Aspekt alkoi jo hiukan toipua mullattomassa savimaassa.


Kuva: Aspekt syysvehnä pintalevitys, 1.4.2024

En sanoisi pintalevitystä ainoaksi orasten talvehtimisen vaikuttajaksi: muokkaus on vähintään yhtä merkittävässä osassa: Seuraavassa kuvassa on samaa Ceylonia, samalla tavalla levitettynä, ainoa ero on muokkaus, toinen olkipehkuun ja toinen kynnökseen. Olkipehku tuntuu liettyvän talvella paremmin, olisiko kyse tuosta ns. vesitilasta. Hiesuvoittoinen mäki on selvästi liettynyt jo syksyllä.


Punertava on kultivoitu sänkiputuun, vihreämpi on syyskyntö ennen levitystä, 1.4.2024

Pehmeämmällä maalla, jossa hirvieläinten tassunjäljet ovat syviä kuoppia, punertaa Ceylon enemmän. Ylensä rouste tappaa noilla saroilla oraat, nyt juurakko ehkä on vahvempi.


Kuva: Ceylon pintalevitettynä suoraan kynnökselle, kerta-ajo kevyellä äkeellä perään.  1.4.2024

Syysvehnä syysvehnän perään kylvettynä näkyy muutamia kämmenen kokoisia lumihomeläiskiä, ehkä normaalia suurempi kylvötiheys altistaa sille.


Kuva: Ceylon syysvehnä kyntö + tasausäestys + pintakylvö + äestys  1.4.2024

Toivottavasti takatalven mukana tulee suojaava lumikerros, nyt syysvehnä on arimmillaan, koska talvikaraistuminen on jo purkautunut, ja uutta kasvua on alkanut työntyä juurakosta. Eli oras on enemmän kevätviljan oraan kaltainen. Pakkanen voi vioittaa kovastikin.

-SS-

Savimaat kantoivat traktoria tänään. Eikä pyörään tarttunut savea. Pehmeämmät maat ovat erittäin pehmeitä, eikä pakkanenkaan niitä vahvista. Pitää vaan odotella.

-SS-

On hiukan surullista, kun joutuu tukihakulohkot ja kartat piirtämään ja mitoittamaan tilapäisvälinein nyt suunnitteluaikana, vaikka Vipuun piirretyt lohkot sisältävät ainoat lopulliset ja pätevät lohkorajat tukihakua varten. Kasvulohkojen järjestystä joutuu tukihaun avautuessa vahtimaan, muuten tietojen siirto jo valmisteltuun viljelyohjelmaan voi karata käsistä.

Tavallaan kahteen kertaan joutuu tallettamaan käsin ja sitten vielä vertailemaan ja korjaamaan käsin, koska automaattiset lohkotuonnit eivät välttämättä osaa korjata virheitä oikein.

Sirppi ei tuo asiaan apua, kuten ei Peltotukikaan. Muuten kyllä alkaa tuntua, että ainakaan Peltotuelle ei ole olemassaolon perustetta, koska Sirppi toimii samoilla nimityksillä ja sisältää myös varastokirjanpidon. Valmiit tukimaksusapluunat ovat jääneet Peltotuesta pois, joten nekin joutuu miettimään ja tallettamaan erillisinä riveinä itse.

-SS-

Luke kaskas toimii edelleen. Menee vaan sivulle https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/kasvinterveys/lukekaskas  ja rekisteröityy tunnuksella ja salasanalla, niin pääsee heti käyttämään. Käyttö tapahtuu selaimella. Omat havainnot pysyvät tallella, ja siellä löytynee tunnistuskuviakin. Muiden jättämät havainnot ovat myös näkyvillä. Luke tiedotteita voi lukea pääsivulla.

-SS-

https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/trailers/dump-trailers/cxnxhj.html
Tuhtikärryllä hintaa

Mikä toi on. Vähän erikoisen näköinen kipin tyvi. 3-kaatotyyli?

https://www.ss.lv/msg/lv/agriculture/agricultural-machinery/trailers/universal-trailers/hlgle.html#photo-2

Mielenkiintoinen häristin. Raiskuuman kylästä..

Niin, tuo oli Weckmanin kärryjen lippulaivoja, kyllä sitä Suomessakin sai ostaa. Jarrut ja kolmikaatokippi. Voi olla, että pysyy suorempana kuin joku nykyajan WS-80 , joka on edelleen kuin vanha halpismalli teli 65 hiukan leveämmällä lavalla ja raidevälillä.

-SS-

Tuota kasvintuhoojasovellusta ei tarvitse valita, niin kuin ei tuellista kasvipeitettäkään. Ehdollisuuden vaatimus voi olla kasvipeitteen osalta 0,5-4% . 200 hehtaarin tilalla 800 - 3200 €

Ei liene kovin merkityksellinen isommassa bisneksessä.

-SS-

No sitten jos toimii muillakin, niin OK. Olen tehnyt kalkinlevittäjälle ohjeet mm. Google koordinaateilla ja Karttapaikan kiinteistötunnuksilla ja vastaavilla.

-SS-

Useimmat peltotuki-ohjelmiston käyttäjät ovat ladanneet Sirpin älypuhelimeensa, ja päivittävät Peltotuessa tehtyjä toimenpiteitä Sirppiin, miettimättä edes, mitä varten.

Aikansa sillä Sirpillä leikki, mutta työtapa on vähitellen palannut siihen, että Peltotuen suunnittelu lähtee syksyllä liikkeelle Karttapaikan ilmakuvista* mittaamalla lohkot, syöttämällä ne Peltotukeen, kiinnittämällä viljavuustiedot ja suunnittelemalla kylvösiemenet ja lannoitukset. Peltotuessa ovat varastot, niin suunnittelemalla "toteutuneet" - välikehdellä varasto täsmäytyy järkevästi.

Sitten kun Vipu avautuu, piirretään ne lohkot Vipussa samaan a..b..c - järjestykseen, kuin jo talvella on suunniteltu, ja siirretään tiedot Peltotukeen ja päivitetään mahdolliset pinta-alaerot.

Tähän mennessä siis Sirppi antaa itsensä tiedoksi lähinnä Peltotuen käynnistys- ja sammutusvaiheessa, pyytäen synkronoimaan Sirpin.

No, pellolla kun tekee töitä, eipä siellä älypuhelinta pölypilvessä tule käytetyksi.  Illalla sitten kun ei jaksa käynnistellä tietokonetta, voi lojua tuolissa ja naputella Sirpissä toimenpiteitä tehdyksi.

Eli Sirppi voisi olla ihan hyvä viljelyohjelma, jos sitä olisi alkanut käyttää sellaisenaan. Peltotuen kanssa yhteenliitettynä en oikeastaan tule vastaan tilanteita, että voisi edes miettiä, mitä sillä Sirpillä oikeastaan voisi tehdä.

Nyt kun Peltotuen plus-osion tukilaskennat ja optimoinnit ym. ovat olleet poissa käytöstä, eipä Peltotuellekaan ole oikein muuta käyttöperustetta, kuin hyvin toimiva varastonhallinta suunnittelun aikana.

Onko niin, että Sirpissä Whatsapp on ainoa lohkojen jakamisen muoto, esim. kalkinlevittäjälle ? En käytä kyseistä appia.

*olisi mielenkiintoista tietää Nutikka Pro:n suunnittelijan peruste käyttöliittymälleen. Sitä ei voi edes opetella, koska toimintojen sijoittelujen ja käyttöjärjestyksen perusteita ei voi arkijärjellä käsittää.

-SS-

Ps. Miksiköhän niitä ei voinut niittää esim. kuukautta aiemmin?

Minä niitin aikaisemmin. Ja selvityspyyntö tuli kuukausi myöhemmin lohkoille sen takia, että odelma oli kasvanut todennäköisesti niin paljon, että valvonnassa näytti hoitamattomalta.

-SS-

Varsinkin kun kysymys oli 15-20 k€ bensaliikuttimesta.

Tuo ajonaikainen säästö on merkittävä, mutta suurelta osalta kyse on verotuesta, joka saa sähköautoilun näyttämään määräänsäkin edullisemmalta, vaikka sama tiestö, tarvittava bitumi ja valtion rahantarve ei muutu miksikään.

Eli tuon 35000 km:n aikana sähköautoilija maksaa energiaveroja (en tässä ota huomioon ALV, vaikka sekin kuormittaisi eniten bensaliikkujaa)  207 €, bensiiniautoilija 2415 €

-SS-

No nelipäiväisen työviikon ideahan on juurikin siinä, että katsotaan työajan sijaan lopputulosta.

Monella alalla, etenkin julkisen sektorin palveluammateissa, työajan vähennys viidenneksellä tarkoittaa samalla työnteon vähenemistä viidenneksellä, koska työn suorituksessa on olemassa aikataulutus. Hoitajamitoitus on aikaan sidottu, eli kuudestakymmenestä minuutista 48 minuuttiin muuttuva työtunti on sen 12 minuutin  osalta sitten tehtävä lisähenkilöllä. Kouluissa oppitunnit ovat samanmittaiset edelleen. Toki ryhmäkoon suurentamisella saadaan tuottavuus parannettua. Tai vähennetään kouluvuoden koulupäiviä. Mutta sekään ei kuulemma ole hyvä, kun Kotivalo ei osaakaan lukea peruskoulun päättäessään. Kaupan kassalla viidenneksen vähennys työaikaan tarkoittaa viidenneksen vähäisempää läpäisyä kassoilla. Mopoilijan mainitsemat rahdinkuljetus, linja-auton, raitiovaunun ja junan kuljettaminen, lentokoneen miehistö, kaikkiin voidaan sovitella - ja on soviteltukin - urakka- tai km-hinnoittelua, mutta tekniikka ja etenkin liikennelainsäädäntö estävät todellisuudessa idean toteutuksen. Kuormien suurennuksellekin on raja silloissa ja tien rakenteessa.

Teollisuudessa ei ole ollut mitään ongelmaa tehdä puolessa työajassa tuntityöläisen hommat. Salaisuus on urakkahinnoittelu ja solutyö, jota laiskat työntekijät vihaavat. Urakassa jotkut vain ovat PALJON nopeampia kuin muut, tiimien välillä voi olla kaksinkertaisia suorituksia hitaimpiin verrattuna.  Olen minäkin täysurakkaa tehnyt metallitehtaassa linjatyössä. Siinä on ansainnan mahdollisuus, mutta urakat lasketaan lopputuotteen kilpaillusta hinnasta, joten hidastelija ja kömpelö ei todellakaan pärjää. Tuntityöläisenkin tuotos niissä tehtaissa on näkyvissä, montako laatikkoa, lavaa, lavakehikkoa saa päivän aikana aikaiseksi. Jos ei pysty ns. "normaalijoutuisuuteen" , ei lopputuloskaan ole standardin mukainen. Monessa työssä, kuten ammattisiivouksessa on tämä normaalijoutuisuus jo puolen vuosisadan aikana määritelty siten, että ...kun työtä tehdään normaalijoutuisuudella, sitä jaksaa tehdä koko työpäivän liiaksi kuormittumatta. Jos kahdeksan tunnin keikka juostaan läpi kuuteen tuntiin, alkaa vammoja tulla. 

Suomen teollisuus ja yritysmaailma ei voi keskittyä jonkin "ajoneuvon ohjauselektroniikan erikoishuoltoon", jossa käsityö voikin olla murto-osa suoritteesta, lähinnä myydään tietoa, jota muilla ei ole. Hyvät niille. Tässä juonteessa nähty artikkeli onkin julkinen ilmoitus yrityksen myymästä valohoidosta, josta kate muodostuu. Eikä kestä kauan, kun joku innokas ottaa härkää sarvista ja tekee yksin koko tuon nelipäiväisen kokeiluporukan työt.

Eli palataan siihen, että lähes kaikki menobudjetoitu toiminta sopii mainiosti lyhennetyn työajan malliin, se pystyy rahoittamaan toimintansa määrittelemällä sen, kuinka leppoisasti haluaa ns. työt tehdä, ja sen jälkeen parasiittinä imee tarvittavan rahamäärän esimerkiksi veronmaksajan kukkarosta, jollei vapaaehtoisesti, niin sitten väkivalloin. Hyvänä esimerkkinä valtionhallinnon omasta väkivaltakoneistosta on Verohallinto, jossa 5126 työntekijän voimin kerätään tarvittavat rahat, vaikka sitten yksipäiväisen työviikon rahoitukseen. Vaikka kuinka tärkeää verojen keruu työnä onkaan, niin tuossa tapauksessa pääasiassa verojen kerääjä määrittelee rahantarpeensa itse ja tarvittavien työntekijöitten  määrän. Tuollaisessa tapauksessa "tuottavuutta" ei voi mitata, koska tällaisen menobudjetoidun organisaation tuottavuus on se rahamäärä, jonka se onnistuu kuluttamaan vuoden aikana.

Varsinkin lupaviranomaisten ja muidenkin hallintoalamaisten kyykyttäjien tuottavuuden sopisi olla mahdollisimman alhainen. Se on kansalaiselle paras tilanne, aivan kuin nukkuva lapamato olisi - ja arkijärjellä ajatellen onkin - isännälleen paras tilanne.

-SS-

Onko tämä kauppaviljan kosteus sitten vain paikkakuntainen kyykytysjuttu ? Tavoitehinta-aikana kosteus olikin se vakio valituksen aihe kauppiaalla. Keväällä kuivasin kylmäilmakuivauksella viljat kymppiin, niin sekään ei ollut hyvä, essunkaan sää vaa polttanu ole tätä ?
Olen tottunut viljan  kuivaamaan 11.5-12 %:iin, siitä ei saa kuivaushyvitystä enää, ja 1/3 kuivausajasta menee juuri tuon 2.5%- yksikön paistamiseen. Mut öljyhän on halpaa. Rypsillä ei polttoaine eikä aika ole niinkään merkityksellinen, mutta tärkeintä on, että kun nöyrästi vie näytepussia, ei aleta juoksuttaa lisäkuivaukselle. Turvallisen 6%:n nurkilla rypsi alkaa edelleen kuivatessa lämmetä nopeasti, ja siinä on melkein oltava se viimeinen tunti kuivurin ylätasanteella ja otettava näytteitä, jäähdytettävä alumiinipellillä ja mitattava sitä kosteutta viljasta.

-SS-

Juu vaikka en ole aikaisemmassa elämässä ollut Hankkijan kanssa tekemisissä, niin siellä kyllä on ammattimainen toiminta näkyvää: printteri sylki sopimukset allekirjoitettavaksi muutaman sekunnin päästä siitä, kun kilomäärästä oli päästy yhteisymmärrykseen.

Tuo jäi nyt itseä vaivaamaan, että tuota rehutakuuta ei tuotu viljakauppiaan taholta kauralle esiin, vain vehnälle.

En ymmärrä, miksi toimitusaika olisi ongelma, minusta paras toimitusaika on se, kun saa viimeisen lämpimäisen ulos kuivurista, ja sitten on lava jo putken alla odottamassa.

Aloin tässä tosissaan tutkia tuon toisen ketjun tilannetta, siellä on siis osakeyhtiön omia toimipisteitä seitsemän  ja yhtiölle raportoivia viljanvälittäjiä siellä aika joukko. Sitten on kauppiaskonttoreita 49 ja siellä sitten viljaa välittäviä  omamyyjiä, jotka raportoivat - kenelle ?

Tuo sekaorganisaatio on pitkällä aikavälillä kestämätön. Kenen keikat täytetään ensin, yhtiön viljanvälittäjän vai sopimuskauppiaan ?

-SS-

Huomasin ihmeellisen yksityiskohdan noissa rapsisopimuksen tarjoajissa: hyväksyttävä maksimikosteus toimituksissa on 9% !! Ainakin Apetit, Berner ja Viljatavastia sekä Hankkija pitävät tuota 9% rajana, Alavuden öljynpuristamolla näkyy olevan 7,5%

Milloin tämä muutos on tapahtunut ? 2021 Apetitilla näytti jo olevan se 9%.

Nyt alkaa vistottaa yhä lisää, se taannoinen  8.1% rypsiesinäyte, että lähdepä kuivaamaan rypsisi, ei oteta vastaan.

Kyllähän melko hyvin 5.5 %:iin  saa kuivatuksi, aikaa ja lämpötilan vahtimista siinä on, ja öljyä alkaa valua poistokanavasta, voi olla, että rasvapitoisuudessa tulee vahinkoa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 28.03.24 - klo:16:17

Tänään aloin ottamaan vipukuvia syysvehnistä, niin siellä oli ne aikaisemmin tulleet pyynnöt ja samoista lohkoista uudet tehtävät että voit ottaa kuvat 16.4 alkaen... .. no otin kumminkin nyt ne kuvat kun vielä vehnä vihertää...

En ole saanut mobiilia toimimaan vielä ollenkaan vaikka olen päivitykset ottanut käyttöön. Pitääkö huolestua. 

Mielestäni kyllä pitää. Näissä e-villen metsästäjänpuhelimissa, Samsung XCovereissa ja muissakin käytönkestävissä puhelimissa ongelma ehkä siinä, että vahvan mekaanisen rakenteen sisässä on jokin laitevalmistajan muuttelema käyttöjärjestelmä. Google Pixel tai uudehko Apple iPhone, taitavat olla näissä kriittisissä ohjelmissa varmimmin yhteensopivat vaihtoehdot.

Onneksi Samsung Note 10 ja Note 20 vielä toimivat Vipuappin kanssa, käytössä huomattua on, että kameralla pitää ottaa kuva melkein taivaasta, ei voi suunnata kasvustoa kohti, Samoin pystykuvausoletus hiukan oudoksuttaa, kun on tottunut ottamaan vaakakuvia.  Muistelen, että otin aluksi vaakakuvia, mutta sitten se kuva tuli sinne Vipuun silti leikattuna semmoiseksi pieneksi pystyviipaleeksi. Olen alkanut miettiä, josko hankkisi jonkin edullisen, yhteensopivan, hiukan pienempikokoisen perusälypuhelimen ja vahvemmat lukulasit, ja käyttäisi pelkästään sitä laitetta esimerkiksi tunnuslukusovelluksen ja vipuappin alustana. Säilyttäisi piironkinlaatikossa, ettei klasi hajoa tai jotain. Kai sen verovähennyksiin saisi.

Pieni apu ongelmiin voisi olla se, että jos jollakin naapurilla Vipu toimii, sitä laitetta voinee käyttää toisellakin tilatunnuksella, kirjautuu vain omilla pankkitunnuksilla siihen sovellukseen. Naapuriapu kunniaan.

-SS-