On taas hyvä kommentoida kun en omista kyseistä kampetta, mutta jios ajattelee asiaa niin että tehokas kuivatusaika on maksimissa 1,5 kuukautta eli 45 päivää ja valitsee joko puolet pienemmän kaapi joka suhisee yötäpäivää tai tuplakokosen jolla on aikaa seistä yöt. Saavutettava hyöty on noin 50€ yössä eli 45*50= 2250€ vuodessa. 20 vuoden jaksossa se tekee 45000. Jokainen voi sitten päässä laskeskella että saako tuplakokoisen kuivurin 45000 kaikkine korkomenoineen. Tämä on lisäksi ihan maksimihyöty koska harva saavuttaa puolentoistakuukauden yhtämittaisen kuivatusjakson vuodessa. Oma pää sanoo että kuivuri kannattaa olla mitoitettu niin että se huutaa yötäpäivää ja tarpeeksi laajoilla tuoresiiloilla jotta taukoa ei tule puintikelien takia.

Sulla unohtui työn osuus,taas

Viidellä kympillä kerta pitäisi käydä kuivurilla vaihtamassa jyvät vähintään 45 kertaa, todellisuudessa enemmän. Alkaa jossain vaiheessa vtuttamaan, nimimerkillä kokemusta on.

 300 tunnin käytölläkin öisin vaihtoja paljon, tuo tuplamäärä tuli koettua vanhalla kuivurilla ja silloin niitä vaihdoista vapaita öitä ei ollut lainkaan...
Sitten kun molemmissa siilotilaa riittävästi ja automatiikaa erien vaihtoon, ei tuplasti suuremmalle kuivurille riitä tuo 45000€+korot. Kuivattavien määrien lisääntyessä, myös kuivalle ja kostealle viljalle tarvitaan tilaa enemmän.

Kuivurille on ollut rakennusvaiheen sääntönä aiemmin 3-4 hl/ha. Eli hirmuisia kaappeja, kai jollakin varaa rakentaa tuollaisia mutta vajaakäytölle jää että paukkuu ja ikä syö kuivurin, ei käyttö. Puoletkin tuosta riittää komeasti jos omia kuivaa, kolmanneskin

Puhutaan vaan kaappien koosta, mutta unohetaan, että uunin koko määrää kuivaustehon.

Puhutaan vaan kaappien koosta, mutta unohetaan, että uunin koko määrää kuivaustehon.

Kyllä, mutta jos oikein lähdetään laskemaan kaikkine jäähdytysaikoineen ja satsinvaihtoineen, niin kokonaiskuivauskapasiteetti voipi.........  no emmää viitti.....

On taas hyvä kommentoida kun en omista kyseistä kampetta, mutta jios ajattelee asiaa niin että tehokas kuivatusaika on maksimissa 1,5 kuukautta eli 45 päivää ja valitsee joko puolet pienemmän kaapi joka suhisee yötäpäivää tai tuplakokosen jolla on aikaa seistä yöt. Saavutettava hyöty on noin 50€ yössä eli 45*50= 2250€ vuodessa. 20 vuoden jaksossa se tekee 45000. Jokainen voi sitten päässä laskeskella että saako tuplakokoisen kuivurin 45000 kaikkine korkomenoineen. Tämä on lisäksi ihan maksimihyöty koska harva saavuttaa puolentoistakuukauden yhtämittaisen kuivatusjakson vuodessa. Oma pää sanoo että kuivuri kannattaa olla mitoitettu niin että se huutaa yötäpäivää ja tarpeeksi laajoilla tuoresiiloilla jotta taukoa ei tule puintikelien takia.

  Niinä sadepäivinä kun on muutakin tekemistä kun kuivata viljaa. Kapasiteettia pitää olla jotta yhdellä miehellä aika riittää. Kattoo vaan karjatilat niiden ylimitoitettujen ja uusien vetokoneiden kulujen perään, mahtas aika moni selvitä pienemmilläkin vetureilla. Minusta uusi 240 hp:n traktori on yliammuttu 40 lehmän tilalle kun ite selviin käytetyillä 150 hp koneilla 150 ha pellot, haloo laskekaa kuluja. Sitäpaitsi onko järkeä investoida ja viljellä viljaa muutaman kymmenen hehtaarin takia kun päätuotanto on lehmänlypsy. 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.11 - klo:10:48

On taas hyvä kommentoida kun en omista kyseistä kampetta, mutta jios ajattelee asiaa niin että tehokas kuivatusaika on maksimissa 1,5 kuukautta eli 45 päivää ja valitsee joko puolet pienemmän kaapi joka suhisee yötäpäivää tai tuplakokosen jolla on aikaa seistä yöt. Saavutettava hyöty on noin 50€ yössä eli 45*50= 2250€ vuodessa. 20 vuoden jaksossa se tekee 45000. Jokainen voi sitten päässä laskeskella että saako tuplakokoisen kuivurin 45000 kaikkine korkomenoineen. Tämä on lisäksi ihan maksimihyöty koska harva saavuttaa puolentoistakuukauden yhtämittaisen kuivatusjakson vuodessa. Oma pää sanoo että kuivuri kannattaa olla mitoitettu niin että se huutaa yötäpäivää ja tarpeeksi laajoilla tuoresiiloilla jotta taukoa ei tule puintikelien takia.

  Niinä sadepäivinä kun on muutakin tekemistä kun kuivata viljaa. Kapasiteettia pitää olla jotta yhdellä miehellä aika riittää. Kattoo vaan karjatilat niiden ylimitoitettujen ja uusien vetokoneiden kulujen perään, mahtas aika moni selvitä pienemmilläkin vetureilla. Minusta uusi 240 hp:n traktori on yliammuttu 40 lehmän tilalle kun ite selviin käytetyillä 150 hp koneilla 150 ha pellot, haloo laskekaa kuluja. Sitäpaitsi onko järkeä investoida ja viljellä viljaa muutaman kymmenen hehtaarin takia kun päätuotanto on lehmänlypsy. 

Tottakai se täp kannattaa täptäp.
Kannattaa täp raivata lisääkin täp että saa myytäväksikin täptäp.
Vähimmäisvaatimuksena täp on oltava omavaraisuus täp.
Ainakaan lähinaapurustosta täp ei osteta täp jyvääkään täptäp.
Aivan sama täp mitä oma täptuotanto maksaa niin naapuritäpriippuvaisia ei ainakaan täp olla.
NNIIISSSOOOOOONNN !!! täp. 

kai nyt jokaisella riittää tuollaiselle 150ha alalle 150hv traktori. Ittellä on lähes saman verran peltoa, ja peltotyöt hoidetaan suurelta osin 125 ja 150hv koneilla. Urakkahommiin sitten tarvitaan tuota 270hveen piristettyä dyna-vt:tä, pelkästään omissa ajoissa kolmoskone olisi riittänyt alle 100hv. Mutta monella pikkutilalla on todellakin liian suurta kalustoa, havaittu on että tuo 4-syl 125hv kone riittää lähes kaikkiin tilan töihin. puimurissa taitaa meillä olla 45000€ kiinni, kuivaajassa ei senttiäkään viljalla on noin 100ha.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.11 - klo:10:48

On taas hyvä kommentoida kun en omista kyseistä kampetta, mutta jios ajattelee asiaa niin että tehokas kuivatusaika on maksimissa 1,5 kuukautta eli 45 päivää ja valitsee joko puolet pienemmän kaapi joka suhisee yötäpäivää tai tuplakokosen jolla on aikaa seistä yöt. Saavutettava hyöty on noin 50€ yössä eli 45*50= 2250€ vuodessa. 20 vuoden jaksossa se tekee 45000. Jokainen voi sitten päässä laskeskella että saako tuplakokoisen kuivurin 45000 kaikkine korkomenoineen. Tämä on lisäksi ihan maksimihyöty koska harva saavuttaa puolentoistakuukauden yhtämittaisen kuivatusjakson vuodessa. Oma pää sanoo että kuivuri kannattaa olla mitoitettu niin että se huutaa yötäpäivää ja tarpeeksi laajoilla tuoresiiloilla jotta taukoa ei tule puintikelien takia.

  Niinä sadepäivinä kun on muutakin tekemistä kun kuivata viljaa. Kapasiteettia pitää olla jotta yhdellä miehellä aika riittää. Kattoo vaan karjatilat niiden ylimitoitettujen ja uusien vetokoneiden kulujen perään, mahtas aika moni selvitä pienemmilläkin vetureilla. Minusta uusi 240 hp:n traktori on yliammuttu 40 lehmän tilalle kun ite selviin käytetyillä 150 hp koneilla 150 ha pellot, haloo laskekaa kuluja. Sitäpaitsi onko järkeä investoida ja viljellä viljaa muutaman kymmenen hehtaarin takia kun päätuotanto on lehmänlypsy. 

Mitäköhän niin tähdellistä viljanviljelijä tekee sadepäivinä että kuivuri ei saisi käydä. Eikai siinä kuivurissa ole veiviä että sitä täytyy pyörittää vaan kait se ihan itte pyörii. Sen ymmärrän että jos sätila uhkaa ihan rankkasateita niin ei ehkä kannata laittaa pannua päälle mutta sellaisena tihkuisena päivänä voi keksintö tehdä omaa hommaansa ihan rauhassa. Paljonkohan maksaa täyttö ja tyhjennysautomatiikat jos ei kiinnosta käydä kuivurilla satseja vaihtamassa teknisestihän itte kuivuri sammuu jo melkein kaikilla ittestään joten enää tarvitaan logiikka mikä kääntää viljan menemään siiloon ja avaa seuraavan tuutin että kuivuri jatkaa työtään. Tohon täpinöinti kalustoon en mielellään ota kantaa koska oma kalusto on sen vertaa vaatimatonta mutta karjatilalla tulee raktorihommia sen vertaa että oletan että on sallittua pitää uudehkoa kalustoa. Kokoluokkaa en sitten lähde arvioimaan.

Toi viljanviljely on haastavaa koska mitään järkeä siinä ei ole mutta jotenkin nurmet on uudistettava ja samoiten olisi oltava reserviä huonon vuoden takia. Samoiten jos miettii tulevia laajennuksia niin peltoa on jatkuvasti haalittava jos on tarkoitus että sitä olisi sitten tarpeeksi kun laajentaa navettaa. sitä kun ei saa agrimarketista. Itte olisi mielenkiintoa perustaa navetta muiden omistamien peltojen varaan mutta harvemmin riittää uskallusta siihen koska jos tulee jotain niin kantturat on ilman ruokaa.

Päivät ollaan hevosena ja yöt härkänä

Päivät ollaan hevosena ja yöt härkänä

Siis päivät urakkajuhtana ja yöt pallittomana sonina. Kuulostaa poikamiesmeinigiltä... 

Kyllä kuivaan.

Verhoon...

 

Kyllä kuivaan.

Verhoon...

 

Mää niistän kunnon anaalin jälkeen lakanan kulmaan....

noin 1,3hl/ha ja kovasti kerkeää. Turha tosin haaveilla pelkästään päiväkuivauksista. Lähitulevaisuudessa tuo menee noin 1hl/ha jolloin voi ehkä ruveta jo tekemään hieman tiukkaa. Ruista, syysvehnää, ohraa, kauraa ja reilusti rypsiä helpottaa kummasti kuivaajalla...

Kun antaa viljan valmistua ennen puintia ehtii ihan hyvin päivälläkin kuivata. Tänään aloitettiin Ivory kauran puinti. Kosteus oli 15-17 vaikka aamulla roiskaisikin 6 mm vettä. Satsi menee neljässä tunnissa läpi. 8-24 kun kuivaa, menee 4 satsia kuivaksi ja se riittää mulle.
22 syksy menossa, huomenna tullee 1800 tuntia täyteen. tuostakin on aika iso osa jäähdytystä.

Järkeväähän yöllä ei olisi kuivata, mutta kun yksin tekee niin ajankäytöksellisistä syistä joutuu niin tekemään. Yleensä illalla puintien loputtua lataan yhden kuivurillisen joka kuivuu yöllä ja sitten aamulla vaihdan toisen, tällä hetkellä kuivaustehoa sen verran että tuo riittää. Entisellä kuivurilla 30vuodessa 9800h, viimisinä vuosina varmaankin 500h/v. Pyöri ympäri vuorokauden, kun vielä lopussa automatiikka ei toiminut niin eipä puintiaikana kovin paljon nukuttu.

Lainaus käyttäjältä: nilihaara - 20.08.11 - klo:16:41

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.08.11 - klo:10:48

On taas hyvä kommentoida kun en omista kyseistä kampetta, mutta jios ajattelee asiaa niin että tehokas kuivatusaika on maksimissa 1,5 kuukautta eli 45 päivää ja valitsee joko puolet pienemmän kaapi joka suhisee yötäpäivää tai tuplakokosen jolla on aikaa seistä yöt. Saavutettava hyöty on noin 50€ yössä eli 45*50= 2250€ vuodessa. 20 vuoden jaksossa se tekee 45000. Jokainen voi sitten päässä laskeskella että saako tuplakokoisen kuivurin 45000 kaikkine korkomenoineen. Tämä on lisäksi ihan maksimihyöty koska harva saavuttaa puolentoistakuukauden yhtämittaisen kuivatusjakson vuodessa. Oma pää sanoo että kuivuri kannattaa olla mitoitettu niin että se huutaa yötäpäivää ja tarpeeksi laajoilla tuoresiiloilla jotta taukoa ei tule puintikelien takia.

  Niinä sadepäivinä kun on muutakin tekemistä kun kuivata viljaa. Kapasiteettia pitää olla jotta yhdellä miehellä aika riittää. Kattoo vaan karjatilat niiden ylimitoitettujen ja uusien vetokoneiden kulujen perään, mahtas aika moni selvitä pienemmilläkin vetureilla. Minusta uusi 240 hp:n traktori on yliammuttu 40 lehmän tilalle kun ite selviin käytetyillä 150 hp koneilla 150 ha pellot, haloo laskekaa kuluja. Sitäpaitsi onko järkeä investoida ja viljellä viljaa muutaman kymmenen hehtaarin takia kun päätuotanto on lehmänlypsy. 

Mitäköhän niin tähdellistä viljanviljelijä tekee sadepäivinä että kuivuri ei saisi käydä. Eikai siinä kuivurissa ole veiviä että sitä täytyy pyörittää vaan kait se ihan itte pyörii. Sen ymmärrän että jos sätila uhkaa ihan rankkasateita niin ei ehkä kannata laittaa pannua päälle mutta sellaisena tihkuisena päivänä voi keksintö tehdä omaa hommaansa ihan rauhassa. Paljonkohan maksaa täyttö ja tyhjennysautomatiikat jos ei kiinnosta käydä kuivurilla satseja vaihtamassa teknisestihän itte kuivuri sammuu jo melkein kaikilla ittestään joten enää tarvitaan logiikka mikä kääntää viljan menemään siiloon ja avaa seuraavan tuutin että kuivuri jatkaa työtään. Tohon täpinöinti kalustoon en mielellään ota kantaa koska oma kalusto on sen vertaa vaatimatonta mutta karjatilalla tulee raktorihommia sen vertaa että oletan että on sallittua pitää uudehkoa kalustoa. Kokoluokkaa en sitten lähde arvioimaan.

Toi viljanviljely on haastavaa koska mitään järkeä siinä ei ole mutta jotenkin nurmet on uudistettava ja samoiten olisi oltava reserviä huonon vuoden takia. Samoiten jos miettii tulevia laajennuksia niin peltoa on jatkuvasti haalittava jos on tarkoitus että sitä olisi sitten tarpeeksi kun laajentaa navettaa. sitä kun ei saa agrimarketista. Itte olisi mielenkiintoa perustaa navetta muiden omistamien peltojen varaan mutta harvemmin riittää uskallusta siihen koska jos tulee jotain niin kantturat on ilman ruokaa.

  Päivän pari saattaa joskus sateellakin pyöriä yksinään poudan jälkeen kun Logicontrol on mutta kyllä tässä yhdelle äijälle töitä piisaa vaikka viikon sataiskin. Mutta yöllä (00-05) ei kuivata kuin poikkeustapauksissa. Aputyövoimaa ei ole ja muija ei sotkeennu tilan töihin. Siis näitä tunteja vähemmällä ei voi selvitä kun teen ja raja on tullu vastaan. 3hl/ha on nyt mutta ei se kaapin koko siitä kallista tee, kyllä se kokonaisuus maksaa eli ne kaikki varusteet mitkä valitaan. Yksin kun tekee niin kuivuri ei saa olla se pullonkaula joka sitoo ihmistyövoimaa. Nyt tällä hetkellä pullonkaulana on kylvö.