Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Marttila - 15.09.11 - klo:21:40
-
Iltaa raati.ois täsä tulevan viikon ohjelmassa parin hehtaarin lohkon kunnostus.lohko mallia haarapellon kiilapäitä ja sarka ojia moneen suuntaan.nyt mietin mitenkä ojittaisi.ajatus oli että ojiin putket ehkä 65 ja soraa alle ja päälle ja silmäkkeitä.vai pitäisikö vetää poikki sarkojen parinkymmenen metrin välein.putket vain saran poikki ilman kokoojia.lohkon keskellä kulkee vanha valtaoja.metsä ojituksessa lasku oja siirrettiin joten tämän joutaa tukkia.se on ilmeisesti putkitettava jottei siitä tule mutahautaa.sanokaa jos on parempia ideoita.soraa tämä systeemi vaatii ehkäpä pari kasettia.
-
Kun nuo sorat ja putket kuitenkin siinä tuhlaa, niin eipä kait se enää paljon kustannuksia lisää, kun tilaa salakaivinkoneen. Itse suunnittelee järkevän ojalinjat, salaojakoneessa kun on laser-laitteet, se kyllä osaa tehdä ojat oikealla vietolla. Itse 15 vuotta sitten pari lohkoa( 3 ha ja noin 2,5 ha) ojitin. Ei niihin mikään salaojakeskus suunnitelmaa tehnyt, määriteltiin teikein vaan kokoojan ja imuojien linjat ja ukkomara teki kaivuutyön ja laser-systeemi ohjasi kaivuusyvyyttä. Hyvin ovat ojat pelanneet. Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.
-
Iltaa raati.ois täsä tulevan viikon ohjelmassa parin hehtaarin lohkon kunnostus.lohko mallia haarapellon kiilapäitä ja sarka ojia moneen suuntaan.nyt mietin mitenkä ojittaisi.ajatus oli että ojiin putket ehkä 65 ja soraa alle ja päälle ja silmäkkeitä.vai pitäisikö vetää poikki sarkojen parinkymmenen metrin välein.putket vain saran poikki ilman kokoojia.lohkon keskellä kulkee vanha valtaoja.metsä ojituksessa lasku oja siirrettiin joten tämän joutaa tukkia.se on ilmeisesti putkitettava jottei siitä tule mutahautaa.sanokaa jos on parempia ideoita.soraa tämä systeemi vaatii ehkäpä pari kasettia.
Tuonne valtaojaan kannattaa ainakin laittaa salaoja pohjalle ja riittävästi soraa - pääsee vesi vanhoja tuttuja reittejä pitkin sitten ojaan ja sieltä putkeen. Tuo kokoojan tarve on vähän ???
-
Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.
Piti tähänkin jotain sanoa, mutta en jaksa. Tehkää itse kaikki vaan. :P
-
Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan. ;D
-
Tulevan kyntösuunta ei saisi olla salaojien suuntainen. Tämä määrää salaojien suunnan.
-
Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan.
No se on ainakin varmaa, että paremmin toimii kuin tuo avojiin pistetyt putket, joiden vietto on lähinnä mitä sattuu. Omat ilman varsinaista salaojitussuunnitemaa tehdyt ojitukset ovat pelanneet ihan loistavasti ja Suomen maasta kyllä taatusti samalla systeemillä ojitettuja peltoja kyllä löytyy. Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen? Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.
-
Juuri niin. Kuikka keväällä näyttää, missä meni vikaan.
No se on ainakin varmaa, että paremmin toimii kuin tuo avojiin pistetyt putket, joiden vietto on lähinnä mitä sattuu. Omat ilman varsinaista salaojitussuunnitemaa tehdyt ojitukset ovat pelanneet ihan loistavasti ja Suomen maasta kyllä taatusti samalla systeemillä ojitettuja peltoja kyllä löytyy. Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen? Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.
kunnolla suunniteltu on puoliksi tehty ;) No täytyy myöntää, että aika "risuaita" suunnitelmia suunnittelija olis halunnut tehdä, mutta kun esitti näkemyksensä "suoraviivaistamisesta" niin sekin kävi :) Tosin vielä suunnitelmat mappi ÖÖssä työhuoneen pöydällä. Avustuspäätös tuli viikolla , tämä syksy on kelienpuolesta menetetty ??? ??? ???
-
Yksi tuttuni teetti ensin ojituksen tuollasella nykyaikasella salaojakoneella ihan extempore tyyliin, ojalinjat maalaisjärjen mukaan ja laskuaukko valtaojaan sinne luonnolliseen suuntaan. Sitten salaojateknikko jäsenetuhintaan pisti toteutuneen ojituksen paperille ikäänkuin suunnitelmana ja sitten vaan hakupaperit sisään, tuli siitä kait hieman enemmän avustusta kuin tuo piirtäminen maksoi.
Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää. Omat vanhimmat ojitukset 60-luvun alusta on pilattu ainakin läpäisemättömillä maanlaaduilla liian vähäisellä soran käytöllä ja tiiliputkilla, sillä eihän niihin edes vesi mene kovin hyvin.
-
Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää.
Ilman soraa tullut tehtyä, turhaa haaskausta riittävällä ojatiheydellä ja kookosputkella. Tänä syksynä uusitaan ojitus noin 3.5ha pellon nurkalle, siinä -82 tehty tiiliojitus soralla ja näin päästään pellon kuivumisessa samaan vauhtiin muun lohkon kanssa. Ei oikeen toimi nykyisellään, samalla uusii koko ojaston kun muutakin ojitettavaa samalla nurkalla. Eikä soraa enää käytetä noilla nurkilla, turvemaa kyseessä, tosin ko. lohko ohutturpeista.
Nämä ojitukset tekee urakoitsija, haastava kohde kun kaatoja ei lainkaan ja imuissa kuitenkin mittaa eli pitää saada lähdöt suht syvälle ja pienellä kaadolla.
Omia ojituksia tullut tehtyä kookosputkella, normiputkella sorastaminen tökkii. Olisi tälle syksylle omaa ojitettavaa reilu 6ha:n lohko, mukavaa puuhastelua syksyn koleudessa. Maalaji läpäisevää, kaatoa jo valmiiksi puolen prosentin verranja imut lyhyitä, noin 200m pitkiä. Eikun laaseri pyörimään ja töihin, helppoa kuin heinänteko jyrylläkin, noissa olosuhteissa :)
-
Kun nuo sorat ja putket kuitenkin siinä tuhlaa, niin eipä kait se enää paljon kustannuksia lisää, kun tilaa salakaivinkoneen. Itse suunnittelee järkevän ojalinjat, salaojakoneessa kun on laser-laitteet, se kyllä osaa tehdä ojat oikealla vietolla. Itse 15 vuotta sitten pari lohkoa( 3 ha ja noin 2,5 ha) ojitin. Ei niihin mikään salaojakeskus suunnitelmaa tehnyt, määriteltiin teikein vaan kokoojan ja imuojien linjat ja ukkomara teki kaivuutyön ja laser-systeemi ohjasi kaivuusyvyyttä. Hyvin ovat ojat pelanneet. Tukeahan tuohon salaojitukseen olisi saanut, jos oikein kunnollisen suunnitelman olisi teettänyt, mutta tuen hyöty olisi täysin mennyt niihin lisäkustannuksiin, lähinnä siis suunnitelmaan ja valvontaan.
niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.
-
niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.
[/quote]
Kyllä jokainen korkotukilaina kannattaa ottaa minkä investointeihinsa saa, toki niitä ei kannata hankkia sillä mentaliteetilla että pitää ottaa lainaa kun saa halvalla...
Halpa korkosuoja, tällä hetkellä ei suurta arvoa mutta tulevista vuosista ei tiedä kukaan.
-
niihän se on, avustusten suurin hyötyjä on yllättävän usein proagria. Ja korkotukilainojen ollessa kyseessä pankki.
Kyllä jokainen korkotukilaina kannattaa ottaa minkä investointeihinsa saa, toki niitä ei kannata hankkia sillä mentaliteetilla että pitää ottaa lainaa kun saa halvalla...
Halpa korkosuoja, tällä hetkellä ei suurta arvoa mutta tulevista vuosista ei tiedä kukaan.
[/quote]
Mikä korkosuoja? Pankin lypsylehmä koko systeemi on. Nyt maksellaan korkotukilainasta melekee sama korkoa kuin kilpailutetusta asuntolainasta, ja korkotukilainassa maksetaan max 4% osa koroista, eli suuri osa tuosta osasta hukkuu reilunpuoleisiin marginaaleihin... Korkotukilana-symbolinen tuki. Mutta kuitenkin senverran halpaa rahaa että sitä ei kannata käydä irtisanomassa, vaikka tilin kate antaisi periksi.
-
Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen? Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.
Kaikki mikä laitetaan maan alle, tulisi saada kerralla kohalleen. On nähty kun joutuneet sarkaojia avaamaan uudestaan, ja tonkimaan putkia esille. ;D Muutama satku lisää hehtaarille miinus tuet, ja jaetaan salaojan käyttöiälle. Aika merkityksetön kustannus kyseessä, ja heti on selvät nuotit urakoitsijalle ja ittelle.
-
Tärkeintä salaojituksessa on maanlaatukohtainen riittävä ojitustiheys ja soraa ei kannata sitten säästää. Omat vanhimmat ojitukset 60-luvun alusta on pilattu ainakin läpäisemättömillä maanlaaduilla liian vähäisellä soran käytöllä ja tiiliputkilla, sillä eihän niihin edes vesi mene kovin hyvin.
Suomen vanhimmat tiiliputkiojitukset on tehty ilman soraa ja toimivat edelleen. Tiiliputki on muoviputkea parempi, jos maa on sen verran kiinteää, että sen saa kunnolla asennettua.
-
Kaikki mikä laitetaan maan alle, tulisi saada kerralla kohalleen. On nähty kun joutuneet sarkaojia avaamaan uudestaan, ja tonkimaan putkia esille. ;D Muutama satku lisää hehtaarille miinus tuet, ja jaetaan salaojan käyttöiälle. Aika merkityksetön kustannus kyseessä, ja heti on selvät nuotit urakoitsijalle ja ittelle.
Komppaan. Suunnitelman perustalta on sitten aika helpo lähteä hankkimaan tavaroita jne. Mutta täppärihän osaa itse kaiken parhaiten... ;D
-
Suomen vanhimmat tiiliputkiojitukset on tehty ilman soraa ja toimivat edelleen. Tiiliputki on muoviputkea parempi, jos maa on sen verran kiinteää, että sen saa kunnolla asennettua.
Kyllä ne tiiliputkiojat saatiin ehkä paremmin toimimaan, kun luovuttiin ihan sileistä päistä eli jatkoskohdasta pääsee vesi sinne putkeen. Mutta jos päät on sileät ja putket tiiviisti peräkkäin, niin aika huonosti se vesi sinne pääsee. Maailmantappiin tosiaan tiiliputki kyllä säilyy siellä maassa eli periaatteessa kestää jopa satoja vuosia. Itselläni pääosa maista kivennäismaita, joten tiiliputkikin toimii ihan hyvin. Savimailla sen sijaan runsaasta soramäärästä on hyötyä.
-
Kannataako sitten maksaa 150-200 euroa/ha suunnitelmasta, joka käytännössä toteuttaa ihan saman ojituksen? Tukien toivossa suunnitelman tietenkin voi tehdä, mutta hyöty siis on tasan +-0.
Kaikki mikä laitetaan maan alle, tulisi saada kerralla kohalleen. On nähty kun joutuneet sarkaojia avaamaan uudestaan, ja tonkimaan putkia esille. ;D Muutama satku lisää hehtaarille miinus tuet, ja jaetaan salaojan käyttöiälle. Aika merkityksetön kustannus kyseessä, ja heti on selvät nuotit urakoitsijalle ja ittelle.
Noviisi urakoottia jos ei tiedä kuinka putket pistetään maanalle. Jos on pikkuusenki silmää niin näkee ilman ensimmäistäkää mittausta lohkosta että kuinka ne putket kuuluu laittaa... Onko Prorahastuksen konsultaatio autuaaksi tekevä homma..?
-
Kyllä vaan "kunnon" salaojituksesta tulee kustannuksia, mahtaako 2500€/ha enää riittää...
Itse vedin muutamia vuosia sitten keväällä hyväksi äestetylle reilun neljän hehtaarin pellolle nelisen kilometriä putkea auralla ilman soraa. Hyvin on toiminut, jos olisi ollut yhtään märkä kevät niin olisi varmaan sora ollut hyödyksi. Neljän hehtaarin ojituksen kustannus auran vuokra mukaanlukien aika tasan tonttu+alv 8) 8) Traktorilla ajoa päivän verran lisäksi mutta on sen "kunnon" ojituksenkin jälkeen työtä ennen kun saa kylvettyä...
-
Jos osaa, tekee itse. Jos ei, tilaa homman avaimet käteen periaatteella. Yksinkertaista?
-
Jos osaa, tekee itse. Jos ei, tilaa homman avaimet käteen periaatteella. Yksinkertaista?
Entä jos vain luulee osaavansa? ;D
-
Mää en käytä aikaa luulemiseen, sillä mää teen just niinkuin itse tykkään. 8)
-
Mää en käytä aikaa luulemiseen, sillä mää teen just niinkuin itse tykkään. 8)
JUst joo... ;D
Jos nää ristuksen isännät osaas edes puolet siitä mitä ne elvistävät hallitsevansa, niin mitään tukiaasia ei edes tarvittaas ja kriisipalaverit olis kaikki peruttu.
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
Maakunnat ovat puolillaan isäntien ITTENSÄ säveltämiä salaojituksia.... ja sen kyllä huomaa. ;D ;D ;D
-
Mää en käytä aikaa luulemiseen, sillä mää teen just niinkuin itse tykkään. 8)
Ja ihmettelet kun ei vehnästä saa satoa ;D
-
Hauskaa juttua,kiva lueskella mutta parempaan pystytte, yrittäkää ;D ;D
-
Itsellä vanhat tiiliputkiojat joka lohkolla,ojaväli n 16m.Tosi harva siis.Noin 1-1,5 ha paloissa ojitusta uusittu muoviputkella ja tiukempaan n8-10m välein,tosin viljelykierron mukaan(erikoiskasvi).Aurakoneella putki maahaan ja soraa perkeleesti :) on tosin tyyristä sitä en kiellä.Urakoitsija teki alustavan suunnitelman.Olen ollut tyytyväinen.Mutta muistetaan että kysy erikoisviljelystä jossa traktorilla käyntikertoja pellolla perkeleesti ja samaa kohtaa myöten aina.Jokainen ojittakoon tarpeensa mukaan ;)
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan ??? Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat ???
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan ??? Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat ???
Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia :)
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan ??? Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat ???
Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia :)
Jaa niinkuin tekemisen ilosta?
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan ??? Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat ???
Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia :)
Jaa niinkuin tekemisen ilosta?
Ehkä lintujen ja ampiaisten pesäpaikoiksi ???
-
Itsellä vanhat tiiliputkiojat joka lohkolla,ojaväli n 16m.Tosi harva siis.Noin 1-1,5 ha paloissa ojitusta uusittu muoviputkella ja tiukempaan n8-10m välein,tosin viljelykierron mukaan(erikoiskasvi).Aurakoneella putki maahaan ja soraa perkeleesti :) on tosin tyyristä sitä en kiellä.Urakoitsija teki alustavan suunnitelman.Olen ollut tyytyväinen.Mutta muistetaan että kysy erikoisviljelystä jossa traktorilla käyntikertoja pellolla perkeleesti ja samaa kohtaa myöten aina.Jokainen ojittakoon tarpeensa mukaan ;)
Hamppua? ;D
-
Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista. Isäntä tasan tarkkaan itse tietää lohkonsa märkyydestä kärsivät kohdat, jonne kannttaa tieheämmin ojia pistää. Jos taas lohko on sarkaojissa vielä, niin aika helppo on päätellä, minnepäin kokoojaojan laskuaukko tulee.
Urakoijat taas useimmat ovat kymmeniä vuosia ojia kaivaneet, joten omaavat kyllä nk. maalaisjärkeä, jota välttämättä edes ole nuoremmilla salaojateknikoilla.
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.
-
Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista. Isäntä tasan tarkkaan itse tietää lohkonsa märkyydestä kärsivät kohdat, jonne kannttaa tieheämmin ojia pistää. Jos taas lohko on sarkaojissa vielä, niin aika helppo on päätellä, minnepäin kokoojaojan laskuaukko tulee.
Urakoijat taas useimmat ovat kymmeniä vuosia ojia kaivaneet, joten omaavat kyllä nk. maalaisjärkeä, jota välttämättä edes ole nuoremmilla salaojateknikoilla.
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.
ucd virkamieskoneiston elossa pitäjä ja pyörittäjä täp täp ;D
ei raasu osaa ojittaakkaan notta jonkun täytyy olla neuvomassa ja vetämässä välistä ;D
-
Salaojakoneet vaan ovat Laser-tekniikan ansiosta kehittyneet niin paljon, että suunnitteluntarve on aika minimaalista.
Mitä se vaikuttaa suunnittelutarpeeseen, katsotaanko syvyysohjaus sihdeistä vai laserilla? Muuten olen samaa mieltä kanssasi.
Maksoin pienen raivion salaojasuunnittelusta, koska samalla halusin "virallisen" suunnittelun valtaojan putkitukselle jonka epäonnistuminen olisi tuottanut haittaa myös naapureille. Urakoitsija sanoi, että kossupullosta olisi tehnyt salaojauunnitelman, jota kuitenkin jouduttiin soveltamaan. Suunnittelijan laskema soramäärä ei mahtunut ojiin.
-
Mää kannan täyden poliittisen vastuun vehnistäni ja salaojistani....
Pääasia, että isäntä saa itse päättää mitä tekee 8)
-
Ojituksen pääperiaate on se että ojia ei tehdä rinteen suuntaan. Siis jos halutaan että vesi kulkee ojissa pois pellolta.
Sen vuoksi vanhoihin sarkaojiin tehdyt salaojat harvoin toimii kunnolla, sarkaojat yleensä oli rinteen suuntaisesti tehtyjä.
Se on ollut kyllä kumma että miksi sarkaojat kaivettiin 90 astetta väärään kulmaan ??? Ja vielä lapiolla. Olivatko ihmiset silloin niin tyhmiä vai ajateltiinko että hevosen on kevyt vetää alamäkeen ja ylämäki nousee sitten kertyneellä vauhdilla. Toisaalta... jos rinne on niin jyrkkä että sitä ei voitu poikittain ajaa niin miksi ihmeessä siihen piti kaivaa ojat ???
Ennen on tehty ojia myös muista syistä kun peruskuivatuksen takia :)
Jaa niinkuin tekemisen ilosta?
Ehkä lintujen ja ampiaisten pesäpaikoiksi ???
Siihen aikaan maan rakennetta ei oltu vielä pilattu kymmeniä tonneja painavilla koneilla joten pinnan muotoilu ja sarkaojat rinteen suuntaisesti riitti.
-
Kylvää pellolle sinimailasta. Vetää ojat sitten siihen mistä tuo toisena vuotena kuolee :D
-
Eikös rinteen poikki tehtyjen ojien tarkoitus ole tasata lohkon vesitaloutta?
Sarkaojat täyteen periaatteella ei em.ihan toteudu,tosin siitäkin voi tulla toimiva.
Laserilla saa tosiaan vaan helpommin tehtyä kaadot ilman suunnitelmaa.Vanhanaikaisessa systeemissä paalutuksen jälkeen sihtien laitto oli helpompaa kuin omatoimisesti punnituskoneen kanssa.Tokihan omatoimipunnitustuloskin ihan hyvin onnistuu...
-
Muistan, kun 60-70 luvulla ojia Vaitilla(tehty kait vanhan sota-aikakaisen maastoauton rungolle) kaivettiin. Pystyteltiin sihtikeppejä, jotka määrittelivät sitten ojan viettoprosentin ja ojien paikan. Homma vielä varmistettiin höyläyksen(ihan käsipelillä tehtiin) jälkeen kaatamalla vettä ojan pohjalle ja katsomalla, että virtaa oikeaan suuntaan.
Laser-laittein varustettu kone ei tarvitse kuin suuntakepit, viettoprosentti tulee ihan tarkasti oikein, kun kone ottaa korkeuslukeman pellolle pystytetystä kiinteästä majakasta. Jos salaojaporukalla on vähänkin ammattitaitoa, niin taatusti ojasto pelaa, vaikka ei ProAgrian tekemää suunnitelmaa olekaan.
-
Jos salaojaporukalla on vähänkin ammattitaitoa, niin taatusti ojasto pelaa, vaikka ei ProAgrian tekemää suunnitelmaa olekaan.
Ainoa syy, miksi salaojakeskuksen suunnitelmaa tarvii, on karttojen dokumentointi. Omien ojitusten kartat voi joutua hukkaan, mutta salaojakeskuksen kartat löytyy aina, vanhatkin.
Omat maat suunnitelmien osalta helppoja, kun ei ole kaatoa, ne pitää itse tehdä. Hyvin on toiminut sekä omat ojitukset että ilman suunnitelmaa urakoitsijoiden tekemät. Karttojen tekeminen vaatii hiukan askartelua mutta ei paha nakki. Pitäisi vain tehdä sähköiseen muotoonkin että pystyisi jemmata useampaan paikkaan, paperikartat ja niiden merkinnät voi joutua huonoimmassa tapauksessa "varmaan" talteen :)
-
Eihän tuo kartan tekoon tarvittasi muuta kuin GPS-paikkannin tuohon salaojakoneeseen, silloin ne olisi paikannettavissa myöhemmin ihan sentin tarkkudella. Meikäläinen kun joutui tekemään lisäojia, niin piikillä ne kokoojaojat kuitenkin haettiin, vaikka karttakin oli, samoin imuojat, jotta lisäoja tuli niiden puoliväliin. Kun olisi tarkat GSP:n tekemät koordinaatit, niin myöhemmin olisi helppo hakea ojanpaikat.
-
Omien ojitusten kartat voi joutua hukkaan, mutta salaojakeskuksen kartat löytyy aina, vanhatkin.
Totta joo. Mulla oli iso osa kartoista "lopullisesti" hukassa ja marssin sitten salaojakeskuksen toimistolle kyselemään kopioita. Homma ei oikein lähtenyt etenemään, kun arkistoa on niin paljon. Pitäisi olla toimitusnumero. No, mulla oli yksi vanhoista kuvista mukana ja siitä saatiin toimitusnumero. Sen alta löytyi sitten kaikki kuvat. Tuli vaan mieleen, että minkälainen homma olisi ollut kaivaa niitä kuvia esille, jos ei tuota numeroa olisi ollut. Kuvien mukanahan tuo kulkee, ei sitä kukaan ole talteen ottanut.
-
Miksi pitää olla imut ja kokoojat erikseen.paremminhan toimii kun tekee suorilla vedoilla.
-
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.
ProAgria ei ole suunnitellut salaojituksia valovuosiin.
-
ucd virkamieskoneiston elossa pitäjä ja pyörittäjä täp täp ;D
ei raasu osaa ojittaakkaan notta jonkun täytyy olla neuvomassa ja vetämässä välistä ;D
persaukisilla tupajumeilla ei ole varaa mihinkään.... paitti toki tarpeettomiin koneisiin ja pilin jatkeisiin..
;D ;D
ps salaojasuunnittelua saa muualtakin kuin proo rahastus konsernista. Eikä se sielläkään ole niin hirmukallista tasoonsa nähden. 8) Siinä taloossa on paljon huonompilaatuistakin palvelua tyrkyllä.
-
Suunnitelmia kritisoidessa kannattaa tosiaan huomioida että suunitelmat voi kilpailuttaa, tekijöitä on useita ja toisekseen, se kaikki tuki ei todellakaan valu suunnitteluun tai sitten teitä on kusetettu suunnittelun hinnassa.
-
Suunnittelu on yksi ProAgrian tulonlähde, samoin kuin tämä paisuva EU-byrokratia, järjestelmä takaa systeemin hengissä pysymisen.
ProAgria ei ole suunnitellut salaojituksia valovuosiin.
Hyvä huomio. Salaojakeskus on ulkopuolinen firma.
-
Miksi pitää olla imut ja kokoojat erikseen.paremminhan toimii kun tekee suorilla vedoilla.
Huolto helpottuu aika olennaisesti jos lohkolla on yksi tai kaksi laskuaukkoa sen vaikka muutaman kymmenen sijaan.
Ja toiseksi lohko saatta olla kaltevuusoloiltaan sellainen että kokoojan joutuu tekemään vaikka keskelle. Näin ainakin täällä hämeeesä missä lohkot vähän joka suuntaan kaltevia vaikka korkeuserot ei suuria.
-
Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan :D Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on ???
-
Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan :D Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on ???
Naiset käyvät gynegologilla kerran vuodessa tutkituttamassa laskuaukkojaan :D
-
Paljonko salaojittajat ottaa huomioon tasaisen laskun eli laskun asteluku ei saisi muuttua vaan aina olisi tehtävä kaivo jos kaltevuus muuttuu. Ajateltu hyöty on että veden virtausnopeus ei muutu ja jätä sakkaa putkeen vaan veden nopeus on tasaisen tappavaa ja se vie kaiken sakan laskuaukolle saakka. Onko tämä vanhaa tietoa vai pystyykö sitä huomioimaan omatoimiojittajakin.
-
Ainoa ongelma on siinä, että kuinka usein niitä laskuaukkoja tutkitaan :D Itellä ainakin tekemättä muutamalta viime vuodelta. Pitäisi kai palkata ProAgria selvittämään mulle missä tilassa mun laskuaukot on ???
Naiset käyvät gynegologilla kerran vuodessa tutkituttamassa laskuaukkojaan :D
Taasko tämä meni tälle osastolle >:(
-
Yksi laskuakoo lykkää vedet ojaan, vaikka olisi jäänyt hiukan liejunkin sisään. Yksittäislaskuaukot herkempiä tukkeutumaan.
-
Yksi laskuakoo lykkää vedet ojaan, vaikka olisi jäänyt hiukan liejunkin sisään. Yksittäislaskuaukot herkempiä tukkeutumaan.
Eikä kaikkia lohkoja voi ojittaakaan muuten kuin kokoojan tekemällä.Kumpuilevissa maisemissa on usein ollut avo-oja keskellä lohkoa johon sarkaojat ovat vetensä laskeneet.