Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Nipa - 14.07.08 - klo:09:22
-
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?
-
Parsien pituusmittaa voit lähteä pohtimaan mittaamalla omien lehmiesi pituuden päästä häntään. Nykylehmillä on vielä taipumus kasvaa... vrt. jalostustavoitteet eri roduilla. Tämän päivän mustat ja ay:t alkavat olla jotain 260 cm (ylikin) pitkiä. Muistelen nähneeni viime talvena jonkun mitoitusohjeen jossa käytävien leveydeksi suositeltiin noita esittämiäsi lukuja 4m ja 3m.
Lisäänpäs tänne, että meillä on yli kymmenen vuotta vanha pihatto ja ruokintakäytävä mitoituksineen siltä ajalta... 3 m 40 cm. Se on liian kapea. Kun lehmät ovat syömässä, kaksi lehmää ei mahdu kunnolla sivuuttamaan toisiaan syömässä olevien lehmien takana. Aiheuttaa ylimääräistä "tönimistä ja tuuppimista". Välikäytävä on 2m 80 cm. Siellä harvemmin on ruuhkaa mutta en lähtisi tätäkään käytävää alle kolmimetrisenä tekemään tänä päivänä.
-
Mitoituksesi ovat riitävät, minimimitoitukset. Eläinliikenteen toimivuuteen vaikuttavimmat tekijät = Oikea ruokinta ja tilaa väistää.
Parhaita kompromisseja, ruokintakäytävä 4m ilma sorkkapallia, jota ei pidä nykypäivänä enään rakentaa. Takakäytävä sen 3 metriä tai 3,2. Vielä niin, että navetassa ei ole lehmien kuljettavana alle 2 metrisiä paikkoja missään välissä. Perusselkeä ja mieluummin rakolattialla (kalliimpi kyllä rakentaa) > eläimet puhtaampia, jalat terveemmät, ei niin "kone riippuvainen"... Parsissa kaltevuutta 4-5%, ei takaviisteitä, riittävän jämäkkä parsipeti lehmien alle sekä korkeus takareunassa kompromissi min 20 cm. 3m seinäparressa voi etutilaa käyttää kuivikkeille / huoltokäytävänä. Ruokintapöydällä etuaitana, jotain muuta kun vaakaputki, joka sekin oikealla korkeudella toimii > u-mallinen etuaita hieman eteenpäin kallistettuna ehkä paras.
Älä missään ylitä/alita suositusmitoituksia, jos vain yksi "neuvoja" on sitä mieltä. Parsiraudoissa etuputki 80 cm (kalustevalmistajilla pyörii suositus 10 cm jäljessä) eli päänesteet pois alhaalta ja ylhäältä. Nämä neuvot ei kenenkään muun eduksi kun tilojen hyvinvointiin tarkoitettuna. Osta vermeesi keneltä parhaaksi katsot mitoitukset löytyvän. Museomallilla asiaa: johon lisäys makuupituuteen +1m, jos karkeaa minimi mitoitusta haetaan seinäparsille. 1,7m +1m = 3m 30 cm jää "kasvuvaraa".
-
Mnusta olis hyvä jos molemmat käytävät olisi 5 m leveitä. Makuuparret 3,5m*1,6 m, navettaa kiertää 1,2 m leveä tarkailukäytävä. Myös parsirivien kohdalla vastakkaispäitten kohdalla. Juoma altaat joka päädyssä, poikkikäytävä aina 12 parren jälkeen. 4 m leveä. Ruokintapaikkoja 700 mm leveitä 1,2 kertaa eläinmäärä. Lypsyasemaa taikka roboa ennen erillinen keräilytila johon mahtuu puolen tunnin taikka min 12 eläintä väljästi odottamaan. Ritilöiden pintaraapoille erilliset parkkitilat, noin 25 neljöä jokaisen lantakäytävän päähän. Oma 4m*4m sairaskarsina ja kioski jokaista alkavaa 8 eläintä kohti. Kovalla pohjalla ja runsailla kuivikkeilla. Näin olisi minusta hyvä.
Mutta koska mulla ei ole kuutta (6) ilmasta renkiä putsailemassa parsia yms tiloja sekä navetta pitää itse maksaa suosittelen seuraavia käytävämittoja. 3,2 m ruokapäydän vieressä + 1,2 m syöntiparret. Makuukäytävä 2,8 m. Poikkikäytävät 2 parren levyisiä. Ei umpiperiä eläintilaan. Makuuparsi seinää vasten 2,7 m ja naamat vastakkain 2,5 m. Parre leveys; Israelissa käytetään 1,1 m. Mutta suosittelisin AY riittää 1,2-1,25 FR +10 cm leveyttä. Ruokapöytää ei ulkoseinille. Olen nähnyt yhtä hyviä 1,5 milj euroa maksaneita kuin 600 000 maksaneita navetoita 70-80 lehmän luokassa viimevuosina.
-
Tuo 3,2 m ja syötiparsi riittää väljyydeksi siinäkin tilanteessa että kioskit aukeaa tälle käytävälle (luonnollisesti) sekä pari kolme harjaa. Näillä mitoilla ei ole 13000 keskituotos elintila olosuhteista kiinni.
-
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon
Minimivaatimus toiminnan kannalta lienee viime vuoden aikana ilmestyneestä rapostista (mikä se nyt oli?) ja maksimimitat luottokelpoisuudesta.
Niin se vaan on. Koko ajan toitotetaan, että navetan pitää olla halpa, mutta samaan hengenvetoon ollaan vaatimassa erittäin väljää pohjaratkaisua. Kun toiselle kumartaa, toiselle pyllistää.
-
ei se tuotos välttämättä ole mitoista kiinni (siis järkevässä määrin) vaan eläinten terveys. kapeissa tiloissa pakenemiset ja kiimahullut aiheuttaa helposti vedin polkemia, vastapoikineilla riski muljauttaa lonkat ja muuta sellaista.
-
Puhtaimmat lehmät tähän mennessä näin nyt navetassa, jossa mitoitukset olivat suunnilleen Nipan mainitsemat. Syöntikäytävä taisi tosin olla 4.5m. Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Kiitokset vaan yrittäjäpariskunnalle vierailusta :)
-
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa .
Siinä vasta työläs ratkaisu. Taitaa olla kuiviketta aika reilusti?
Kyllä mä tykkään täysritilästä, iha siksi ku mulla kerta on :D
-
Meillä takakäytävä 2800, ruokintakäytävä 3600, parren syvyys seinänvarressa 3000, vastakkain 5300, oikeastaan välikäytävät ovat myös tärkeitä olla riitävän väljiä. Se on tosi, että käytävien leveys ei ole suoraan verrannollinen tuotokseen.
-
Siinä vasta työläs ratkaisu. Taitaa olla kuiviketta aika reilusti?
Ei se niin työläältä vaikuttanut 2-3min/käytävä/kerta. Se on vähän mitä tykkää tehdä ja miten eläinten oloista välittää. Puhtaat lehmät oli nopeita lypsää, kun ei jalkoja dippailla jatkuvasti siihen raapan edessä kulkevaan paskavalliin. Kutterinpurua parsissa oli kyllä riittävästi.
Kyllä mä tykkään täysritilästä, iha siksi ku mulla kerta on :D
Meilläkin on toisessa navetassa täysritilä, enkä tykkää yhtään. :D
-
kaiketi siellä meni oma aikansa ajella eläimet pois että pääsi tyrkkää kakkia?
Kyllä minä arvostan eläinten olosuhteita, tulee kuitenkin muistaa että homma on kuitenkin meillä ainakin tulosvastuullista. Eläinten olosuhteet tulee olla kunnossa, mutta esim hiehokarsinat tehden niin että takalaidassa on yksi rivi makuuparsia , osaritilään taikka täysritiläkarsinaan verrattuna helposti 1000 € hiehopaikka. Jopa enemmänkin. Onkin mietittävä onko ne tarpeelliset. Missään ei ole osoitettu että täysritiläkarsinassa eläimet kärsivät. Sitten kun joku kertoo sen kiistattomin näytöin että eläin kasvaa nopeammin, on kestävämpi, tinehtyy paremmin taikka joku muu taloudellisesti mitattava indikaattori kiistatta puoltaa parsikasvatuksen paremmaksi. Silloin muutan näkemykseni ja siirryn heihin.
Sillä ei meillä ole ainakaan ongelmia ritilällä makaamisen suhteen, kun parsipedeillä on kutteria riittävästi löytyy makuupaikkakin sieltä "suojasta". Eri asia on jos jollakin on ongelmia ritilällä makmisen suhteen, etsisin ensin kyllä syitä toisaalta. esim: parren mitoitus, onko laumassa sarvijämiä jollakin niin että terrorisoi muita, parresta kun on hemmetin hankala paeta kun takana joku seivästää. Eläin oppii välttämään niitä, kipu opettaa.
Siis korostan että eläinten olosuhteilla on merkitystä, mutta maidontuotanto tarkoittaa ekonomisia lähestymistapoja aivan kaikkiin toimintaympäristön osatekijöihin. Enkä tarkoittanut että yleisesti ottaen väljyys navetassa tarkoittaa keskituotokseen lisää. Tarkoitin että se asia on jostakin muusta kiinni kuin eläintiheydestä noilla mitoilla. Olettaen että lehmi on enintään makuupaikkoja vastaava määrä. Makuupaikkaa odottava lehmä ei lepää=tuota maitoa. Se odottaa. Pelkästään lehmien pitäminen on juttu erikseen.
-
Lehmät oli lypsyllä kakin pukkauksen aikaan.
Yleensäottaen suhtaudun noihin sun perusteluihin aika skeptisesti. Tuntuu, että joka toinen maidontuottaja veisaa vähän samaa virttä noista "kustannuksista" ja ekonomisesta lähestymisestä. Lopussa jo paljastuu, että omatoiminen eläinaineksen uudistus on ilmaista, eikä elinikää lyhentävät ja tuotosta alentavat olosuhteet olekaan ekonomialla perusteltuja. Vaan silkalla ymmärtämättömyydellä. Tästä on monta esimerkkiä ja vedän tähän alle pari.
Ritiläpalkit ja lietekuilut navetassa.
Paitsi että on suuressa mitassa kallis, tällä valinnalla saadaan sonta jäämään koko ajaksi navettaan ammoniakkeineen päivineen. Alapoisto ei asiaa juuri paranna sen kummemmin kuin verhoseinätkään. Sonta on rakennuksessa ja pysyy. Yhdessäkään ritiläpalkkinavetassa, jossa olen käynyt, ei ilmanlaatu yllä lähellekään näiden amerikan/vironmallisten verhoseinänavetoiden tasoa. Jatkuvan ammoniakkialtistuksen vaikutuksia terveyteen voi haeskella netistä. Eläinten elinikä lyhenee ja tuotos alenee. Ei välttämättä näy ekonomiassa vielä 50 lehmän karjassa 9000 keskituotoksella paljoa, mutta on siellä kuitenkin.
Lannanpoisto automaattiraapalla ym. "automatisointi".
Blah. oikein perusteltuna varmasti hyvä, mutta yleensä lähtökohdat on valittu väärin perustein. Hyvä esimerkki on toi kakin pukkaus traktorilla. Sulta jää olennaiset asiat kokonaan huomiotta. Kuten se, että lehmät ovat jo lypsyllä lannanpoiston aikana. Vaijeriraappaan verrattuna yhdenkään lehmän ei tarvitse dipata sorkkaansa siihen paskaan, jota raappa vetää koko ajan jollain käytävällä. Tämän vaikutus vaikkapa tarttuviin sorkkasairauksiin on merkittävä. Samalla raapan kolhimia jalkoja on huomattavasti vähemmän. Kun uritetut käytävät on vielä valettu reilun prosentin kaltevuuteen, pysyy kävelypinta kuivana pitkään. Raapat tuskin olisivat kustannuskysymys, vaan traktorilla tapahtuvalla lannanpoistolla on selviä etuja raappaan verrattuna. Sorkat olivat, kuten eläimet kokonaisuudessaankin erittäin puhtaita.
Summa summarun. Koon kasvaessa tulee aina uusia asioita myös eläinten hyvinvoinnin kohdalla merkittäviksi myös taloudellisessa mielessä. Huvittavalta tuntuu joskus pienten karjojen väittäminen jotenkin eläinten hyvinvoinnin kannalta paremmiksi ;)
-
Hmm tuli olo että jollakin on pari aaria sakiaa hernettä jossakin.
Juurihan sanoin että omat parret joka hieholle laitan jos jossakin osoitetaan että siitä olisi hyötyä.
Noista muista seikoista. Kyllä alapoistoa saadaan niin paljon tarvittaessa että koko poistoilma lähtee alakautta, siis jos on tarve ja rakennetaan asiat niin. No minun kokemukset kun palkkaväellä asioita joutuu toisinaan hoitamaan, on tärkeää että ei ole työvaiheita jotka sitoo useampia tekijöitä kellotarkkuuteen.
Kyllä kaiketi investoijilla lähes kaikilla on tuotantotavoite asetettu viisinumeroisiin lukuihin. Ole kokenut omalta osalta kylmäpihaton (1994-1999). Tavoitellut säästöt investointikustanuksissa tulee osamaksuun ajan myötä. Joka vuosi on enemmän kuin pari päivää puuhastelua kylmyyden takia.
Verhoseinärakenteet tulee uusintaan alle kymmenen vuoden, olkoon kyse verhokankaasta taikka "ilmapalkeista", siis palkeet ei palkit.
-
Hmm tuli olo että jollakin on pari aaria sakiaa hernettä jossakin.
Voihan olla. Mulla ei oo syytä hermostua. Kukin saa tulla uskollaan autuaaksi ;D
Juurihan sanoin että omat parret joka hieholle laitan jos jossakin osoitetaan että siitä olisi hyötyä.
Noista muista seikoista. Kyllä alapoistoa saadaan niin paljon tarvittaessa että koko poistoilma lähtee alakautta, siis jos on tarve ja rakennetaan asiat niin. No minun kokemukset kun palkkaväellä asioita joutuu toisinaan hoitamaan, on tärkeää että ei ole työvaiheita jotka sitoo useampia tekijöitä kellotarkkuuteen.
Alapoistoa saa vaikka kuinka, kunhan panee sähkön töihin. 9-10kk/v huutaa flektit hyvinvointihallelujaa ja lopun aikaa elukat joko kärvistelee ammoniakin kanssa tai yrittäjä paahtaa lisälämpöä halliin niiden flektien vetää ulos. Tuon energiankulutuksen kun kertoo niillä vuosilla, jotka rakennus kestää, selviää homman mielekkyys. Tuloksena on melkein puoliksi yhtä hyvä kuin painovoimainen ilmanvaihto ja kaupan päälle saa energialaskun ;D Painovoima ei vaadi ulkopuolista energiaa......
Kun lehmiä on satoja, ei töitä "toisinaan" jouduta teettämään työntekijöillä. Työnantajan vastuulla on, että kunkin vuoron tiimi tietää omat tehtävänsä. Ei asioiden tarvi mennä kellon tarkkuudella, kunhan toimii keskenään yhteen.
Kyllä kaiketi investoijilla lähes kaikilla on tuotantotavoite asetettu viisinumeroisiin lukuihin. Ole kokenut omalta osalta kylmäpihaton (1994-1999). Tavoitellut säästöt investointikustanuksissa tulee osamaksuun ajan myötä. Joka vuosi on enemmän kuin pari päivää puuhastelua kylmyyden takia.
Verhoseinärakenteet tulee uusintaan alle kymmenen vuoden, olkoon kyse verhokankaasta taikka "ilmapalkeista", siis palkeet ei palkit.
Kyllä investoijilla voi tavoitteet olla korkealla, mutta pääseekö niihin on toinen asia. Mitä korkeampi tuotostavoite, sitä pienemmät hyvinvointikysymykset on huomioitava. Asiat muuttuvat paitsi ajan ja lisääntyvän tiedon myötä, myös koon kasvaessa. Kuten se, että ysärikylmäpihatoilla ei ole mitään tekemistä katostaan eristetyn leveärunkoisen verhoseinäpihaton kanssa. Siinä mielessä kokemuksesi ei kerro mitään noiden käytettävyydestä. Verhoseinien uusintahan on samanlainen säännöllinen huolto, kuin automaattiraappojen vaijerien vaihto, huippuimurien vaihto tms. huolto.
Ei verhoseinärakenteilla tai viileillä pihatoilla yleensäkään suoria investointikustannuksia juuri alenneta, vaan käyttökustannuksia. Kuten uudistuskustannusta, energiaa, työmenekkiä, lääkintäkustannusta ymym...ai mutta omat hiehot ja oma työhän on ilmaista ;D
Vakavasti ottaen. Navetan olosuhteiden tulee mun mielestä olla niin lähellä sitä luontaista laiduntamista kuin mahdollista. Hernettä en nenään vedä, vaikka oletkin eri mieltä. Mulla on kuitenkin perustelut omille väitteilleni ;)
-
eikö käytävillä oikeasti ole paskaa jos lanta poistetaan vaan 3 kertaa avokourusta kun ritilältäkin sen poistaisin mielelläni ainakin 4kertaa. siis ihan lehmien takia. vai sontiiko ne vaan sinne lypsyasemalle?
ja hiehoista. kovin moni ei niitä hiehoja ilmaiseksi kasvata ja omien hiehojen työ on lähes ilmaista kunhan lannanpoisto ja ruokinta toimii.
-
Heh kyllä näin on, uskokaamme mihin haluamme.
Omista eläinmääristä en viitsi selittää, olen valinnut anonymiteetin linjan, ja se lisäisi liikaa tunnistettavuutta.
-
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !
Paljonkos muuten verhoseinä maksaa neliöltä ?
Entäs mitenkäs toimii kennolevyseinä, joka toimii samalla ajatuksella kuin verho ?
-
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !
Tätä jäin miettimään minäkin... Johtuneeko siitä, että vaijeri/kettenkiraappa ei vedä suurta kakkamälliä? Tuota tuota, nuoruuden innolla putsailimme kymmenen vuotta, ylikin, traktorilla lantakäytäviä. Lehmät pysyivät toki puhtaina kuten Adam S kertoi mutta nyt kun ikää on jo tullut ja luontainen laiskuus pukkaa (tai mukavuudenhalu) tai sitä oikeasti haluaa helpotusta tähän työn arkeen... päädyimme jokunen vuosi sitten laittamaan lantakoneen ja se kone on uskomattoman ihana vekotin. Huoltotarvehan sillä on kuten kaikilla muilla koneilla. Meillä on sellainen hydraulinen lannanpoistokone. Öljyt pitää vaihtaa ja kaipa niitä letkujakin alkaa menemään jossain vaiheessa, samoiten kuin kaikkia kuluvia osia. Työaika navetalla väheni liki tunnin päivässä lantakoneen myötä. Ja se on paljon. Näin vanhenpana sitä osaa arvostaa vapaa-aikaakin. Minusta lehmät eivät ole juuri sen likaisempia kuin aiemminkaan.
-
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !
Paljonkos muuten verhoseinä maksaa neliöltä ?
Entäs mitenkäs toimii kennolevyseinä, joka toimii samalla ajatuksella kuin verho ?
Meille tuloo täydellinen verhoseinä asennetuna sis. sää aseman 8850€.Neliöhinnaksi jää 73€. Dairyteciltä. Kennolevyn toiminnasta ei tietoa mutta olisi ollut samaan halliin 3000 ekua kalliinpi eikä olisi saanut automaattiseksi siksi päädyimme verhoseinään. Eristävyys parempi mutta työläämpi. Haittapuolena lisäksi yöllä äkilliset lämpötilamuutokset joihin maunuaalinen systeemi ei reagoi. Saa tulla kattomaan!!! rakennetaan parasta aikaa.
-
ei kai se navetan ilmakaan ihan äkillisiin lämpötilan muutoksiin reagoi kun siellä hönkii erinäinen määrä pattereita.
-
[/quote]
Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !
[/quote] Uskon että aika moni naru/vaijerikoneen käyttäjä miettii miksi ei laittanut kerralla stranco ketjumalleja
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Entäs mitenkäs toimii kennolevyseinä, joka toimii samalla ajatuksella kuin verho ?
Kennolevyn toiminnasta ei tietoa mutta olisi ollut samaan halliin 3000 ekua kalliinpi eikä olisi saanut automaattiseksi siksi päädyimme verhoseinään. Eristävyys parempi mutta työläämpi. Kyllä kennolevyyn saa täyden automatiikan, olkoon sitten läppämalli, taikka ylös alasmalli, seinässä taikka harjalla, paksuutta 8-12-18-xxx mm kaksi taikka kolmikerros.
-
meille on tulossa dairyteciltä veivillä säädettävät verhot. hinta 41,15 neliöltä asennettuna.
-
Puhtaimmat lehmät tähän mennessä näin nyt navetassa, jossa mitoitukset olivat suunnilleen Nipan mainitsemat. Syöntikäytävä taisi tosin olla 4.5m. Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla.
Lypsy kolme kertaa päivässä ???
-
ei kai se navetan ilmakaan ihan äkillisiin lämpötilan muutoksiin reagoi kun siellä hönkii erinäinen määrä pattereita.
Kylläpä se saattaa muuttua jos yöllä ilma muuttuu nopeasti kylmenpään suuntaan ja alkaa tuulemaan niin ainakin vasikoille saattaapi tulla vilu!
Miksei vaijeri/kettinkiraappaa voi käyttää pelkästään lypsyn aikana automaattisesti --> ei tartte kuskia !
[/quote] Uskon että aika moni naru/vaijerikoneen käyttäjä miettii miksi ei laittanut kerralla stranco ketjumalleja
Lantakäytävät kiinteät ja uritetut ja lanta poistettiin kolmesti päivässä traktorilla. Sitä raappamiesten harhaa jatkuvan kolaamisen tarpeesta ei voi perustella muulla kuin osaamattomalla rakentamisella.....sama koskee ritiläpalkkia.
Entäs mitenkäs toimii kennolevyseinä, joka toimii samalla ajatuksella kuin verho ?
Kennolevyn toiminnasta ei tietoa mutta olisi ollut samaan halliin 3000 ekua kalliinpi eikä olisi saanut automaattiseksi siksi päädyimme verhoseinään. Eristävyys parempi mutta työläämpi. Kyllä kennolevyyn saa täyden automatiikan, olkoon sitten läppämalli, taikka ylös alasmalli, seinässä taikka harjalla, paksuutta 8-12-18-xxx mm kaksi taikka kolmikerros.
[/quote]
Joo kyllä saa, muttei meille ollut ainakaan viimme talvena sitä Dairyteciltä tarjottavana!
-
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?
Mää oon tässä koittanu sovittaa kolmirivistä 20 metrin leveyteen ja noin se näyttäisi onnistuvan. Tai viimeisimmässä kuvitelmassa mää tingin ruokintakäytävästä 20 cm päät vastakkain olevien parsien hyväksi, kummassa siitä sitten hyötyä enempi olisi? Jonkun suosituksen mukaan näyttäisi 380 riittävän ruokintakäytävälle, parsirivien väliin jopa 260.
Ruokintapöydän leveys 400.
Rakennuksen pituus sitten tarpeen mukaan. Nykyisessä on parret 115 leveät , niin aattelin, et 120 riittäisi? Suositus näyttäisi olevan 130 +/- 10 cm.
Verhoseinät kun on suunnitteilla, niin pitääkö etelän eli auringon puolella olla seinänvierusparret vai ruokintapöytä? Asialla on merkitystä lähinnä lehmien uloskulkureitin ja ajourien risteämisessä.
-
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?
Mää oon tässä koittanu sovittaa kolmirivistä 20 metrin leveyteen ja noin se näyttäisi onnistuvan. Tai viimeisimmässä kuvitelmassa mää tingin ruokintakäytävästä 20 cm päät vastakkain olevien parsien hyväksi, kummassa siitä sitten hyötyä enempi olisi? Jonkun suosituksen mukaan näyttäisi 380 riittävän ruokintakäytävälle, parsirivien väliin jopa 260.
Ruokintapöydän leveys 400.
Rakennuksen pituus sitten tarpeen mukaan. Nykyisessä on parret 115 leveät , niin aattelin, et 120 riittäisi? Suositus näyttäisi olevan 130 +/- 10 cm.
Verhoseinät kun on suunnitteilla, niin pitääkö etelän eli auringon puolella olla seinänvierusparret vai ruokintapöytä? Asialla on merkitystä lähinnä lehmien uloskulkureitin ja ajourien risteämisessä.
Tuossa parren leveydessä kannattaa miettiä tuleeko ritilänavetta ja pitääkö illa luomu hyväksytty. Ritilää jos haluaa mahdolisimman paljon, niin parren leveyttä kannattaa silloin kasvatta. Pituudesta en tiedä että rupeaako jossain vaiheessa sotkemaan. Vaatimus kun on luomussa tällähetkellä 50% lehmän käytössä olevasta vähimmäispinta-alasta oltava kiinteää. Eli kun vähintään 6 neliötä per lehmä pitää olla tilaa pihatossa missä vapaasti liikkua, niin siitä on 3 oltava kiinteää. Tuon 6 neliön yli menevä osuus saa olla sitten vaikka ritilää.
-
...luomussa tällähetkellä 50% lehmän käytössä olevasta vähimmäispinta-alasta oltava kiinteää. Eli kun vähintään 6 neliötä per lehmä pitää olla tilaa pihatossa missä vapaasti liikkua, niin siitä on 3 oltava kiinteää. Tuon 6 neliön yli menevä osuus saa olla sitten vaikka ritilää.
Saksasta tulee idea laittaa n. metrinen ritiläosuus lantakäytävän keskelle. Raapat vetää päältä tai sit pökkää jollain pörisevällä, kun sivut kuitenkin kantaa painavan koneen. Tuo on käytössä jo Etelä-Suomessa.
Kuvia ranskankielisestä Sveitsistä. Nuoret, umpparit ja ryhmä vuohiakin ovat kuivikekarsinoissa toisella sivulla - päällä kuivikepaalit. Näkyy olevan talikkomallinen oljen levitys. Lannanpoiston ajaksi elukat ilmeisesti ajetaan ulos.
https://stadtland.swissmilk.ch/de/blickwinkel/was-machen-bauer-und-baeuerin-eigentlich-im-winter-ich-schaue-hinter-die-kulissen/
Putiikin rakennuskuvia http://www.broquet-leuenberger.ch/ConstructionPics.aspx
-
Mitkä olisi sopivat mitoitukset kolmeriviseen pihattoon,mitä on kokemuksia. Onko tilaa tarpeeksi jos välikäytävä on 3 metriä ja ruokintakäytävä 4 metriä vastakkaiset parret 5 metriä ja seinäävasten 3, mitoitukset tuntuvat kokoaja vaan kasvavan tulis nyt tehtyä riittävän välijää, mutta parsia ei taida kannattaa 130 leveitä tehdä vai?
Mää oon tässä koittanu sovittaa kolmirivistä 20 metrin leveyteen ja noin se näyttäisi onnistuvan. Tai viimeisimmässä kuvitelmassa mää tingin ruokintakäytävästä 20 cm päät vastakkain olevien parsien hyväksi, kummassa siitä sitten hyötyä enempi olisi? Jonkun suosituksen mukaan näyttäisi 380 riittävän ruokintakäytävälle, parsirivien väliin jopa 260.
Ruokintapöydän leveys 400.
Rakennuksen pituus sitten tarpeen mukaan. Nykyisessä on parret 115 leveät , niin aattelin, et 120 riittäisi? Suositus näyttäisi olevan 130 +/- 10 cm.
Verhoseinät kun on suunnitteilla, niin pitääkö etelän eli auringon puolella olla seinänvierusparret vai ruokintapöytä? Asialla on merkitystä lähinnä lehmien uloskulkureitin ja ajourien risteämisessä.
Tuossa parren leveydessä kannattaa miettiä tuleeko ritilänavetta ja pitääkö illa luomu hyväksytty. Ritilää jos haluaa mahdolisimman paljon, niin parren leveyttä kannattaa silloin kasvatta. Pituudesta en tiedä että rupeaako jossain vaiheessa sotkemaan. Vaatimus kun on luomussa tällähetkellä 50% lehmän käytössä olevasta vähimmäispinta-alasta oltava kiinteää. Eli kun vähintään 6 neliötä per lehmä pitää olla tilaa pihatossa missä vapaasti liikkua, niin siitä on 3 oltava kiinteää. Tuon 6 neliön yli menevä osuus saa olla sitten vaikka ritilää.
Tuohon auttaa myös sorkkapallin leventäminen noin metrin levyiseksi, kun turhaan siinä lehmän etujalkojen alla ritilää on. Samalla säästää rakentamiskustannuksissa ja kuilu pelaa kapeampana varmemmin.
-
Kun teette pihaton niin riittävän suuret ovet sorkkahoitopaikkaan . Monissa betonielementtipihatoissa on ovet liian pienet . Selitetään et oven päälle pitää jättää riittävästi betonia et kestävät . Voi kai sen ovielementin tehdä toisella tapaa .