Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Sivuja:1 [2] 3 4 ... 8
« edellinen seuraava »
  • Tavallinen aihe

Aihe Lämmityskattila  (Luettu 59420 kertaa)

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #15 20.11.13 - klo:20:27
Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 20.11.13 - klo:20:05
Lainaus käyttäjältä: maraani - 20.11.13 - klo:14:35
Palveltuaan 11 vuotta Jämä Nature vaihtui Arimax 60 -kattilaan, jolla alkaa nyt kahdeksan lämmityskausi. Tosin aloittajan tarpeeseen kommenttini ei lisäarvoa tuo, tuo kun on vain klapikattila. Mutta hyvin on pelannu ja teho on enemän oikean suuntainen kuin alkuperäisessä. Varaaja on 2,8 m3 ja 50 kiintom3 kärytetään vuodessa.

Näyttää uudemmassa mallissa olevan savukaasuimuri, tuossa meidän kattilassa ei ole. Menee vaan aika lailla pienemmällä piipulla näemmä, me kun jouduttiin piippukin silloin vaihtamaan. Toisaalta kattilan hintakin on "hiukan" pompsahtanu... :)
Hajosiko Nature vai oliko tehonpuutetta? Se on vähän pieni 3000l varaajaan.
Itse lämmitin vain puolitoista vuotta, mutta kuulemani oli alitehoiseksi havaittu alusta asti. Enkä minäkään siitä tehoja tietenkään saanu eikä varaaja lämminnyt koskaan kunnolla. Ihan tyhmää, kun käyttövesikierukka on vain varaajassa.

Uudenvuodenpäiväaamuna sitten vesi lorisi iloisesti pesään ja heti meinasin, että reikiä tulee lisää jos sitä ohutta takaseinää yrittää hitsata. Uusi kattila saatiin suht äkkiä, mutta piippu vähän kesti. Talossa olevalla öljykattilalla lämmitettiin väliaika, onneksi oli leuto alkuvuosi.
    Kirjattu
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #16 20.11.13 - klo:20:30
Puulämmitteisistä kattiloista yleensä... Voiko noihin alapalokattiloihin laittaa muutakin kuin puuta. Kaikenlaista poltettavaa tavaraa menee tällä hetkellä kattilaan. Joskus poltettiin kanatkin kun löytyi välillä kuolleena häkistä ;D Ajattelin vaan että muovit ei taida oikein olla hyvää polttoainetta alapaloisessa kattilassa :-\
    Kirjattu

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #17 20.11.13 - klo:20:34
Muistan vaan, että vakola aikoinaan noita testasi. Kun varaajaa kattiloilla lämmitettiin, siis  lähdettiin nollatasosta, niin Arimax 35 pääsi 72% hyötysuhteeseen ja Jämä Nature noin 80% hyötysuhteeseen. Täyden tehon hyötysuhde arimaxsilla oli  luokkaa 84-85% ja naturella 87-88%. Että ei ne kovin paljon jääneet siitä 90%:ta. Jos puu ei ole sitten todella kuivaa, voi vaan unta nähdä korkeista hyötysuhteista 8)
    Kirjattu

maraani

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3117
  • Jos pyörä ei vedä, se jarruttaa
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #18 20.11.13 - klo:20:35
Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 20.11.13 - klo:20:30
Puulämmitteisistä kattiloista yleensä... Voiko noihin alapalokattiloihin laittaa muutakin kuin puuta. Kaikenlaista poltettavaa tavaraa menee tällä hetkellä kattilaan. Joskus poltettiin kanatkin kun löytyi välillä kuolleena häkistä ;D Ajattelin vaan että muovit ei taida oikein olla hyvää polttoainetta alapaloisessa kattilassa :-\
Ei olekaan, mutta mää poltan silti. Muovit vuorotellen runsaasti puita ja muovia. Kanat ja karitsat kaikki on hävinny. Paitti vanhan nojatuolin jouset joutu onkimaan pois. :)
    Kirjattu
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...

Toivo Tonta

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7111
  • karkki vai keppana?
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #19 20.11.13 - klo:20:45
Kovilla pakkasilla ne ongelmat tulee kun pitää niin monta pesällistä polttaa,- 95  ja vielä ehjä, arinakiviä on muutamat menny.
    Kirjattu
pessimisti ei pety!

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #20 20.11.13 - klo:20:59
Lainaus käyttäjältä: MS - 20.11.13 - klo:19:29
Varo Kespesiä,  täysi paska. Paitsi, jos haluat pikeävän kattilan ja nokipaloja...
Itse tein sen virheen, että ostin sellaisen aikoinaan ja ilman varaajaa niin kuin suositellaan. Ensiö ja toisioilmaa ei saa koskaan kunnolla kohdalleen ja tyhjäkäyntijaksojen aikana pikeää kattilaa ja piippua.

Onkohan tuossa mun kattilassa sitten jotain vikaa..  ;)
Pikiongelmaa en ole huomannut haitaksi asti olevan. Nuohouksen teen pääsääntöisesti harjalla. Teräslastaa tarvinnut hyvin harvoin käyttää.
Jos kattilassa on ilmavuotoja, niin silloin saa helposti miilun aikaan tyhjäkäyntijaksolla = pikeä.
Kattila on kytketty olemassaoleviin varaajiin, vesitilaa n: 3 m3.
Luulen että yhtälailla se pelaisi pelkällä kattilankin vesitilavuudella.

Varsin huoleton kattila. Kesällä siilon täyttö joka toinen pv. Pikkupakkasilla kerran pv. Kovilla pakkasilla 2 krt pv.

Polttoaineen palakoosta hiukan tarkka. Jos on kovin isoa palikkaa, saattaa holvata. Silloin kannattaa nakata pienempää sekaan, niin kasa vajoaa helpommin alas-asti.

    Kirjattu

fote

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 447
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #21 20.11.13 - klo:21:18
Lainaus käyttäjältä: Rampe - 20.11.13 - klo:19:15
Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 20.11.13 - klo:19:01

Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa  50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%

Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita  ::)
Mielummin poltan muutaman motin enenpi puuta vuodessa. Ei siitä säästöä tule jos 15 vuoden välein revit vanhat pois ja laitat taloudellisemman kattilan. Rahaa menee helposti 20 000 euroo.Tuolla rahalla ostat 10 vuoden puut.
    Kirjattu

Jätkä

  • Vieras
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #22 20.11.13 - klo:22:12
Lainaus käyttäjältä: junttieinari - 20.11.13 - klo:14:15
Vanha Jämä alkoi tihkumaan vettä näin talven kynnyksellä, joten kattilakaupassa käynti lienee edessä. Tähän asti on menty puu/öljy-yhdistelmäkattilalla, ja samalla linjalla voisi myös jatkaa. Onko raadilla kokemusta näistä uudemmista kaksoiskattiloista:


Jäspi:
http://www.taloon.com/yhdistelmakattila-jaspi-tupla-2s-puu-oljy-sahko/LVIN-5058022/dp?openGroup=6184





tai Arimax:
http://www.taloon.com/kaksoiskattila-arimax-520-vasen/LVI-5010081/dp?openGroup=6184

Pelkkä puukattilakin teoriassa kelpaisi, varaajan sijoittelu vaan tuottaa hienoisia ongelmia.
[/quot

Entäs tämä
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/polttoaineet/bioenergia/rica-atmos-dc25-spl-vaihtopolttokattila/
Ja sama kattila polttimon kanssa melkein samaan hintaan + rahti
http://www.klimaworld.com/ol-holzvergaser-atmos-dc-25-spl-25-kw-kombikessel-mit-olbrenner.html

Viimeksi muokattu: 20.11.13 - klo:22:14 kirjoittanut Jätkä

    Kirjattu

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #23 20.11.13 - klo:23:02
Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 20.11.13 - klo:20:34
Muistan vaan, että vakola aikoinaan noita testasi. Kun varaajaa kattiloilla lämmitettiin, siis  lähdettiin nollatasosta, niin Arimax 35 pääsi 72% hyötysuhteeseen ja Jämä Nature noin 80% hyötysuhteeseen. Täyden tehon hyötysuhde arimaxsilla oli  luokkaa 84-85% ja naturella 87-88%. Että ei ne kovin paljon jääneet siitä 90%:ta. Jos puu ei ole sitten todella kuivaa, voi vaan unta nähdä korkeista hyötysuhteista 8)

Tuo käytettävä puu alkaa vaikuttamaan aika helvetisti siinävaiheessa kun noita maksimihyötysuhteita tavoitellaan. Itse huomaan lämmitystehossa selvän eron, kun tuon ulkoliiteristä puuta sisäliiteriin, kattilahuoneen viereen ja annan niiden kuivua viikon verran. (eli muutaman lämmityskerran näin syksyllä) Vaikka puu on ylivuotista ja kuivaa, niin kummasti enempi lämpöä se antaa vielä hetken lisää kuivuttuaan ja lämmettyään.

Ariterm 35+:ssa on hyötysuhde asiallinen, mutta nuohousta pidän hieman työläänä (nuohoan n. 5-6 lämmitys kerran välein, talvella väli max. 2 viikkoa) Tuossa on 18 suht pitkää konvektiokanavaa pystyssä, jotka pitää nuohota hieman hankalassa asennossa kädet suorana. Myös varastopesän alaosassa olevan pitkän tulitiilen kestävyyteen en ole oikein tyytyväinen, ensimmäiset  versiot meni puolessatoista vuodessa poikki. Tehtaalta vaan sanottiin että tämmöiset ongelmat on ainutlaatuisia  ;D (tämä on kai sitä perisuomalaista suoraselkäistä vastuunkantoa)

Viimeksi muokattu: 20.11.13 - klo:23:06 kirjoittanut Hervast

    Kirjattu
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

PJ

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #24 21.11.13 - klo:01:41
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/
    Kirjattu

Rampe

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 514
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #25 21.11.13 - klo:07:56
Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 20.11.13 - klo:19:27
Lainaus käyttäjältä: Rampe - 20.11.13 - klo:19:15
Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 20.11.13 - klo:19:01

Siis 48 vuotta sitten. Nykyään kaikki tehdään tehokkaasti ja materiaala säästäen. Mutta muutenkin Suomalaiset on jääneet näissä kattilatekniikoissa  50-60 luvulle. Muualla tehdään kattilat yli 90% hyötysuhteella ja
meillä Suomessa hyötysuhde on 60-70%

Palamishyötysuhdetta tarkoittanet? Tällä hyötysuhdetermillä on moni firma kaupannut kattiloita  ::)

Jep. Yksi irtokuutiometri  kuivaa koivupilkettä sisältää energiaa 1010 kWh.
Suomalainen kattila saa siitä lämpöä talteen 606-707 kWh ja sellaiset kattilat joilla päästään esim. Saksan markkinoille (tiukat päästömääräykset) saavat 949kWh lämpöä talteen palamisesta.
Yksinkertaistettuna, että haluaako polttaa saman määrän puita talonsa lämmitykseen neljässä vai viidessä vuodessa.

Palamishyötysuhde ja kattilahyötysuhde.. Näistä jälkimmäinen tärkeämpi.
Silloin tiedetään paljonko sisäänsyötetystä energiasta saadaan siirrettyä kattilaveteen. Ajattelin vain että kova luku on tuo yli 90 % jos tarkoitetaan jälkimmäistä hyötysuhdetta  ::) kun noita häviötä pukkaa tulemaan kattilan valmistusmaasta riippumatta..

Toinen juttu on se että kuinka hyvin kattila pelaa siinä loppusijoituspaikassa?  Piipun veto, puun laatu ja lämmittäjäkin vaikuttaa asiaan. Sieltä ei välttämättä luvattuja maximi prosentteja saadakaan enään ulos.
Lopulta voi käy niin, että se huonompihyötysuhteinen toimisi kokonaisuudessa paremmin vaikka puuta kuluisikin muutama motti enemmän vuodessa  ::)
    Kirjattu

junttieinari

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4699
  • Savo savolaisille!
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #26 21.11.13 - klo:11:37
Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 20.11.13 - klo:15:17
Eipä puukattila niin suurta varaaja tarvitse, jos vaikeuksia sijoittamisessa. kaksoiskattilat taas ovat kuin jakoavain, käy kaikkeen, mutta mihinkään ei hyvin. Siis kannatasi harkita kunnolista puukattilaa, siihen 1-1,5 kuution varaaja ja sinne varaajaan sähkövastukset varavoimaksi. Öljy makssa päälle euron litra ja ottaen huomioon  kaksoipannun öljyhyötysuhteen maksaa  kwh tuotteua lämpöä  noin 12 c. Sähkövastuksen hyötysuhde siellä varaajassa on 100 ja kun sähkö siirtoineen maksaa luokkaa 10 c/kWh, niin halvempaa on sähkö lämmönlähteenä. Kaiken lisäksi kaksoispannu puulämmityksessä on perin työläs verrattuna käänteispaloiseen puukattilaan, jossa lisäksi hyötysuhde on kuin toisesta maailmasta
Onhan tuossa samasta kaupasta yksi ehdokas  http://www.taloon.com/puukattila-ariterm-25-kaanteispalokattila/LVI-5012081/dp?openGroup=4569

Millaiset sähkövastukset pitäisi olla tällaiseen 70-luvun harakanpesään (250m2) (edes) ylläpitolämpöä varten? 

Vanha kattila on varsinkin puunpoltossa sellainen horo, että mikä tahansa uudempi kattila hakkaa sen mennentullen hyötysuhteessa. Pannuhuone on nykyiseltään varsin ahdas, teoriassa olisi mahdollista uhrata autotalli aputiloiksi. Jos ja kun kuitenkin joutuu tekemään ratkaisuja nopealla aikataululla, olisi kaksoiskattila se yksinkertaisin vaihtoehto. Talviaikaan ei viitsis myllätä kuitenkaan koko taloa uuteen uskoon.
    Kirjattu
"Jos fundamentalistien kanssa pystyisi keskustelemaan järkevästi, ei maailmassa olisi fundamentalisteja."
                                                       -Tuomas Holopainen-

Hervast

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 9944
  • Backpack rap crap, yap-yap yackety-yack
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #27 21.11.13 - klo:13:09
Itse tein kattilaremontissa semmoisen ratkaisun että jatkoin kattilahuonetta syvyyssuunnassa, jolloin puuvarasto hieman pieneni. Kattila kun on parempi hyötysuhteeltaan ja ovaalivaraaja on hieman entistä isompi, niin pienemmälläkin puumäärällä lämmitetään suht sama aika kuin ennenkin. Ja kun tuo varaaja vaati sitä tilaa kattilahuoneeseen, niin aluksi tuntui että jää hukkatilaa, mutta kun tilaan sijoitti kattilan ja varaajan kaveriksi 100 ja 150 litran kalvopaisuntasäiliöt ja muun LVI tekniikan, niin alkoi tunnelma tiivistyä. Ostin tuon isomman paisuntasäiliön ennakkoon vähänkäytettynä, ja se olikin hyvä munkki, koska 2 säiliötä sai sijoitettua paremmin kuin yhden ison.

Varalla on varaajasäiliössä 6 kw sähkövastus lattialämmityksen lähdön alapuolella. Ei ole tullut koetettua pysyiskö reilun 150 neliön torppa sillä lämpimänä, mutta luulis sen ainakin jäätymisen estävän.
    Kirjattu
A hot blonde and a hot brunette, that was all the diversity we needed back in the 90's

nestori2

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2079
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #28 21.11.13 - klo:13:32
 Ei ole tullut koetettua pysyiskö reilun 150 neliön torppa sillä lämpimänä, mutta luulis sen ainakin jäätymisen estävän.
Paljon rippuu talon eristyksistä. Paukkupakksella tuo torppa ottaa lämmitystehoa 7-9 kW:a, kyllä tuo 6 kW:n vastus riittää ainakin lähes 15 asteen pakkasella. Nyrkisääntö on, että ulkotilan lämpötilan laskiessa asteella, niin lämmityksen tarve lisääntyy 3%:a, niin tuo tyynellä säällä. Oma torppa, lähes samankokoinen otti tehoa luokkaan 3 kW:a, kun ulkolämpötila oli  nolla kieppeillä keskimäärin parin viikon aikana ollessani matkoilla.
    Kirjattu

Jyvänmonistaja

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 57
  • Länsi-Siperian tähkän viruttajat
Vs: Lämmityskattila
Vastaus #29 21.11.13 - klo:16:56
Lainaus käyttäjältä: PJ - 21.11.13 - klo:01:41
Tämmönen voi asentaa ulos ja huoleton. Palaa myös kosteat puut. http://ulkokattila.fi/tuotteet/

Onko näistä kellään kokemuksia? Halko tai hake kiinnostas ylipäänsä, kun pitäis muuttaa nykyistä lämmitysmuotoo kotoperäisempään ja "edullisempaan" suuntaan. =) Lämmitettäviä kuutioita vaan on tälläki hetkellä kohtuullisesti ja tulevaisuutta, jos uskaltaa miettii, on niitä kuutioita tulossa lisää vaan.

Mitä mieltä vesselit ois sellaisesta toteuttamisesta kuin: kattila ja isoin varaaja, joka syöttää lämpöä koko patteri-/lattiaverkostoon, ois yhdessä lämmitettävistä rakennuksista yhdessä puuvaraston kanssa, sitten talossa ja vanhassa navetassa ois pienemmät käyttövesivaraajat antamassa nopeasti lämmintä vettä tarpeeseen. Kattilan ja näiden muiden rakennusten väli on noin 50m. Raikkaassa suihkussa ehtis varmaan käydä ennen lämpimän veden tuloa, jos ois yhen varaajan varassa? ;)   

Sopivan kokosella laitoksella vois varmaan esilämmittää kuivurinuunin imuilmaa?
    Kirjattu
Sivuja:1 [2] 3 4 ... 8
« edellinen seuraava »

Katso myös nämä