtoon sitten kaksi isoa kärryä ja iso veturi. Altalle oma täyttöpumpu tai sitten siirtoraktori takasiltaan joku pumppukuormain systeemi. Kuitenkin niin että siirtokärry jäisi aina pellolle tyhjennettäväksi kun toista haettaisi. Näin se kärry olisi oikeassa paikassa eikä olisi paljoakaan ylimääräistä liikehdintää mikä tulee kontin kanssa.
Aika hankala keksiä keino jolla se liete saadaan näppärästi sieltä isosta kärrystä sinne pieneen. Ja onhan investointitarve jäätävästi isompi tuossa mallissa, 1 iso maantiekelpoinen lietekippo on astetta arvokkaampi kuin parin tonnin kontti.
Siinä peltokoneessa olisi pumppukuormain millä imisi siirtokärrystä. Ja samoin olisi joku ratkaisu siirtoraktorin keulassa millä saisi säiliöstä pumpattua hytin vierestä kärryyn. Toki kärry olisi inansa kalliimpi mutta toisaalta se kärry olisi aina sijoittunut optimaalisesti suhteessa levityskoneeseen. Ja pitkillä siirtymillä levityskone saisi tyhjän siirtokärryn hinattua uuteen kohteeseen. Itse epäilen että oikeasti tollasen ison kontin pyörittämiseen menee aika paljon aikaa ja se vaatii myös tilaa ja sekin on siirtokelpoiseksi rakennettuna kaikkea muuta kuin edukas.
-
Nyt mennään P.Peloton -osastolle, ja minen lietetouhuista juurikaan tiedä, mitä nyt muutaman kymmenen kuormaa joskus ajanut.
Mutta tuli tuosta edellisestä mieleen, voisiko pellon päähän ajetulla vaunulla ruokkia jotakin kelaavan sadetustykin tapaista vermettä? Kuskin hakiessa seuraavaa kuormaa toinen jäbä pellolla vetäisi sen tykin taas uudelle linjalle sillä aikaa.
- liian hidas - riippunee letkun koosta ja suuttimen suuruudesta?
- ei multaa - no oraille ei kai tarvitsisikaan ?
- kelausmoottori pitäisi olla lietteestä selviytyvää mallia
- liian kallis ?
- ei vaan toimi ?
Kaverilla tuollainen mitä sanoin, pumpulla vettä peltoon ja injektorilla separoitua sekaan, sadettamalla puomikastelulaitteella. Tykillä ei saa pskaa levittää, haju ja haihtumishaittojen vuoksi.
-
Tuohon tyyliin. Kestää kylätiet ja pellot.
https://m.youtube.com/watch?v=VSw63P4W3gk
Eli tuollaisella letkulevittimellä pysyvät pellot kunnossa. Varsinkin keväällä pohjamaa valittaa hurjia akselipainoja. Jos ei pitkiä letkuja halua vetää, isolla siirtovaunulla tai kuorma-autolla tiesiirrot.
-
Nyt mennään P.Peloton -osastolle, ja minen lietetouhuista juurikaan tiedä, mitä nyt muutaman kymmenen kuormaa joskus ajanut.
Mutta tuli tuosta edellisestä mieleen, voisiko pellon päähän ajetulla vaunulla ruokkia jotakin kelaavan sadetustykin tapaista vermettä? Kuskin hakiessa seuraavaa kuormaa toinen jäbä pellolla vetäisi sen tykin taas uudelle linjalle sillä aikaa.
- liian hidas - riippunee letkun koosta ja suuttimen suuruudesta?
- ei multaa - no oraille ei kai tarvitsisikaan ?
- kelausmoottori pitäisi olla lietteestä selviytyvää mallia
- liian kallis ?
- ei vaan toimi ?
Kaverilla tuollainen mitä sanoin, pumpulla vettä peltoon ja injektorilla separoitua sekaan, sadettamalla puomikastelulaitteella. Tykillä ei saa pskaa levittää, haju ja haihtumishaittojen vuoksi.
Ei tykillä eikä varmaan näinkään? https://youtu.be/RlivvR5f2qs
-
Joskinilla taisi olla tuollainen bäkspacen kuvailema kärry.
Kyl mun mielestä ison tilan ainoa oikea valinta on multain traktorin perässä ja siitä letku säiliöön. Pellot sitten isoja ja navetan vieressä ja levitettävä aine separoitua.
Miksei separoitu tavara suoraan pumpulla putkistoa pitkin pellolle, kastelulaitteen kautta? Ei tuu ku puomikastelulaitteen jäljet 70 metrin tjsp. välein.
Toi oliskin tosiaan parempi vaihtoehto separoidulla tavaralla. Lannoituksen saisi jaettua aika nätisti useampaan kertaan.
-
https://youtu.be/RlivvR5f2qs
Saattaa alatuulen puolella joku herkkänenäisempi vähän nyrpistellä nokkaansa...
-
pellonrakenteesta viis, non-stop olisi varmaan nopein, ei tarvi letkuja kelata tai konttia siirtää https://youtu.be/Tf-PfsS2nfY?t=41 (https://youtu.be/Tf-PfsS2nfY?t=41)
-
Vähän isommille pelloille tällainen
http://www.nuhn.ca/prod_spreader_quadtrain.html
(http://www.nuhn.ca/prod_spreader_quadtrain.html)
Pienemmille pelloille sama, mutta pienempänä.
-
Tuohon tyyliin. Kestää kylätiet ja pellot.
https://m.youtube.com/watch?v=VSw63P4W3gk
Eli tuollaisella letkulevittimellä pysyvät pellot kunnossa. Varsinkin keväällä pohjamaa valittaa hurjia akselipainoja. Jos ei pitkiä letkuja halua vetää, isolla siirtovaunulla tai kuorma-autolla tiesiirrot.
tulee tunnille hintaa kun otetaan letkusulkeiset mukaan :o
-
Meinaatko että se rekkaketju on sitten paljonkin halvempi?