Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.05.24 - klo:13:17

Kosmos-syysohra ei talvehdi paikalla, jolla jopa Olivin-syysvehnä ja Ryhti-kaura(!) sekä italianraiheinä talvehtii.

-SS-

Kyllähän se vähän näin taitaa olla. Mieluusti kyllä kuulisin lisää kokemuksia viime talven talvehtimisesta, jos jollakulla vain sellaisia on jakaa.

Tämä selvä. Syyskylvöisen kasvin talvehtiminen viihtymisen reuna-alueilla onnistuu silloin hyvin, kun itsellä ei sitä ole kylvössä, mutta naapureilla on. Kannattaa tarkkailla, kyseinen satoennuste toimii paljon paremmin kuin kaiken maailman lajikekokeet.

Siksi kannattaa jossakin vaiheessa pyrkiä keräämään TOS-siementä riittävästi, jotta voi laittaa loton vetämään joka ikinen vuosi.

Joskus 1990-luvulla joutui lottoamaan puoli vuosikymmentä peräjälkeen, jotta yksi talvehtiminen onnistui, paitsi että märkä elokuu pilasi senkin suursadon sitten.

-SS-

Nykyisen tiedon mukaan syysohra pitäis kylvää suht myöhään, samoihin aikoihin vehnän kanssa että kasvupiste ei pääse nousemaan liian korkealle vaan pysyy paremmin lähellä maanpintaa suojassa.
Tähän asti ohjeet on on painottanut aikaista kylvöä. Mutta onhan toki se talvehtiminen kriittisempi silti kuin muilla syysviljoilla.

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Kyllä tämä kylmä kevät oli vaikea syysviljoille. Aikaisinkin lannoitettu hybridiruis vaan kellastuu. Kaikki eivät nyt taida kasitonnareita saada, hyvä jos viistonnari irtoaa.  Syysvehnät ovat antaneet tilaa paljaille mulloslaikuille. Jokin niitä vaivaa, ainoastaan yhden kyläläisen pellon näin, jossa on kulmasta kulmaan erinomaisen hyvä kasvusto, useimmissa omissa palstoissa on hankalia kaljuja kohtia, ja on tuolla suurempia eturivinkin lohkoja, joissa ei vehnä voi hyvin. Jos nyt ei enää omia oraita tarvitsisi ylös äestää,  2,6 t hehtaarisato rehuksi on se vähimmäistarve, kaikki sen yli on plussaa.

-SS-

Täällä paljon pohjoisempana katellaan edelleen että kuoleeko nuo syysviljat kokonaan vai saako jotain lannoittaakin. Eilen ja tänään 4 asteen nurkilla lämpö, yöllä maa menee miinukselle noin kymmenen sentin syvyydessä, päivällä käy aavistuksen plussalla kun aurinko paistaa täydeltä terältä. Auringossa rajusti tehoa, mutta kylmä pohjoistuuli grogilasin eli kylmän ja jäisen meren yli puhaltaen tekee ilmasta todella kalsean.  Eilen alkoi kevätkynnöt, ja niin vain tänään löytyi routaakin olkisemmalta, runsassatoiselta ja multavalta kauran sängeltä. Muuten ei oo kolissut, ehkä tässä on viikonlopun nurkilla vähän kylvettävä vehnää ja kauraa, katella alkuviikosta jos lämpenee, mitä noiden syysviljojen kanssa tekee. Kun ei osaa ennustaa, herääkö ne henkiin kunnolla, kuten joskus heikosta alusta lähtien vai jääkö juromaan koko kesäksi. Kolmannes alasta menee varmuudella uusintakylvöön tai paikkaukseen. Vähän harmittaa kun alaa oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin koskaan ennen.

Pokallinen ikkunalasi pellon päälle niin näkee vähän aikaisemmin onko hengissä.

2019 kun syysvehnästä tuli 9-tonnari niin se meni huhtikuun lopulla ihan keltaiseksi. Maaliskuun lopulla olin antanut 200 kg salttua. Vapunaattona annoin loput ja sitten alkoi väri tummumaan.