Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 08.12.10 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.12.10 - klo:12:14

Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.

Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.

On ne siinä mielessä hukkatunteja, että kuluja on siitä siirtoajostakin, ja ne pitää laskutukseen sisältyä tavalla tai toisella. Työtehon kannalta tietenkin pitkät siirtymät pitää saada järjestettyä puintikelien ulkopuolella.

PITÄISI saada järjestettyä puintiajan ulkopuolella. Aina tuo ei mahdollista vaikka kuinka tavoitteena olisi, päivä voi loppua tunnin verran kesken tai tulla sopiva sadekuuro ym. Tässäkin pätee tuo että mitä enemmän ehtii parturoimaan tunnissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siirtymiä tulee keskellä päivää.

Aikoinaan viisi hehtaaria oli ok. puintipäivä, nyt se menee optimioloissa ja "sopivassa" kasvustossa tunnissa.  Tulee niitä siirtymiä erimalliin mitä aiemmin,mikäli pääsee aloittamaan aamusta ja saa iltaan asti puida.

Lainaus käyttäjältä: Wejjo - 08.12.10 - klo:15:44

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 08.12.10 - klo:14:49

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 08.12.10 - klo:12:14

Sellainen pointti että mitä pienempi kone, sitä vähemmän hukkatunteja... Kauimmaiset lohkot noin 20km:n päässä ja noin kaukana käytävä käytännössä vähintään kolme kertaa syksyssä, optimi kaksi reissua. Käytännössä aina kun pelloille lähdetään, puhutaan kilometreistä. Alle 2 kilometrin säteellä maksimissaan 20% puitavasta alasta.

Kauas ajaminen ei välttämättä ole puintimielessä hukkatunteja jos ajamisen voi hoitaa aamu/iltakasteen aikaan. Kesken päivän siirtymiset on sitten pahemmin hyötyajasta poissa.

On ne siinä mielessä hukkatunteja, että kuluja on siitä siirtoajostakin, ja ne pitää laskutukseen sisältyä tavalla tai toisella. Työtehon kannalta tietenkin pitkät siirtymät pitää saada järjestettyä puintikelien ulkopuolella.

PITÄISI saada järjestettyä puintiajan ulkopuolella. Aina tuo ei mahdollista vaikka kuinka tavoitteena olisi, päivä voi loppua tunnin verran kesken tai tulla sopiva sadekuuro ym. Tässäkin pätee tuo että mitä enemmän ehtii parturoimaan tunnissa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siirtymiä tulee keskellä päivää.

Aikoinaan viisi hehtaaria oli ok. puintipäivä, nyt se menee optimioloissa ja "sopivassa" kasvustossa tunnissa.  Tulee niitä siirtymiä erimalliin mitä aiemmin,mikäli pääsee aloittamaan aamusta ja saa iltaan asti puida.

Eli toisin sanoen Suomen olosuhteissa ei tahdo saada isoista koneista tehoja irti.

Kyllä kai se on Weijjo niin on että jättäkää se puiminen ihan jonkun ammattilaisen hommaksi.

Eli toisin sanoen Suomen olosuhteissa ei tahdo saada isoista koneista tehoja irti.

Ei ainakaan puimurista saa irti täällä missä viljat kakkosasemassa. Nurmella(perunalla) parhaat ja lähimmät lohkot, huonoimmille ja kauimmaisille lohkoille harvemmin nurmea laitetaan kun niillä ajosilppuriketjun pitäisi käydä vähintään kaksi kertaa kesässä Toki kiertoa nurmitiloillakin mutta minimissä se parhaiden lohkojen "tuhlaaminen" viljalle mikäli pinta-alaa riittävästi.

Omassa käytössä, riittävästi pinta-alaa, isostakin koneesta saisi kaiken irti. Rahtipuinnissakin silloin kun puitavaa paljon tarjolla ja puimureita niukasti.

Kyllä kai se on Weijjo niin on että jättäkää se puiminen ihan jonkun ammattilaisen hommaksi.

Tähän on vaan ihan pakko sanoa, jotta jätä tää kommentointi ihan jonkun sellaisen hommaksi, jolla on jotain sanottavaa 

Lainaus käyttäjältä: rene - 08.12.10 - klo:09:53

Ihmeen paljon tulee tunteja ainakin claasiin puituihin hehtaareihin nähden. Kolmannes tunneista tahtoo tulla helposti muusta kun puintityöstä. Jos tuolla perusteella rupeat nostamaan joko kaikkien asiakkaiden tai ainoastaan pikkutilallisten taksoja niin voi perimmäiset kysymykset koko hommassa lähestyä.

No tuo taksan kohdallaan oleminen ei ole ongelma, kun sen on OLTAVA ja ollutkin kohdallaan , kun ei seuralla ole muutakaan millä sen puiman maksaisi 

Mutta ainahan toimintaa voisi kehittää jolloin taksaa voisi kenties alentaa, sehän se on tuon yhteiskonehomman idea, tuottaa jäsenilleen palvelu mahdollisimman halvalla.

Jos sitten kylältä joku alkaa ajamaan vielä halvemmalla perämettiensä voimalla, niin mehän tietenkin lopetamme heti, koska sehän toteuttaisi tuon em. tarkoituksen

Eihän yhteiskonehomman idea ole tuottaa palvelua mahdollisimman halvalla,vaan jäsenille mahdollisimman kannattavasti.Kone ajallaan paikalla ja hommatoimii,hinta on vain osatekijä.

Kyllä puimuri"tappuri" on sellainen investointi tänäpäivänä kun katsoo noita hintoja, että millä sen touhun saa yleensä kannattamaan? Itse käytän rahtipuintia  ei ole murheita koneiden kunnossapidosta yms. kustannuksista.

Kyllä puimuri"tappuri" on sellainen investointi tänäpäivänä kun katsoo noita hintoja, että millä sen touhun saa yleensä kannattamaan? Itse käytän rahtipuintia  ei ole murheita koneiden kunnossapidosta yms. kustannuksista.

  Pitääks se olla välttämätä uus tai sampo?

Puintityötä ostaneena muistan laskussa aina eritellyn puintiajan sekä siirtymisen. Jälkimmäinen selvästi halvempaa, mutta kuitenkin.

Petri

Puintityötä ostaneena muistan laskussa aina eritellyn puintiajan sekä siirtymisen. Jälkimmäinen selvästi halvempaa, mutta kuitenkin.

Petri

  Sinut tuntien,jos ostat jonkun muutaman tonnin puimurin ja jos ei ole ihan pommi(sampo) niin kun sen kaikessa rauhassa katsoo läpi niin nykyhinnoila saa pieneen käyttöön kyllä melko edullisia vehkeitä ja luppoaikana vaihtelee remmit ja laakerit niin kyllä näillä 60-lukuisilla laatumerkeillä pärjää varmasti.
  Eihän sen homman tarvitse olla välttämätä aina niin näyttävää...

meidän kylän isoimmalla tilalla 150ha peltoa. etäisimpien kuvioiden välimatka 50km. sit siellä 50km päässä on 5ha palsta  vastaavanlainen "yrittäjä" löytyy naapuri pitäjästä palstat on koko maakunnan alueel. täälläpäin ei ole sillai että kuivurin takana on 25ha lohko 

..nii, ja voiks Sampolla puidessakaan puhua tehotunneista?..

Älä kuule mollaa Kotimaisia laatulaitteita

HUH

Lainaus käyttäjältä: Strimari - 08.12.10 - klo:14:13

..nii, ja voiks Sampolla puidessakaan puhua tehotunneista?..

Älä kuule mollaa Kotimaisia laatulaitteita

HUH

Noilla on vaan tälläkin kylällä puitu yhteiskoneina 70 luvun alusta ja suomalaisessa mittapuussa kohtuullisella käyttöasteella, eikä noissa isompia ongelmia ole ollut. Ainoa jossa merkittäviä ongelmia oli alkupään tuotannosta 2045, niissähän oli tunnetusti heikkouksia. Siinäkin oli edellinen omistaja jättänyt ilmaisen takuukorjauksen vetoakselien lukitukseen tekemättä, ja sen takia vetokehät korkkas. Tuossa tehdas tuli vielä vanhassakin koneessa osin vastaan.

Ja nyt oli Claas sin Veto vehkeet ?

Mikä valmistaja on Sampo Hydraulicksin takana 
 

Jos oikein tuohon alkuperäiseen  kysymykseen . Laskin tuossa pikaisesti  viisi viimeistä syksyä , kun ei oo piru vieköön nuon hianoa konetta kun tolla ijasja2:lla , niin jouduin turvautumaan ruutuvihkoon ja laskimeen . Kokonaistunneista 68% puintia . Elikkä hukkaa 32% . Ei olis pitäny laskea . Nyt vasta huomaa kuinka huonoa hommaa tuo puinti todellisuudessa on . Niin ja tuosta on tietenkin poissa huoltoajat jotka ei näy tunti mittarissa . Aina vaan heikompaa .