No näitä löytyy 12 kappaletta enkä näe mitään syytä edes hakeutua velkasaneeraukseenkaan,kyllä se syy täytyy löytyä jostain muusta.

Lainaus käyttäjältä: KJL - 14.07.10 - klo:14:58

Lainaus käyttäjältä: iskra - 12.07.10 - klo:22:46

No täällä-B alueella ei paljon renkejä palkkailla noihin navettoihin,koittakaahan nyt viimeinkin laskea se tukieurosentti noihin juttuihin

Kyllä rengin palkkaaminen on enemmän kiinni tarpeesta kuin tukialueesta...

  Tarpeesta kyllä,mutta se likviditeetti on se reilun 5 senttiä litralle parempi jo siellä C alueella..
Eipä ole näkynyt noita konkurssiuutisia sieltä pohjoisemmasta,olihan sieltäkin noita Suomen suurimpia lehtimannekiineja,kuinka niillä hurisee?...

Niitä pohjoisen lehtimannekiineja riittää tänne agronettiin asti retostelemaan robottilaajennuksilla ja uusilla satojen tuhansien koneinvestoinneilla.
Silti etelän maidontuottajia pidetään koiran asemassa ja nälvitään sen kun keritään!

Traktorimerkki ei todellakaan ole konkurssin syynä.
Valttu ja nyykkärimiehet vaan juottaa traktorille sen välirahan erotuksen. Ei siinä sen kummempaa.

Vaikka viestiketjun aloittaja diplomaattisesti väittää, ettei tukiero tunnu missään, niin eron
HUOMAA SOKEA RIITTAKIN!

Laskekaa nyt piruuttanne ero sen 1500 000 litran mukaan...!
Konkurssi olisi varmasti vältetty pelkästään tällä ***** tukierolla!

En tiedä,kuinka kaikki aina onkin sen tukieron syytä,vaikka asianomainen itsekin sen kieltää.Kyllä kai se muustakin voi johtua.Pälkäneellä isäntä ainakin rehellisesti tunnusti rakentamisen aikaisen itsekontrollin pettäneen ja yhdistettynä muihin syihin aiheuttaneen konkurssin.Ja eikä sanallakaan ole syyttänyt tukieroa niinkuin ei vonFenttikään.

On se kyllä kumma jos joku lähemmäs satatuhatta euroa samasta työstä tuleva ero ei vaikuta kannattavuuteen.
 Täällä etelässä ei moni saa sitä rahaa edes bruttona..

vaikka tukieroa ei olisikaan, olisi konkurssi todennäköisesti tullut jokatapauksessa. Perustan mielipiteeni siihen että laskelmat tehdään kyseisen alueen tukien mukaan, eli jokin muu näihin on syynä. Jos joku tekee c-2 alueella investoinnin ja tekee konkurssin, niin taas voidaan sanoa että syynä on tukiero c-4 alueeseen. Eli ei tuloeroa voi syyksi sanoa, koska jokainen tekee investoinnin tiedossa olevien tukien ja muiden tulojen mukaan. Todennäköisesti tässä tapauksessa voisi ajatella syyn olevan pienessä pankissa, ja muutamassa isännän tekemässä virhearviossa. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 14.07.10 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: KJL - 14.07.10 - klo:14:58

Lainaus käyttäjältä: iskra - 12.07.10 - klo:22:46

No täällä-B alueella ei paljon renkejä palkkailla noihin navettoihin,koittakaahan nyt viimeinkin laskea se tukieurosentti noihin juttuihin

Kyllä rengin palkkaaminen on enemmän kiinni tarpeesta kuin tukialueesta...

  Tarpeesta kyllä,mutta se likviditeetti on se reilun 5 senttiä litralle parempi jo siellä C alueella..
Eipä ole näkynyt noita konkurssiuutisia sieltä pohjoisemmasta,olihan sieltäkin noita Suomen suurimpia lehtimannekiineja,kuinka niillä hurisee?...

Niitä pohjoisen lehtimannekiineja riittää tänne agronettiin asti retostelemaan robottilaajennuksilla ja uusilla satojen tuhansien koneinvestoinneilla.
Silti etelän maidontuottajia pidetään koiran asemassa ja nälvitään sen kun keritään!

Traktorimerkki ei todellakaan ole konkurssin syynä.
Valttu ja nyykkärimiehet vaan juottaa traktorille sen välirahan erotuksen. Ei siinä sen kummempaa.

Vaikka viestiketjun aloittaja diplomaattisesti väittää, ettei tukiero tunnu missään, niin eron
HUOMAA SOKEA RIITTAKIN!

Laskekaa nyt piruuttanne ero sen 1500 000 litran mukaan...!
Konkurssi olisi varmasti vältetty pelkästään tällä ***** tukierolla!

Laskeppas nyt alkajaisiksi paljonko C-alueella olisi tar***** tuon litramäärän kiintiön hankintaan.

Fenttikin on tainnut laajennusta valmistella silloin kun kiintiöt maksoivat 50senttiä+alv.

Hallinnollistahan ei C-alueella ole ollut jaossa samaan malliin kun A/B-alueella.

Ootte tainnu huonosti seurata konkurssiuutisia.

Meikäläisen pohjoinen tuki menee vielä ainakin 6 vuotta (2 vuotta pian mennyt) avustuseron ja korkeampien kiintiöhintojen maksamiseen.Eli investoinut tila on huonommassa asemassa täällä C-alueella verrattuna Ab-alueeseen.Joka tukialueella on kaatujia(naapuri kunnassa just yhden robon navetta) ja menestyjiä.Kai se managementti kummiskin eniten vaikuttaa...

Kurtsille:Meillä tuli vähän alle 200000 euroa enemmän velkaa navettaprojektissa täällä C1-alueella.Maitoa jatkossa pitäisi tulla enemmän kuin sun 400000 litraa(noin 600000-700000 litraa).Mun mielestä älkää olko siellä Ab-alueella aina kateellisia tänne C1-alueelle.Ei täälläkään kaikilla ole asiat paremmin kuin teillä.Päinvastoin... 

vaikka tukieroa ei olisikaan, olisi konkurssi todennäköisesti tullut jokatapauksessa. Perustan mielipiteeni siihen että laskelmat tehdään kyseisen alueen tukien mukaan, eli jokin muu näihin on syynä. Jos joku tekee c-2 alueella investoinnin ja tekee konkurssin, niin taas voidaan sanoa että syynä on tukiero c-4 alueeseen. Eli ei tuloeroa voi syyksi sanoa, koska jokainen tekee investoinnin tiedossa olevien tukien ja muiden tulojen mukaan. Todennäköisesti tässä tapauksessa voisi ajatella syyn olevan pienessä pankissa, ja muutamassa isännän tekemässä virhearviossa. Korjatkaa jos olen väärässä.

Näinhän se on, ei tukiero kaikkea selitä, kyllä laskelmat täytyy aina tehdä omien tulojen mukaan, eikä mahdollisten muiden tukialueiden tulojen ...
Sinänsä on ihan turha hakea syyllisiä, pikemminkin pitäisi pohtia syitä ja virheitä mitä on tapahtunut.
Yksikkökoon kasvu on haaste myös isäntäparille, kaikki kasvaa nopeasti, myös menot.

Näinhän se on, ei tukiero kaikkea selitä, kyllä laskelmat täytyy aina tehdä omien tulojen mukaan, eikä mahdollisten muiden tukialueiden tulojen ...
Sinänsä on ihan turha hakea syyllisiä, pikemminkin pitäisi pohtia syitä ja virheitä mitä on tapahtunut.
Yksikkökoon kasvu on haaste myös isäntäparille, kaikki kasvaa nopeasti, myös menot.

Niinpä Sotkettii taas munat ja vellit sekaasi!
Tukiero!  EI selitä kaikkea, mutta nykyysesä tilanteesa sillä om ratkaaseva merkitys kassan kestävyytee. AB-aluveella vartoillaa 9-12 kuukautta kassan mahrollista paranemista ,"VUASITTAIN". Verrattuna kuukausituloohi ja siihen ,että Rahootuslaitokset  on ainuita tianaajia! Ostot om kumminki tehtävä ajallaa , ainaki elukooren kans pulatesa!
Syyliiste hakemine on turhaa samoon ko jatkuva SYYTTELY . Sopivasa tilanteesa se yksiki lasku om liikaa ja oikiaan aikaa kestää talous melki mitä tahansa!

Syitä VF:n tilanteessa lienee kustannusten nousu (esim. p-ö urakoinnissa), maidon hinnanlasku, rahoittajien vastuu. Työn tekijöistä sen verran että suomalaisille työn tekijöille pitää ihan oikeasti maksaa pätäkkää jos haluaa sen pitää töissä ja motivoituneena. Alle 10 € / h jos löydät pysyvän tekijän niin saat onnitella itseäsi.

Lainaus käyttäjältä: Saaren paroni - 05.07.10 - klo:11:48

kiinnostais tietää mitkä asiat sai von fendtin päätymään parsinavettaan sillo ku se oli suunnitteilla?? tästä varmaa tulee taas kaikkia älykkäitä kommentteja mut kysymys ainaki on asiallinen. onhan niitä ennenvanhaanki ollu kartanoissa yli sataa lehmää parressa ja lypsetty ne on sillonki...

Ei saanu lainaa uuteen pihattoon ja parsinavetto oli suhteellisen edullista rakentaa -- 86 paikkaa rapiat 200 000 ekua. Ja monta kertaa ennemmin laajennettu pikkuhiljaa, putkistoo ja parsistoo vaan jatkoi edullisesti. Koko vajaan 200 lehmän navetto vasikkapaikkoineen on maksanu alle 350 000 ekua.

Jos velkamäärä olis ollu tuo ventin mainitsema 350 tE niin eiköhän se olis ittensä maksanu oli se tukialue mikä tahansa, mutta varsinaiset velat jotka tilanteen sai tähän pisteeseen johtuu tod.näköisesti aivan muusta. Eli unohdetaan se tosiasia että keskittyminen yhteen olennaiseen toimintaan kunnolla eikä yritetä sitä viimeistä euroa pitkin maakuntaa antaa mielestäni parhaan tuloksen. satasen ku tienaa kylillä niin kotona on sinä aikana tonni juossu ohi....

Lainaus käyttäjältä: Von Fendt - 05.07.10 - klo:19:56

Lainaus käyttäjältä: Saaren paroni - 05.07.10 - klo:11:48

kiinnostais tietää mitkä asiat sai von fendtin päätymään parsinavettaan sillo ku se oli suunnitteilla?? tästä varmaa tulee taas kaikkia älykkäitä kommentteja mut kysymys ainaki on asiallinen. onhan niitä ennenvanhaanki ollu kartanoissa yli sataa lehmää parressa ja lypsetty ne on sillonki...

Ei saanu lainaa uuteen pihattoon ja parsinavetto oli suhteellisen edullista rakentaa -- 86 paikkaa rapiat 200 000 ekua. Ja monta kertaa ennemmin laajennettu pikkuhiljaa, putkistoo ja parsistoo vaan jatkoi edullisesti. Koko vajaan 200 lehmän navetto vasikkapaikkoineen on maksanu alle 350 000 ekua.

Jos velkamäärä olis ollu tuo ventin mainitsema 350 tE niin eiköhän se olis ittensä maksanu oli se tukialue mikä tahansa, mutta varsinaiset velat jotka tilanteen sai tähän pisteeseen johtuu tod.näköisesti aivan muusta. Eli unohdetaan se tosiasia että keskittyminen yhteen olennaiseen toimintaan kunnolla eikä yritetä sitä viimeistä euroa pitkin maakuntaa antaa mielestäni parhaan tuloksen. satasen ku tienaa kylillä niin kotona on sinä aikana tonni juossu ohi....

M.O.T.

Loimaalla oli urakointiaiheinen tilaisuus, jossa kävi kolme Variota Urjalasta isot koneet perässään. Isäntä ajoi yhtä ja muissa palkkakuskit, tatjaanat kotona navetalla. Pientilan markassa kertoi euroajan alkuun niittävänsä 25€/ha perhosella kun toiset laskutti 35€/ha vanhalla Zetorilla ja Alternalla. Oma peltoala oli pieni suhteessa karjaan, eli peltotukia ja korkeaa rehuomavaraisuutta ei ollut toiminnan tukena. Myöskään maan osto ei ole selittämässä velkaantumista. Leluhyllyn vetovoima oli liikaa tälle ikuiselle pikkupojalle: traktoreita, rehukoneita, kaivuria, hienoa autoa. Urakointi oli vain tekosyy päästä pöristelemään ja napsimaan sieltä hyllyltä herkkuja.

Silti: tuo maitotilan kehitystarina on huikea, eikä ne koneet itsekseen niitä urakoita tehneet vaan kyllä siellä miehen työ on tehty. Loogista on edelleen palkita itsensä uurastuksesta autolenkillä vaunulla jonka vääntökäyrä osuu omaan makuhermoon jne. MUTTA mieluiten vasta aivan OMILLA rahoilla ne turhimmat luxukset.

Loimaalla oli urakointiaiheinen tilaisuus, jossa kävi kolme Variota Urjalasta isot koneet perässään. Isäntä ajoi yhtä ja muissa palkkakuskit, tatjaanat kotona navetalla. Pientilan markassa kertoi euroajan alkuun niittävänsä 25€/ha perhosella kun toiset laskutti 35€/ha vanhalla Zetorilla ja Alternalla. Oma peltoala oli pieni suhteessa karjaan, eli peltotukia ja korkeaa rehuomavaraisuutta ei ollut toiminnan tukena. Myöskään maan osto ei ole selittämässä velkaantumista. Leluhyllyn vetovoima oli liikaa tälle ikuiselle pikkupojalle: traktoreita, rehukoneita, kaivuria, hienoa autoa. Urakointi oli vain tekosyy päästä pöristelemään ja napsimaan sieltä hyllyltä herkkuja.

Silti: tuo maitotilan kehitystarina on huikea, eikä ne koneet itsekseen niitä urakoita tehneet vaan kyllä siellä miehen työ on tehty. Loogista on edelleen palkita itsensä uurastuksesta autolenkillä vaunulla jonka vääntökäyrä osuu omaan makuhermoon jne. MUTTA mieluiten vasta aivan OMILLA rahoilla ne turhimmat luxukset.

Kun ostaa ne kalut kerrasta omiksi, kätösellä, niin ei tartte laskea mitä saa maksaa. Tätä ei heinähatut tunnu ymmärtävän.