Eikös tänä vuonna jo ollut niin, että tukisummilla oli joku liikkumaväli. Eli jos oikein runsaasti tukeen oikeuttavia niin summa jää yksikköä kohden kauaksi ylärajasta. Ei oo tullut kunnolla opiskeltua , eikä ainakaan tukia mitenkään optimoitua, joten voin olla ajatuksineni väärässä.

Mä ymmärsin asian niin et on haarukka jonka välillä tukimäärä on. Nyt jos ilmoitettu enemmän kuin mihin rahat riittää niin otetaanko sit seuraavilta vuosilta. Voi olla ens vuonna vai rippeitä tarjolla.

Asia on just niin kuin SS tuossa yllä mainitsi. Näisdä tukikoukeroissa kannattaa olla vain silmät kiinni alussa asti mukana. Seuraavana vuonna ei ole mitään euroja enää jaossa niin turha niitä miettiä.

^
Eikös tätä ole toitotettu että pitäisi saada vilja-alaa pienemmäksi ja hintaa samalla  ehkä ylös.Silloin pitää katsella omaan kukkaroon ja toimia.Suunnitelmathan on tehty muutettavaksi.

Tuo olisi mielenkiintoinen katsoa jos hinta tipahtaisi satkuun,näkis kuka jatkaa  .Joku voisi jopa kaatua...mikähän porukka se olisi? Mutta jatketaan auringonkukka- ja retikkapeltojen katselua,se rauhoittaa mieltä  .

Niin yritin sitä juuri selittää et kun nyt hömppätuilla yritetään vilja-alaa tiputtaa mut homma ei toimi kun rahat loppuu jo ekan vuonna. Kuinka kauan tätä sit yritetään voi tuleeko kohta pakko kesannoinnit isolla prosentilla pakollisiksi?

Itse näkisin asian niin et annetaan markkinoiden hoitaa. Jos tuotantoa on liikaa ja hinta laskee niin dit se laskee ja kun kulut jäi ylös niin saattaa jollekkin vaikka tulla mieleen et onko täs mitään järkeä. Mut täshän on just se et ne "väärät" tilat lopettaa.

Itse en kohta juuri välitä enää. Muutaman vuoden kun sinnittelee niin vois alkaa vaik myymään peltoja pois tai vuokraamaan niin vois ottaa aikaisen eläkkeen ja häipyä vaik johonkin lämpimään. Ei tää viljely niin ihanaa hommaa ole et tätä kannattaa eläkeikään saati sen yli tehdä.. 

Olen ymmärtänyt niin että nyt kun ei ekojärjestelmän  ja ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitouduta kuin vuodeksi kerrallaan, niin ei tarvi pelätä että rahaa ei johonkin toimenpiteeseen riitä seuraaville vuosille. Tukibudjettia tarkastellaan vuosi kerrallaan.

Olen ymmärtänyt niin että nyt kun ei ekojärjestelmän  ja ympäristökorvauksen toimenpiteisiin sitouduta kuin vuodeksi kerrallaan, niin ei tarvi pelätä että rahaa ei johonkin toimenpiteeseen riitä seuraaville vuosille. Tukibudjettia tarkastellaan vuosi kerrallaan.

Kokonaiseuromäärä oli tiedossa joka jaettiin tasan vuosille. Nyt jos on imastu kahden kolmen vuoden rahat niin mä en kyl näe muuta vaihtoehtoa kuin et rahaa otetaan joko tulevilta vuosilta tai sit esim. Riistan tuki ei olekkaan 300e vaan 100e tänä vuonna. En usko et rahaa siihen budjettiin löytyy mistään lisää.

Mulla kun on jostain jäänyt päähän et esim. Monimuotoisuuden tukitasoksi annettiin 270-330e niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää mielestäni se et rahaa otetaan tulevilta vuosilta jolloin ensi vuoden tukitaso on ehkä muutaman kympin kyseisellä toimenpiteellä. Se et siirretäänkö ekojärjestelmän sisällä euroja toimenpiteiden välillä on mahdollista. Samoin kun periaatteessa kai sitä voidaan muistakin tuista siirtää.

Eikö löydy kotimaisia monimuotoisuus-siemenseoksia, ettei tarvitse ulkomailta niitä  tuoda ja samalla haitallisia rikkakasvien siemeniä? Vois  maataloushallinto löysätä vaatimuksia, mitkä kelpaa monimuotopeltojen lajikkeiksi.

Toisaalta, tälläisenä kesänä sitä monimuotoisuutta tuli Suomen luonnon tekemänä, kun rikkakasvit peittosi kasvukisassa ihmisen kylvämät monimuotosiemenet.

Eikö löydy kotimaisia monimuotoisuus-siemenseoksia, ettei tarvitse ulkomailta niitä  tuoda ja samalla haitallisia rikkakasvien siemeniä? Vois  maataloushallinto löysätä vaatimuksia, mitkä kelpaa monimuotopeltojen lajikkeiksi.

Toisaalta, tälläisenä kesänä sitä monimuotoisuutta tuli Suomen luonnon tekemänä, kun rikkakasvit peittosi kasvukisassa ihmisen kylvämät monimuotosiemenet.

Ehkä näis monimuotoisuuksissa on vähän sekin et eka kylvetään satokasvit ja sit hömpät joskus kun maat ovat jo rutikuivia. Itäminen tapahtuu sit joskus ja rikat kenties ovat jo jonkinlaisella alulla ennen hömpän siemenien itämistä..

Eikö löydy kotimaisia monimuotoisuus-siemenseoksia, ettei tarvitse ulkomailta niitä  tuoda ja samalla haitallisia rikkakasvien siemeniä? Vois  maataloushallinto löysätä vaatimuksia, mitkä kelpaa monimuotopeltojen lajikkeiksi.

Toisaalta, tälläisenä kesänä sitä monimuotoisuutta tuli Suomen luonnon tekemänä, kun rikkakasvit peittosi kasvukisassa ihmisen kylvämät monimuotosiemenet.

Kyllä  on olemassa erittäin hyvä riistaseos: Vilja ja rypsi. TOS-ruis on melko ilmaista. TOS-rypsi on vieläkin ilmaisempaa. Lisäksi tuollainen seos tekee selvää melko vahvastakin rikkapankista.

-SS-