Aina välillä kuulee, kuinka huonoa rehua sitä biologisilla saa säilöttyä. Tuossa alla on sitä ihtiään
Tuoksuu ja maistuu hyvälle.

Tuhannen taalan kysymys: laskeeko hapolla pH noin alas tällä kuiva-ainetasolla ja paljonko sitä happoa on pantava, jotta tuohon pääsee?
 


Näytteenottopvm: 27.09.2011   Rehu: Apilavaltainen sr  Neuvonta >
Säilöntäaine: Kärki Sil-All   Säilötyyppi: Auma   
Näytetunniste: Syöttö   Näytenumero: 8341122363   
Sato: Kevät 
 
 
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
 
Säilönnällinen laatu   SJ > 
pH > 3,81   alle 4,34 (ka 304 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 38  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 68  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 12  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 403  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 43  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus   SJ > 
Kuiva-aine > 304  g/kg   
Raakavalkuainen > 150  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 430  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 708  g/kg ka  660 - 680 
Rehuarvot   SJ > 
ME (energia-arvo) > 11,3  MJ/kg ka   
OIV > 90  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 17  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 127   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ > 
Arvosana > 9   
 

Mikä on omasta mielestäs teillä tärkeimmät jutut rehunteossa että onnistuu? Ja Millä systeemillä tiivistätte aumaa?

Mitäs tulee kuiduksi seokseen?

Vehnänolkea laitetaan nyt, myöhemmin rypsin..sekaan menee myös hiukan vanhaksi päässyttä paalirehua. VR% 38, kuiva-ainesyönti 21kg/pv lehmä. Maitoa jotain 32-33.....

Tärkeitä juttuja on ne samat tylsät vanhat jorinat. Siilo tiivistetään telakaivurilla...mutta tuo on tiivistetty baggerilla.

Mitäs tulee kuiduksi seokseen?

***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...

***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...

Mutta kun ndf:n nousu tuon 500g tietämiin nostaa kuiva-aineen syöntiä niin, että väkirehuprosenttia nostettava, jotta pääsee tuohon 21 kilon tietämille. Karkeammalla rehulla menee helposti pari kiloa enemmän lehmää kohti.

En muista merkkii mutta olen nähnyt tapauksen jossa bioloogisella on rehusato pilattu . Sama päinvastoin , hyvää rehua myös bioloogisella .

Hyvän rehun olet saanut apilasta, olet ollut melko aikasin liikkeellä rehuarvojen mukaan? Meillä on vähän se kokemus apilasta että sen on pakko antaa valmistua ennenkun ajaa sen niittomurskaimella, kun meinaa mennä ihan mujuksi nuorena. Tästä syystä varmaan myös NDF on pikkusen alakanttiin, mutta erinomaista rehua syönti-indeksi oikein 120! Sen huomasin että sokeri oli vähän alakanttiin että kun sulla on aperuokinta niin jotain sokerirehua on varmaan tarpeen lisätä, kun jos sitä ei ole pötsissä tarpeeksi niin ongelmia voi tulla pötsin terveyteen ja sitä kautta tuotoksiiin ym. Huomasin että käytössäsi on Kärki-Agrin säilöntäaine. Kesällä sain kuulla ko. putiikin kaupparatsulta että juuri heidän firman aineet ovat sellaisia että ne eivät käytä rehun sokeria käymiseen... Tjaa miten on sun rehulles käynyt? Kun olet ollut noin aikasin liikeellä - huiman hyvä D-arvo ja muut arvot kielii siitä että sokeria pitäisi olla rehussa runsain mitoin... AIV-hapolla kun säilöttiin aikoinaan 1-satoa ja jos oltiin vielä ajoissa liikkeellä niin tuppas olemaan vähän liikaakin sokeria niissä ja sekään taas ei ollut hyvä asia. Kohtuu kaikessa, mutta tosiaan puolensa kummallakin säilöntämenetelmällä siis hapolla ja biologisella.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 29.09.11 - klo:19:27

***Samaa katsoin. Tuolla ndf:llä tarvitaan melkopaljon jarrua...

Mutta kun ndf:n nousu tuon 500g tietämiin nostaa kuiva-aineen syöntiä niin, että väkirehuprosenttia nostettava, jotta pääsee tuohon 21 kilon tietämille. Karkeammalla rehulla menee helposti pari kiloa enemmän lehmää kohti.

***Jep onnistuuhan se näinkin, kun tuosta jarrusta pitää huolen. Hyvin olet onnistunut myös tuossa valkuaispitoisuudessa. Ei ole päässyt nousemaan liian korkeaksi vaikka rehu nuorena korjattuna. Paljonko nurmille on annettu typpeä keväällä?

minkä vuoden satoa oli?   ei kai vain ekaa vuotta?   itellä vähän hirvittää nuot ekat paalit kun liian aikasin mänin, mut hyvä kun ite turaa niin peilin eessä saapi valittaa!            ennen nauvojat aina haukku noita apilapitoisia juttuja tein sitten paalinn eli aumaan ja aikasin tahi myöhempään,    muta karja oli joten kuten hengissä kuiteskii!       ja kuivaa heinää söivät joka tapauksessa 3-5 kiloon , sano neuvola mitä tahansa!

Apilavaltaiset sai 30-40 kiloa typpeä keväällä ja vähemmän apilaa sisältävät 60... ka-sato oli jossain 3.5tonnin tietämillä, joten satotasoitusta tuolla kertakorjuulla tulee kahteen niittoon verrattuna. Toisaalta toinen kierroskin antoi sen ja kolmas (jos loput saadaan pois) on kolmen tonnin kieppeillä. Valkuaisen kanssa onnistuminen on monesti ihan tuuripeliä. Tänä vuonna sitä oli

Sokeria lehmä tarvii aika vähän, mä pidän tärkeämpinä noita käymistuotteita. Apemies osaa selittää mitä sokeri pötsissä tekee. Apilalajikkeella taitaa olla isompi merkitys tuossa mujuuntumisessa, tässä on eestiläisten myymää Marsia ja Atlantista. Onpa vähän myös Bettyä. Heinäkasvina on timppaa, englanninraiheinää ja rainataa....yhtään ensimmäisen vuoden heinää ei ollut tässä näytteessä. Pääosa on korjattu 4. ja 5. vuoden täydennyskylvetyistä. Edempänä makkarassa on myös ensimmäistä satoa....

otit varmaan parhaan rehu tupon näytteksi että pääsit oikeen elvisteleen tälle palstalle

otit varmaan parhaan rehu tupon näytteksi että pääsit oikeen elvisteleen tälle palstalle

En ottanu itte, työntekijä otti noin 15 metrin matkalta. Mulla ei suurta kaipuuta ole elvistelyyn, kaikki rehu ei todellakaan ole tuota tasoa. Toinen ja kolmas niitto on aivan arvoitusta....mutta tuolla on hyvä parannella vähän heikompaa rehua.

Enkä mä vois muutenkaan elvistellä, kun laadusta saa kiittää niitä tyyppejä, jotka tekemiseen osallistui.

Oletko ryssinyt biologisella vai mikä kivestää

tommosen tuloksen mulle arpoivat:

Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129

 

tommosen tuloksen mulle arpoivat:

Rehulaji:
01 Nurmisäilörehu
Sato:Kevät
AnalyysiTulos
Yksikkö Säilönnällinen laatu pH 4,62
NH3-N 26 g/kg N
Maitohappo 8 g/kg ka
VFA 0 g/kg ka
Liukoinen typpi 235 g/kg N
Sokeri 72 g/kg ka
pH tavoite 5,06
Koostumus
Kuiva-aine 486 g/kg
Raakavalkuainen 199 g/kg ka
NDF 502 g/kg ka
D-arvo 738 g/kg ka
Arvio näytteestä
Arvosana
Tulkinta 24
Tulkinta 28
Rehuarvot
ME 11,8 MJ/kg ka
OIV 93 g/kg ka
PVT 62 g/kg ka
Syönti-indeksi
120
ME-indeksi
129

 

Onks tää nyt sitä "ydinpolttoainetta"    

Olisit niittäny illalla niin oliis sokerit enempi kohillaan