Jos siihen harvesteria laitetaan päähän, niin ilman muuta 304. Tuplatuubit ja muutenkin tyrnempi alakerta. Ei kahta sanaa. Jos olisi normaalia peräkärrykäyttöä, niin 204 on ihan hyvä. Minulla ollut 14 vuotta ja puuta ajettu jotain 2 ja 3 tuhannen motin välissä. On ihan tarpeeksi väkevä ja ulottuva kuormain. Tykkään kyllä kovasti.

Tuossa on se luomulaajentumisen ilmiö, josta mainitsin jo jonkin aikaa sitten. 2010 pinta-ala oli keskikokoinen aktiivimaatila, noin 150 ha. Luomusopimus 2014 aloitti nopean laajentumisen, mutta myyntikasvipinta-ala ei välttämättä noussut tuohon 400 ha:n loppupinta-alaan mennessä juurikaan.

Sitten kun siirtyy normaaliin tehoviljelyyn, tarvittava viljankäsittelykapasiteetti  jopa kuusinkertaistuu. Perustelen tuota sillä, että Suomen luomukeskisatotaso viljalla on noin puolet tavanomaisen viljelyn keskisadosta, ja latauksessa voi olla jopa 2/3 pelloista.

-SS-

Nopeaa laajentamista ei järjestä mitenkään muuten kuin rahalla. Luomutuki auttaa kilpailussa kovasti ja kun kovilla viljelyalueilla pelto on muutenkin kallista, niin tuet joutuu helposti maksamaan pihalle. Siinä käy sitten niin, että iso osa hehtaareista ei käytännössä tuota mitään. Tähän päälle muuten raskasta kulurakennetta vaikkapa kova koneruletti, niin kassahan on äkkiä hyvin köykäinen.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 15.01.24 - klo:17:26

Samaan tulokseen tullut 550:n kanssa, että helpoimmalla pääsee, kun vie yöksi lämpimään. Lähtee helpommin käymään ja jää nopeammin kierroksille. Jos jättää yöksi kylmään, niin käynnistyksen jälkeinen lämmityskäyttö kestää pitkään. Välillä, kun kyllästyy ja painaa kaasua, niin sammahtaa siihen.

Stihlin 201 tuntuu pelaavan kylmästä paljon paremmin, käymään kun nykäisee, niin paljon nopeammin työkunnossa. Voi olla, että isommat mallit samanlaisia. Arvostettava ominaisuus.

Sulla tais olla sen verran vanha saha että on vielä mark 1 mallia? Kakkosella ei ainakaan noita käynti- ja käynnistymisongelmia ole tullut vastaan, ykkösellä kyllä.

Joo, Mark 1. Mark 2:sta ei tule koskaan. Liian painava minulle, siihen kaatuu kaikki. Nyt ja jatkossa, sahan keveys tulee olemaan merkittävimpiä valintaperusteita.

Lainaus käyttäjältä: hummeri5 - 10.03.24 - klo:09:39

Niin se vaan Pukkilasta oleva youtupessa höpöttelevä 400ha viljellyt yrittäjä pisti pillitie pussiin ja lopetti viljelyhommat kerrasta... Arvostan rehellisyyttä, ei kannata homma.

Niin he. Peltoja Pukkilassa ja orimattilassa. Tullut seurailtuja noita videoita jo pitkän aikaa. Hyviä pätkiä harmi et nyt taitaavat viljelyvideot vähentyä. 

Määrätynlaista rehellisyyttä lopettamisesta tuossa oli mut jäi tunne et ihan kaikkea ei kerrottu. Jokaisella tietysti oikeus kertoa niin paljon kun haluaa eikä siinä mitään.

Taisi olla iso peltoala vuokralla ja varmaankin kohtuullisen kovaa vuokraa maksettu jolloin pohja pois. Ja vaikka kerrottiin että koneinvestoihin ei rahat menneet että uusia koneita ei ole hankittu niin kylhän vanhojenkin koneiden hankintaan rahaa palaa. En edes muista kuinka monta erilaista äestä tai kylvökonetta on jo vuosien varrella ollut. Itse ainakin olen joka kaupassa aina "hävinnyt". Toki onhan niitäkin viljelijöitä joilla kiiltää uudet pellit hallissa ja näihin nyt ei kyseinen tila kuulunut. Tietysti pinta-alan äkillinen kasvattaminen aiheuttaa painetta suurentaa koneita. Ja luomusta pois siirtyminen taas moninkertaisti tarpeen. Mut epäilen et se perimmäinen syy oli kovat vuokrat ja pienet sadot.

Kohtuu nopeasti tuo stoppi sit kuitenkin tuli. Meinaan et kun ajettava ruiskukin hommattiin vielä viime kesäksi ja se lautasmuokkainkin oliko puoltoista vuotta sitten. Luulisi et jos homman alasajo oli ajatuksissa niin ei olisi enää investoitu.. 

Alla vielä linkki videoon..


https://youtu.be/eOHvFuPDLcI?si=EFJJCDAZuppmzw0e

Ihan hyvä tyyppi, mutta itse en oikein koskaan ole jaksanut innostua siitä päättymättömästä höpötyksestä. Kovat vuokrat ja melkoinen kierrätys konekalustossa vieny kaikki rahat, siinä se juurisyy. Asioita voi tehdä monella tapaa, he nyt halusivat toimia noin.

Tuli sitten tehtyä heti tänään aamusta tuo ensimmäisenä listalla ollut Hiilensidonta peltomaahan ja maaperän kasvukunto -osio hyväksytysti. Ihan selkeä ja helppokäyttöinen alusta hyvine ohjeistuksineen. Arviona oli 4 tunnin suoritusaika, josta itselläni kului tunnin verran. Loppupuolella eteneminen sujuikin jo reipasta tahtia.

Etenee aika nopeasti, kun oppimisympäristö tulee tutuksi. Saa siihen aikaa palamaan, jos tutustuu kunnolla aineistoon. Käyttöympäristönä ja toteutuksen puolesta hyvin toteutettu. Ehkä tämä tuli halvemmaksi, kun kalustoinvestoinnit täsmäviljelyyn ym. ratkaisut. Ei voi väittää etteikö tietoa ja koulutusta olisi saatavana maanparannusjuttuihin. Kaikki on itsestä kiinni tekeekö jotain vai ei mitään.

Tuli käytyä eilen Raision viljelijäillassa. Oli kaikkien aikojen ennätysyleisö ja tilaisuuteen oli pitänyt laittaa ilmoittautuminen kiinni. Nyt oli saatu jo ennakkotietoa tulevan kauden viljelyaloista. Vyrrillä ollut joku kysely ja siinä tuhat vastaajaa. Ihmiset aikovat lisätä elintarvikekauran viljelyä niin paljon, että se johtaisi nelinkertaiseen määrään suurimokauraa siihen nähden, mikä on kotimaan tarve. Eli se mistä on täälläkin keskusteltu, tullee myös toteutumaan. Jos ei nyt vielä mennyt jakeluun, niin Raisiolle ei ainakaan tarvitse kauroja ensi talvena tarjota, jollei ole sopimusta olemassa. Kesähän muuttaa helposti tilannetta esim. doneiksi. Siitä sitten seuraa, että rehuviljaa on aivan tolkuttomasti markkinoilla. Olen siinä päässä, että vaikka kesä menisi aivan persiilleen, niin kauraa kyllä riittää markkinoille ummet ja lammet.

Sitten käsiteltiin nikkeliasiaa. Saatu Eu:ssa neuvoteltua rajoja hieman korkeammiksi. Tuo jonkun verran helpotusta, mutta kokonaisuutena Suomi on taas kerran poikkeustapaus ja ihan kusessa. Kaura on herkkä imemään nikkeliä maaperästä. Yllättäen hyvän ph:n pellot selviävät kuitenkin paremmin eli eivät ime nikkeliä niin helposti kuin happamat maat. Nikkelin mittaaminen on toistaiseksi niin vaikeaa, että Eurofins lähettää näytteet ulkomaille tutkittavaksi. Varsinaisesti tämä nikkelin kanssa peuhaaminen alkaa kait vasta vuonna 2026,kun sitä aletaan tarkkailla viljanäytteistä. Siihen asti on Raisiolla aikaa kehittää systeemejä. Noin yleisesti nikkeli on elimistölle vaaraton aine, koska se ei imeydy kaurasta ihmiseen vaan on niin sanottu läpimenoerä. Mutta nykyaika, kun tarkkaa, niin tätäkin seurataan.

Markkinoista yleisesti. Rehuohra on Hankkijalla satamissa 135e. Tarkoittaa, että siilot on täynnä. Ei tarvita enää tälle kaudelle. Ennuste tulevan kesän viljelyaloista kertoi, että ohraa viljellään kuitenkin melko iso määrä. Oleellista pudotusta ei ole näkyvissä. Se tietää, että hinnat myös pysyvät siellä 130:ssä.

Vaikuttais siltä, että markkinoilta(kaan) ei tule sitä vetoapua, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää se perinteinen, tuttu kärvistely.

https://m.facebook.com/hankkijafi/photos/a.1459492484263171/2967900696755668/?type=3
On se tollasen Claassin hintakin aika paljon noussu muutamassa vuodessa, toi hinta tuntuu jo melkein halvalta.

Nämä oli niitä Claassin sisäänheittohintoja ja oli varmaan odotettavissa, että niissäkin on nousupaineita.

Lainaus käyttäjältä: lahenvainio - 03.03.24 - klo:07:22

Joskus viljanostajat menevät huutokauppatunnelmaan. Tarjoavat enemmän kuin kilpailijat,vaikka sadosta riittäisi   hyvinkin yli kotimaan kulutuksen .  Esim. Avena kaatui aikanaan tähän ja kaikki viljan ostajat teki tuolloin enemmän tai vähemmän tappiota. Viljelijöille  jotka nämä hetket hyödyntää  on tietysti juhlan paikka .

Millos tämä sit on ollut?

Tämä olisi voinut olla siinä 2018 kuprussa. Minulla on yksi tuttu, jonka muistelen puhuneen Avenan tappioista. Kokonaisuutena 2017 jälkeen on viljaliikkeillä ollut monenlaisia yllätyksiä edessään.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.03.24 - klo:19:13

Lainaus käyttäjältä: Make - 02.03.24 - klo:18:34

Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa.
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.

Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.

Koskas hankkija tälläsen kuprun teki?

Käsittääkseni 2017 jälkeen on useampaankin otteeseen tullut epäonnistumisia.

Rehutehtailla on ainakin todella tumpulat viljanostajat. Kun viljan hinta nousee niin rehun hintaa on nostettava heti, kun varastot ovat tyhjät. Viljan hinnan laskiessa taas rehun hintaa ei voi laskea kun varastot on täynnä kalliilla ostettua viljaa.
Onneksi ei ole viljapitoisia rehuja tarvinnut ostaa tällä vuosituhannella.

Ainakin Hankkija teki niin isot tappiot markkinoiden spekuloinnissa ja huonosti ajoitetuissa kaupoissa, että ainoaksi vaihtoehdoksi koettiin siirtyminen suoraan matifin seurantaan. En tiedä onko tämä ihan paras systeemi Suomea ajatellen, mutta näin tämä asia minulle perusteltiin. Kyllä se ihan järkevää on myöntää, että hommaa ei osata. On ainakin touhu realistisella pohjalla.

Kyllä tili on niin tyhjä viime vuoden 26 prosentin tukipudotuksesta, ettei edes ole varaa lähteä isolle kirkolle. Laskin tuossa juuri kulut paljonko siihen menisi rahaa..Junaliput 100 euroa. alveja ei voi vähentää maatalousverotuksessa. Junassa pari isioa..18 euroa. 15 kuparia, joiden yhden hinta automarketissa 1,02, joten 15 euroa kupareihin. Pari askia hermosauhuihin 2o euroa..Kylttivehkeet 5 Euroa. Hampurilaisateria appin alennuksella 7,90. Sain lukemaksi 158,79. Sillä rahalla syön kuukauden. Joten jos lähden Isolle kirkolle, niin kuukausi menee kaurapuuron kanssa.

Älä unohda budjetoida rikesakkoa, joka seuraa kusemisesta julkisella paikalla, kun pari isoa haluaa pihalle.

Hinnannousut ovat äkillisiä, korkeat hinnat kestävät vain muutamia kuukausia,  matalan hinnan kaudet vastaavasti ovat pitkiä ja hivuttavia, maailmanmarkkinahinnat esimerkiksi laskivat tasaisesti vuodesta 2012 vuoteen 2021. Täällä Suomessa sentään 2018 oli hetkellinen hintalaukka, sekään kestänyt kuin jotain 3 kk. Voidaanko olettaa, että teollisuudella on mahdollisuus ostaa suomalaisen viljasektorin kolmen vuoden varastot juuri siihen hetkeen, kun siilospekulantilla menee hermo odotteluun ?

Niin jos viljelijän siiloissa on 1000-2000 tonnia vuosikausia kypsytettyä viljaa, myypä siitä sitten muutaman viikon aikana viljat pois, kun kaikki muutkin fiksut siilonomistajat hyökkäävät  samana aamuna puhelimeen ?

-SS-

Näinhän siinä valitettavasti käy, että vain eturiviläiset saavat viljansa liikkeelle. Toki merkittävä prosentti myyjiä on myös niitä, että hinta ei ole koskaan hyvä ja jatketaan odotusta, kunnes uuden sadon jyvät eivät kertakaikkiaan enää mahdu minnekkään ja sitten myydään sillä hinnalla, mitä saadaan.

Lainaus käyttäjältä: Mikkiss - 01.03.24 - klo:16:36

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.03.24 - klo:12:52

Todellinen erikoiskasvi näyttää olevan kaura. Tiettävästi parhaat viljelysopimukset ovat ylittäneet 250€/t

Rypsin hinta laahaa 400 euron alapuolella, 2026 asti, jos sitten paikallinen öljykasvikauppa ei halua ylittää maailmanmarkkinanoteerauksia selvästi. Miksi haluaisi. Muutenkin 500 kg:n toteutuvat satotasot jättävät viljelyn Pohjanmaan ötökkävapaille alueille.

-SS-

245 sain lantmänniltä 3 viikkoa sitten. Nyt kun utelin, niin uusia sopimuksia ei tehdä.

Tuo on hyvä tarjous. Kilpailijat taisivat täyttää sopimuksensa jo aiemmin vuoden vaihteen tienoilla.

Kävin rehuohria kyselemässä niin ymmärsin puheista että tällä hetkellä juuri mikään tavara ei liiku mihinkään. Mahtaako sitä tavaraa sit tiloilla vielä olla vai kaikkiko ne myytiin syksyllä. Eipä nuo viljanostajatkaan yritä tavaraa liiemmälti saada kun hintoja laskevat kokoajan..

Eli ei pystytä myymään tarvitsijalle rehuohraa edes maatalouskaupasta.
On kyllä järjetöntä aikaa. Toisaalta ymmärrettävää, että voimakkaan hinnanlaskun jälkeen moni on sokissa ja myyntikiinnostus on vähäinen, mutta luulisi nyt kaupallakin olevan jossain Viljavan varastossa ohraa sisämarkkinoita varten. Eikö niiden pitäisi kaupalla elää. Näyttää muitakin kyselijöitä olevan liikenteessä, kun Viljatavastialtakin tuli viestiä, että kotieläintilat ostaisivat ohraeriä vai kerkisitkö jo sieltäkin kysellä.

Täytyi oikein ruveta laskemaan.

Mepun suurin pytty vetää 524 tonnia vehnää ja maksaa verollisena 23382e (http://www.yrma.net/viljasiilot.htm). Selvyyden vuoksi verottomana noin 19000e.

Satasen voitolla vehnästä saa 52400e ja tästä kun vähentää pelkän pytyn hinnan niin jää 33400e.

Sillä pitäisi sitten rakentaa perustukset jne. jne.

Jos ei tämmöistä hanketta saa kannattavaksi, niin lopetan maanviljelyn tähän

On tästäkin jo tovi vierähtänyt. Paljonkohan oli siilon tilavuus? Laskin hehtopainolla 80kg, että 6550hl pytty. Ja se on siis maksanut 23382e verolla. Valitettavasti en ole kommentoinut minkälaisella pohjaratkaisulla tuo on ollut .

Kokeilin Hankkijan sivulla tuotelaskurilla, mitä saisi tuohon rahaan tänä päivänä, niin lopputulos oli betonipohjainen eli tasalattia siilo 7,5m halkaisija. 5290hl maksaa 23436e.

Kysymys kuuluu, oletteko te nyt ihan varmoja, että nuo siilot on tälläkin hetkellä ylihintaisia. 

Jouduin tekemään apulantakaupat, kun tavaraa tuntuu menevän yllättävän hyvin. Eilen tuli viestiä, että huhtikuun myynti menossa jo pitkällä. En tiedä olisiko käytännössä niin, että Yaran on tiputtanut Suomen lannoitekiintiötä pienemmäksi sillä verukkeella, että pääosa lannoista on jo myyty ja toimitettu. Näin ollen ei pahemmin edes hinnanlasku paineita. Otin tätä Polaria, koska oli halvinta. Ensimmäisen kerran tilan historiassa tulee käyttöön jotain muuta kuin kotimaassa tehtyä lannoitetta. Jännittävää?