Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kylmis - 02.11.23 - klo:07:03
-
Tuossa sattui silmään Hankkijan esittelykoneiden listoilla Amazonen nelimetrinen, hinattava lautasmuokkaaja. Noin yleisellä tasolla olen sitä mieltä, että hinattava olisi pellolle terveellisempi vaihtoehto kuin nostolaitekone, mutta investointina hinattava kone sopii varmaan ainoastaan +200ha tiloille. Hinnat noissa hinattavissa on ihan mielipuolisia. En tiedä mikä sen oikein aiheuttaa, kun kuitenkin kohtuu yksinkertaisia vehkeitä ja pitkälle hiottu prosessi, jolla esim. lautasia prässätään kasaan. Ei nyt luulisi kokoonpanonkaan niin työläs olevan. Jotain mystistä niissä on, en tiedä mitä.
https://www.hankkija.fi/tyokoneet/vaihtokoneet/amazone-catros-xl-4003-2ts-10060064--
-
No tässä joku vuosi sitten oli useammasta tarjouksia ja pahimmillaan hinausvarustus melkein tuplasi koneen hinnan.
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
-
Uusien koneiden hinnat nousseet aivan tolkuttomasti,
Pakko katsella käytettyä, hyvät sellaiset kiven alla. Saa varata
Vuodenpäivät aikaa, jos hyvän käyttiksen löytää.
Aika moni on nostolaite lautasmuokkarin muuttanut hinattavaksi,
Täytyy vaan suunnitella kunnolla, et runko kestää, kuormitus
Kun tulee eritavalla.
Onkohan noissa jotain suomilisää, mitähän mahtaisi maksaa
Sama härpäke Saksassa , tai Ruotsissa , rahti tietysti kustantaa, mut
Sama kans suomessa..
-
https://agriline.fi/-/lautasmuokkaimet/Dexwal--c1095tm6771
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
On se kiinteä aika "bitch" liikuteltava liikenteen seassa. Vaatii pöllön pään, jos on kaiteita ja vastaantulevaa liikennettä. ;D
Tuo kylmiksen muokkari näkyy olevan isoilla kiekoilla, mikä nostaa myös hintaa. Väderstadilta saanee viellä nostolaitekonetta 4 metrisenä hinausvarustuksella, minkä voisi olettaa olevan halvempi. Ei sillä että nuo hinnat siltikään aiheuttaisi suuria ostohaluja.
-
https://agriline.fi/-/lautasmuokkaimet/Dexwal--c1095tm6771
Tuossa näköjään suomen hinta tasoa
https://www.nettikone.com/muu-merkki/dexwal/1574897
Itte ajatellut kokeilla ens keväänä sänkimuokkausta lapiorulla äkeellä. Tai yksi puinen rapamaa ei ole enää edes kokeilua vaan monena vuonna tehnyt noin. Nyt vaan otti jotain junikko heinää syksyllä joten vedin glyfot, helpottaa keväällä. Mutta ajattelin myös kovempia maita, mutta saataa olla että kylvän riistapeltoa tai muuta hömppää. Niistä sentäs jää jotain vrt. viljaa myyntiin ::)
-
Ikinä en ole hinattavaa lautasmuokkaria saanut kokeilla, mutta uskoisin, että aika kätevä värkki on. Toki päisteet ehkä täytyy tehdä vähän pidemmäksi, mutta eipähän tule sitten ainakaan semmoista painoa taka-akselille.
Tuosta Hankkijan konemyynnistä sen verran, että kyllähän noilla "laatumerkeillä" kauppaa tehdessä hinta on äkkiä kaksin-, kolminkertainen.
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
Mä tyydyin 3,5 m Multivaan aikanaan. Hinausvarustuksella, siitäkin 1. versio oli vähän suunnittelultaan susi. Siis se jossa pyörät olivat koneen takimmaisin osa. Ilmassa ollessaan saivat koneen vaappumaan kuin keinulauta. Uudemmassa pyörät ovat jyrän etupuolella. Ajan sillä kuitenkin sen verran pieniä aloja että puoli metriä työleveydessä ei työtehossa hurjasti merkitse.
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
Mä tyydyin 3,5 m Multivaan aikanaan. Hinausvarustuksella, siitäkin 1. versio oli vähän suunnittelultaan susi. Siis se jossa pyörät olivat koneen takimmaisin osa. Ilmassa ollessaan saivat koneen vaappumaan kuin keinulauta. Uudemmassa pyörät ovat jyrän etupuolella. Ajan sillä kuitenkin sen verran pieniä aloja että puoli metriä työleveydessä ei työtehossa hurjasti merkitse.
Täällä vielä puoli metriä pienempi, mielestäni tekee ihan kelvollisen jäljen. Käytetään siis vain kevätmuokkauksiin, näillä näkymin kyntöön ei laajemmin palata.
-
https://agriline.fi/-/lautasmuokkaimet/Dexwal--c1095tm6771
Tuossa näköjään suomen hinta tasoa
https://www.nettikone.com/muu-merkki/dexwal/1574897
Itte ajatellut kokeilla ens keväänä sänkimuokkausta lapiorulla äkeellä. Tai yksi puinen rapamaa ei ole enää edes kokeilua vaan monena vuonna tehnyt noin. Nyt vaan otti jotain junikko heinää syksyllä joten vedin glyfot, helpottaa keväällä. Mutta ajattelin myös kovempia maita, mutta saataa olla että kylvän riistapeltoa tai muuta hömppää. Niistä sentäs jää jotain vrt. viljaa myyntiin ::)
Sama homma. Osan ajanut kerran lapiorullalla ja sitten spiikillä ja jyvät maahan.Joskus ohran sänkeä kerran syksyllä mutta nyt ei sitäkään.Toimii tarpeeksi hyvin kun ei ole mitään savikoita. Yhdellä lohkolla hietamultamaalla viides kevät ilman kyntöä.
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
On se kiinteä aika "bitch" liikuteltava liikenteen seassa. Vaatii pöllön pään, jos on kaiteita ja vastaantulevaa liikennettä. ;D
Tuo kylmiksen muokkari näkyy olevan isoilla kiekoilla, mikä nostaa myös hintaa. Väderstadilta saanee viellä nostolaitekonetta 4 metrisenä hinausvarustuksella, minkä voisi olettaa olevan halvempi. Ei sillä että nuo hinnat siltikään aiheuttaisi suuria ostohaluja.
Kollega vaihtoi nelimetrisen kiinteän melkein samankokoiseen käytettyyn taittuvaan. Perusteluna oli, että sen kiinteän kanssa oli enää ajankysymys, kun liikenteessä sattuu joku mälli. Leveyttä ei pääse mihinkään karkuun, ojanpenkka on auttamatta vastassa. Tässäkin tietysti vaikutti kovasti paljon tilan peltojen sijainti. Ovat hajallaan mutkaisen kylätien sokkeloissa. Pimeitä mutkia riitti, no, autoilijoita ne olosuhteet ei pahemmin ole haitannut. Nasta laudassa vaan...
-
Uusien koneiden hinnat nousseet aivan tolkuttomasti,
Pakko katsella käytettyä, hyvät sellaiset kiven alla. Saa varata
Vuodenpäivät aikaa, jos hyvän käyttiksen löytää.
Aika moni on nostolaite lautasmuokkarin muuttanut hinattavaksi,
Täytyy vaan suunnitella kunnolla, et runko kestää, kuormitus
Kun tulee eritavalla.
Onkohan noissa jotain suomilisää, mitähän mahtaisi maksaa
Sama härpäke Saksassa , tai Ruotsissa , rahti tietysti kustantaa, mut
Sama kans suomessa..
Niistä hyvistä käytetyistä pyydetään yleensä niin paljon, että sitten kannattaakin kuitenkin ostaa se uusi.
-
^
^
Hieno homma, että tuo systeemi toimii. Just hommasin mielestäni vähän kuluneen Hankmon tuo ajatus takaraivossa. Oma(t) entiset lapiorullat on kuluneet niin lyhyt piikkisiksi, että muokkausvaikutus alkoi olla vähäistä. Toki nuo halvemman pään lautasmuokkaimetkin oli joskus haaveissa, mutta kun ei nekään läheskään ilmaisia ole ja lautasmuokkain tuntuu jakavan mielipiteitä. Itte tottunut vähän hätääseksi eli tuskin osaisin odottaa tarpeeksi kuivia kelejä tinttarille.
-
Uusien koneiden hinnat nousseet aivan tolkuttomasti,
Pakko katsella käytettyä, hyvät sellaiset kiven alla. Saa varata
Vuodenpäivät aikaa, jos hyvän käyttiksen löytää.
Aika moni on nostolaite lautasmuokkarin muuttanut hinattavaksi,
Täytyy vaan suunnitella kunnolla, et runko kestää, kuormitus
Kun tulee eritavalla.
Onkohan noissa jotain suomilisää, mitähän mahtaisi maksaa
Sama härpäke Saksassa , tai Ruotsissa , rahti tietysti kustantaa, mut
Sama kans suomessa..
Niistä hyvistä käytetyistä pyydetään yleensä niin paljon, että sitten kannattaakin kuitenkin ostaa se uusi.
Käytettyjen hinnat nousevat samaan tahtiin uusien kanssa.
En ole sitä lautasmuokkaria katsellut mut järeetä hinattavaa kultivaattoria niin tarjontaa vähän. Hinnat korkeita käytetyissä ja uusissa vielä korkeampia. ;D
Taitaa olla pakko pärjätä nykyisellä kalustolla.
Eihän se hintojen nousu niin haittaisi jos tulotkin nousisi mut ne menevät toiseen suuntaan. >:(
PS. Jos oikein muistan niin katselin koneagriassa kubotan isoa traktoria. Hintaa nyt reilu 120ke. Mielestäni se sama kone oli viime agriassa alle satkun. Sellainen 20% siis tullut ainakin hintaa lisää parissa vuodessa..
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
On se kiinteä aika "bitch" liikuteltava liikenteen seassa. Vaatii pöllön pään, jos on kaiteita ja vastaantulevaa liikennettä. ;D
Tuo kylmiksen muokkari näkyy olevan isoilla kiekoilla, mikä nostaa myös hintaa. Väderstadilta saanee viellä nostolaitekonetta 4 metrisenä hinausvarustuksella, minkä voisi olettaa olevan halvempi. Ei sillä että nuo hinnat siltikään aiheuttaisi suuria ostohaluja.
Kollega vaihtoi nelimetrisen kiinteän melkein samankokoiseen käytettyyn taittuvaan. Perusteluna oli, että sen kiinteän kanssa oli enää ajankysymys, kun liikenteessä sattuu joku mälli. Leveyttä ei pääse mihinkään karkuun, ojanpenkka on auttamatta vastassa. Tässäkin tietysti vaikutti kovasti paljon tilan peltojen sijainti. Ovat hajallaan mutkaisen kylätien sokkeloissa. Pimeitä mutkia riitti, no, autoilijoita ne olosuhteet ei pahemmin ole haitannut. Nasta laudassa vaan...
Toisaalta ei se 4 metrin lautasmuokkain ole sen kummempi siirrettävä kuin samanlevyinen kylvökone, aika marginaalia on toistaiseksi taittuvat nelimetriset kylvimet Suomessa.
-
Tarviiko nelimetrisen olla taittuva (Suomessa)? Myös se nostaa hintaa aika reippaasti. Kallis se nelimetrinen kiinteä nostolaitemallikin kyllä on ja sitten tarvii vielä toisen koneen millä multaa paksut oljet?
On se kiinteä aika "bitch" liikuteltava liikenteen seassa. Vaatii pöllön pään, jos on kaiteita ja vastaantulevaa liikennettä. ;D
Tuo kylmiksen muokkari näkyy olevan isoilla kiekoilla, mikä nostaa myös hintaa. Väderstadilta saanee viellä nostolaitekonetta 4 metrisenä hinausvarustuksella, minkä voisi olettaa olevan halvempi. Ei sillä että nuo hinnat siltikään aiheuttaisi suuria ostohaluja.
Kollega vaihtoi nelimetrisen kiinteän melkein samankokoiseen käytettyyn taittuvaan. Perusteluna oli, että sen kiinteän kanssa oli enää ajankysymys, kun liikenteessä sattuu joku mälli. Leveyttä ei pääse mihinkään karkuun, ojanpenkka on auttamatta vastassa. Tässäkin tietysti vaikutti kovasti paljon tilan peltojen sijainti. Ovat hajallaan mutkaisen kylätien sokkeloissa. Pimeitä mutkia riitti, no, autoilijoita ne olosuhteet ei pahemmin ole haitannut. Nasta laudassa vaan...
Toisaalta ei se 4 metrin lautasmuokkain ole sen kummempi siirrettävä kuin samanlevyinen kylvökone, aika marginaalia on toistaiseksi taittuvat nelimetriset kylvimet Suomessa.
Marginaalisia ehkä ovat Juu ja syy löytyy hinnoittelusta. 4m vs 6m taittuva niin hintaero ei ole enää kovinkaan suuri. Tai näin ainakin itse huomasin kun konetta olin vaihtamassa. Syy varmaan se et siinä 4m on kaikki samat jutut kuin 6m ainoastaan metri kummallekin puolelle lisää, muutama vannas, vähän putkea jne. Ns. Peruskone on ihan sama.
Sit taas 4m "laatikko" kone vs. 4m taittuva niin siinä on jo hintaeroa. Itse sit päädyin 4m "laatikkoon" kun kohtuu näkyvät tiet ja jo edellistä 20v hinailtu niin en kokenut ongelmaksi. 4m eurooppalaisia kiinteitäkin on mut ovat vähän niinkuin erikoissarjaa suomeen jolloin hintaero taittuvaan 4m on melko vähän = ei kannata enää tuossa kohtaa säästää.
Mitä 4m lautasmuokkariin tulee niin aikoinaan oli tuollainen nostolaiteversio kiinteänä niin kylhän se tiellä kulki mut Ai että siinä mato tykkäsi pellolla. Sempä vuoksi nyt kuktivaattoria katsoessa en ole katsonut kuin hinattavia. ::)
-
Ehkä noihin leveisiin vehkeisiin tottuu, kun sellaisia ajelee. Mutta itte ainakin huinaalen sen verta ajatuksineni, että parempi tyytyä kapeisiin. Yhteen liittymään vaihdoin kerran ne heijastin tolpat jotka talon väki oli asettanut. Syy se että väistin käärijän kans vastaan tullutta autoa (oli pakko). Jos olis ollut leveeää perässä olis romissut. Mutta oon kattellut ja väistänyt niin pirusti, kun vastaan tulee täysissä paripyörissä ja leveällä paskakärryllä varustettu talon kokoinen Deutsi. Eikä varmasti jalka nouse deutsin kaasulla, kyllä pienemmät väistää. Toki väistinkin, hyvin tuntui leveytensä tietävän - mahtui ;D
-
Ehkä noihin leveisiin vehkeisiin tottuu, kun sellaisia ajelee. Mutta itte ainakin huinaalen sen verta ajatuksineni, että parempi tyytyä kapeisiin. Yhteen liittymään vaihdoin kerran ne heijastin tolpat jotka talon väki oli asettanut. Syy se että väistin käärijän kans vastaan tullutta autoa (oli pakko). Jos olis ollut leveeää perässä olis romissut. Mutta oon kattellut ja väistänyt niin pirusti, kun vastaan tulee täysissä paripyörissä ja leveällä paskakärryllä varustettu talon kokoinen Deutsi. Eikä varmasti jalka nouse deutsin kaasulla, kyllä pienemmät väistää. Toki väistinkin, hyvin tuntui leveytensä tietävän - mahtui ;D
Sitten väistää ja vielä peruuttaakin kun vastaan tulee pölliauto tai sorakasetti... joista kumpikaan ei halua ihan sortuvalle penkalle ajaa.
Se on kyllä totta että vähän tukevampi veturi kunnon levikkeillä on sen 395 leveä joten ei se 4 m kone perässä enää paljoa tilannetta muuta.
Isommat puimurit ilman pöytää mutta leveillä renkailla ovat samassa luokassa.
4 m takapyöräkone on tympeä jos on kaiteita tai korkeita reunakiviä - ei oikein pysty väistämään vaikka muuten tilaa penkalla olisikin.
Joskus on hyvä käyttää jotain epävirallista etuautoa tai traktoria jos on kovin pahoja yllätyksiä mahdollistava tie...
Mä olen kerran kiilannut 4 m kesantomurskaimen pienen puusilllan kaiteiden väliin... suojuksineen varman 440 leveä.
-
Onhan nelimetrinen takapyörä kylvökone helpompi tiellä vetää kuin kolmosen sivupyörä. Takapyörä koneella voi vähän väistää pientareelle, mutta sivupyörä koneesta tulee romu kun väistät pientareella vähän liika pitkälle, leveys ero ei taida olla puoltametriä noissa.
-
Ehkä noihin leveisiin vehkeisiin tottuu, kun sellaisia ajelee. Mutta itte ainakin huinaalen sen verta ajatuksineni, että parempi tyytyä kapeisiin. Yhteen liittymään vaihdoin kerran ne heijastin tolpat jotka talon väki oli asettanut. Syy se että väistin käärijän kans vastaan tullutta autoa (oli pakko). Jos olis ollut leveeää perässä olis romissut. Mutta oon kattellut ja väistänyt niin pirusti, kun vastaan tulee täysissä paripyörissä ja leveällä paskakärryllä varustettu talon kokoinen Deutsi. Eikä varmasti jalka nouse deutsin kaasulla, kyllä pienemmät väistää. Toki väistinkin, hyvin tuntui leveytensä tietävän - mahtui ;D
Sitten väistää ja vielä peruuttaakin kun vastaan tulee pölliauto tai sorakasetti... joista kumpikaan ei halua ihan sortuvalle penkalle ajaa.
Se on kyllä totta että vähän tukevampi veturi kunnon levikkeillä on sen 395 leveä joten ei se 4 m kone perässä enää paljoa tilannetta muuta.
Isommat puimurit ilman pöytää mutta leveillä renkailla ovat samassa luokassa.
4 m takapyöräkone on tympeä jos on kaiteita tai korkeita reunakiviä - ei oikein pysty väistämään vaikka muuten tilaa penkalla olisikin.
Joskus on hyvä käyttää jotain epävirallista etuautoa tai traktoria jos on kovin pahoja yllätyksiä mahdollistava tie...
Mä olen kerran kiilannut 4 m kesantomurskaimen pienen puusilllan kaiteiden väliin... suojuksineen varman 440 leveä.
Puimurilla tommosessa kohtaamisessa jos sattuu olemaan vankkurimallinen pöytävaunu perässä on muuten se autokuski joka peruuttaa.. On meinaan melko kökkö peruutettava.
Täällä on keskutaajamassa sentään kivetykset sen verran leveällä ettei ne oikeastaan n. 4m leveän puimurin kanssa ole ongelma, teiden reunoille istutetut puut sen sijaan alkaa kohta olemaan. Nyt on jo se tilanne jossain kohtia joutuu ajamaan jo selkeästi keskemmällä tietä mitä tien puolesta olisi mahdollista ettei oksat hakkaa peileihin, en ole kyllä tullut edes mitanneeksi mitä koneen leveys peilien kohdalla on, kuorma-autojahan nuo ei vielä haittaa.
-
Tuolla on jännä ratkaisu. Pyörätie on myös maataloustie. Oon ajanut pari kertaa fillarilla tuossa isommalla tiellä ja ihmetellyt. Aluksi luin, että se olisi pelkkä maataloustie.
https://www.google.com/maps/@47.3014125,11.6299628,3a,90y,242.21h,82.31t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPGjBHnktpTCG3ZBT0nrlKg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu
-
Kauheesti ei kannata peltojen tiivistäjästä eli lautasmuokkarista maksaa 🙂
-
3 tien vieressä Jalasjärvellä oon kummastellut kans joskus kun maitoauto ja traktorit ajeli kevyenliikenteen väylää pitkin. Nopeusrajajoitus merkkikin kyseisellä väylällä on , taisi olla 50. Pääsevät sitten kaupunkilaaset juustoportille, jotta ei maajussit häiritte liikennettä.
-
Kauheesti ei kannata peltojen tiivistäjästä eli lautasmuokkarista maksaa 🙂
Se jää sitten hankkimatta.
-
Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.
-
Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.
Täytyis olla täysin kuivaa tai tinttaa uskomattoman paljon. Tänä syksynä tuskin oli kunnollista keliä perustaa lautasmuokkaajalla syysviljan perusmuokkaus.
-
tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä. kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee... kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää.. mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs aurausviittaa lähestyä... tuloo lommo! ihan sama kesällä tienlanauksessa... m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!
-
2020 4m hinattava ja taittuva puolan poikien lautasmuokkain ei pienen tinkimisen jälkeen maksanut kuin 17 500€. Verollisena. Ei se varmasti ole yhtä kestävä kuin tuo alun Amazone, mutta henkilökohtaisesti voin kyllä muutaman laakerin vaihtaa tuolla hinnan erotuksella. Ihan järeä peli kuitenkin, yli 3500kg painaa ja ihan fiksu rakenne.
Tuon hinattavan jälkeen ei kyllä nostolaitekonetta tee mieli. Taitostakaan ei tee mieli luopua. Sen verran joutuu kirkolla ajamaan ja samoin kapeaa kylätietä. Taittorunko myös lisää muokkarille usein tarpeellista painoa.
-
Kylhän se riippuu pitkälti että miten tuommonen hinattava lautasmuokkain on tarkoitus kuskata tiellä. Itellä on sellainen 4m kone joka kulkee kumijyrällä. Se menee kyl melkein mistä vaan mistä traktorikin, jos voi ojan päälle ajaa. Tietty esimerkiksi kaiteet on ongelma tiellä mut jos on mahdollisuus että joku kaveri ajaa edessä niin ei se oikein sit ole mikään ongelma sekään. Poliisista en tiedä. En ole kysellyt mikä on mielipide. Ei täälläpäin liiku. Epäilisin että sakot on kuitenkin korkeintaan huntteja jos ei passaa.
-
Kyllä parempi o kauppaan jättää. Tänä vuonna näkee hienoja lätäköitä märkänä muokattu väkisin 4m lautasel ja kylvetty syysvilja. Lätäköt kasvaa hienosti syyssateilla. Tollane 4m tinttari painaa aika paljon liikaa. Kyntö ja ei vedet seiso. Hommaa kunno aura enne jos ei ole.
Täytyis olla täysin kuivaa tai tinttaa uskomattoman paljon. Tänä syksynä tuskin oli kunnollista keliä perustaa lautasmuokkaajalla syysviljan perusmuokkaus.
Olipas :) Toki reilu 200mm satoi liikaa kylvön päälle, mutta se e ollut muokkaimen vika. Eikä tottapuhuen ollut eroa oraissa, oliko tinttarilla, kultivoituun vai kynnettyyn perustettu. Kaikki oli yhtä hyviä ennen sateita, keväällä näkee mikä selvisi tulvista vai selvisikö mikään.
-
Viimeistää puidessa huomaa si.
-
tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä. kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee... kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää.. mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs aurausviittaa lähestyä... tuloo lommo! ihan sama kesällä tienlanauksessa... m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!
Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/
Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi maatalouskoneilla liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.
-
Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.
-
Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.
Vähän taas keskustelu harhailee. Kuvittelin että otsikon mukaan hinta olisi keskustelun aihe. Nyt näyttääkin suurempi ongelma olevan mukavuus, kapeat tiet, koneen paino (toiselle liian kevyt, toiselle liian raskas). Tärkeitä juttuja mutta ei sitten voi hinnasta pihistellä jos muut ominaisuudet ajaa edelle.
Millä koneella voi ajella liian märällä pellolla ilman että siitä aiheutuu haittaa? Mikä tahansa kone on kelvoton jos perusteena on liian märällä kelillä ajo. Koneet voisi kyllä laittaa järjestykseen kosteusherkkyyden suhteen, lautasäes, kultivaattori, hankmo, aurat... ? Sekin ohi otsikon.
-
Voisiko joku vääntää Kaikille rautalangasta mikä osa lautas muokkarista maata tinttaa .
-
Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.
Vähän taas keskustelu harhailee. Kuvittelin että otsikon mukaan hinta olisi keskustelun aihe. Nyt näyttääkin suurempi ongelma olevan mukavuus, kapeat tiet, koneen paino (toiselle liian kevyt, toiselle liian raskas). Tärkeitä juttuja mutta ei sitten voi hinnasta pihistellä jos muut ominaisuudet ajaa edelle.
Millä koneella voi ajella liian märällä pellolla ilman että siitä aiheutuu haittaa? Mikä tahansa kone on kelvoton jos perusteena on liian märällä kelillä ajo. Koneet voisi kyllä laittaa järjestykseen kosteusherkkyyden suhteen, lautasäes, kultivaattori, hankmo, aurat... ? Sekin ohi otsikon.
Nojoo, ihan yleistähän tämä on, että keskustelu ajautuu sivu-urille... Monen otsikon alla ei ole pitkään aikaan puhuttu mistään otsikon mukaisesta ;D. Mutta jos ihan alkuperäisestä aiheesta: kyllähän kaikkien uusien koneiden hinnat, eritoten traktoreiden ja muokkauskoneiden hinnat, ovat nousseet ihan hävyttömän korkeiksi. Mutta aika tavalla niitäkin vielä ostellaan..
-
^
Ihan kaikkien koneiden hinnat on nousseet ihan pilviin. Vai onko niiden halpojen koneiden valmistus sitten vaan lopetettu ? Uusi unia kuivapaskakärry näkyy olevan nettikonees . Hinta karvan auki 50 000. Joskin hinta vähän alle 100 000 ja sitten tietysti kalliimpia tosi käyttäjille ;D
-
Hintojen nousu on ihan älytöntä.
Muutaman uuden koneen olen aikoinaan ostanut.
Jeantil 10-6 paskakärry maksoi 2008 muistaakseni 23000€, Kuhn paalisilppuri hinattava 2004 16000€, Vicon remmipaalain 2007 32000€.
2002 ostin 805 Valmetin hinta oli 18000€, 4000h oli silloin mittarissa.
-
tuo liikennekulttuuri täällä kyllä ihmettä. kun kattelee millasilla teillä net brittiviljelijät ajelee... kivirauniota tienposket ja kapia tie mut auto on se joka väistää.. mut täällä jopa tietä auki auratessa saat väistää kun se kosla ei voi metriä lähemmäs aurausviittaa lähestyä... tuloo lommo! ihan sama kesällä tienlanauksessa... m iä ajan keskitiellä kun se on miun oikeus!!
Toisaalta siellä on rajoitettu nopeutta aika reilusti jos kone ylittää normaalin 2,55 m leveyden
https://www.nfuonline.com/updates-and-information/high-speed-tractors-vs-standard-tractors-what-s-the-difference/
Taannoin tuli vastaan myös juttu minkä mukaan jossain Etelä-Amerikan maissa olisi maatalouskoneilla liikkuminen yleisillä teillä sallittua ainoastaan valoisaan aikaan.
Mutta se liikenne on melkoista siellä ränneissä, vedetään välillä kuin rac-rallissa. Aika reipaasti ajan mielestäni, mutta tuolla oli hyvin usein joku takapuskurissa kiinni. Itsellä jotenkin kolkutti alitajunnassa, että tuolta kiviaidan tai pusikon sisästä voi tunkea joku tielle koneineen. Kun autollakin ne risteykset karmeita, näkyvyyttä ei lainkaan. Ei puhettakaan, että olisi voinut olla joku 4m kiinteärunkoinen lautasmuokkari perässä, kun pelkän traktori+peräkärry yhdistelmän ohittaminen oli sula mahdottomuus. Onneksi sama missä maailmalla, on liikenne järkevämpää kuin Suomessa, jossa itsekkyys on kaikki kaikessa liian monelle. Suomalaisella liikennekulttuurilla romun määrä olisi melkoista, on sitten taittuvaa tai kiinteää maatalouskalustoa liikenteessä.
-
^
Omalla "suurella" maailman tuntemuksellani ja viimeisimmän ulkomaan reissuni, eli reilun viikon keskieuroopan turneella vuonna -9o saamallani tiedollani sanoisin , että taksi kyydit Pudapestissä ovat pelottavimpia liikenne kokemuksiani. Takseina dasiat jumputtavine renkaineen, luultavasti kiroilevine kuskeineen ( saattoivat toki rukoillakkin, mutta en osannnut kieltä) ja todella agressiivine ajolinjoineen. No siellä ei ensimmäisen kolhun jälkeen kyllä varata aikaa autoklinikalle vaan kiilataan seuraavaa uhria.
-
Voisiko joku vääntää Kaikille rautalangasta mikä osa lautas muokkarista maata tinttaa .
Se tinttaus tulee siitä pyörivästä liikkeestä kuulemma. Useamman vuoden lautasmuokkarin omistaneena ja syksyisin sillä ajaneena usein liian märkänä ajaneena saa siihen 5cm syvyyteen sellaisen kallion syntymään ettei uskoisi. Toki maalajeilla on eroa.
Lautasmuokkainta käytetään euroopassa puinnin jälkeiseen olkien multaamiseen ja rikkojen idättämiseen KUIVISSA oloissa. Ei niinkuin Suomessa marraskuussa vesisateen keskellä. Joillakin keveimmillä maalajeilla on kaiketi se ja sama miten tekee, jos eivät ole tinttautuvaa lajia. Savilla kyseisellä härpäkkeellä ei mielestäni tee mitään järkevää.
Kultivaattoriko ei lopulta aiheuta tiivistymää muokkauskerroksen pohjaan? Mikä on se kyntöantura? Antaa toki enemmän pelivaraa, kun on jossain 30 cm:n syvyydessä... Kyllä tuo kultivaattorikin aika petollinen vehje on, kun liian märjällä menee ajelemaan - ei meinaa traktori mennä eteenpäin ja pyörät lyö joutilasta.
Niin millään koneellahan ei pitäisi mennä märälle. Toiset maalajit antaa enemmän anteeksi kuin toiset. Ja kaiketi ne kevätkyntöön sopivat lajit on niitä joita voi keväällä mennä märkänänin kyntämään.
Mä olen kallistumassa muokkailujen suhteen siihen et muokaustapaa tulisi vaihdella vuosittain. Se kellä sit on mahdollista ylläpitää tarpeellinen kalusto vaihteluihin on eriasia. Sillä poikkeuksella et jos savilla viljelee ainoastaan kevätviljoja niin pelkkä suorakylvökone riittää.
-
Hintojen nousu on ihan älytöntä.
Muutaman uuden koneen olen aikoinaan ostanut.
Jeantil 10-6 paskakärry maksoi 2008 muistaakseni 23000€, Kuhn paalisilppuri hinattava 2004 16000€, Vicon remmipaalain 2007 32000€.
2002 ostin 805 Valmetin hinta oli 18000€, 4000h oli silloin mittarissa.
Samanlaisia havaintoja. En nyt ulkoa muista mut 2005 uusi 5 kohliminen 17 jalan puimuri (ei sampo) maksoi satatonnia. Paria vuotta aikaisemmin 200 heppanen traktori 70ke. Ja siitä taas muutamia vuosia taaksepäin 15 motin lietevaunu määränsäädöillä, pumppukuormaimella, letkulevittimillä 40ke. Edellinen vm taisi maksaa Saman 40ke. Lähtö nykyisellä kylvimellä oli yli 80ke. Onneksi oli hyvät vaihtokoneet niin väliraha jäi johonkin kohtuu järkevään. Edellisellä ajettiin 20v toivottavasti tämä kestää tuplat tai jotain ;D
Sit kun miettii et samaan aikaan maanviljelyn tulot eivät ole nousseet joitain satunnaisia kalliin viljan vuosia lukuunottamatta niin täytyy todella ihmetellä kellä on varaa ostaa kalustoa enää.
-
Samaa mieltä. Lisäksi tuet putuaa joka kaudella. Mitenkähön noi viisaat päättäjät on tämän aikonee ratkasta vai kiinnostaako ketään. Apulanra tuplat. Polttoöljy tuplat. Koneiden hinnat tuplat. Se naru vetävän kädes kohta. Tukien pudotus ja inflaatio iskee pitkässä juoksussa ja nakertaa huomaamattomasti mutta varmasti. Eniten kyrsii ainaiset kauno puheet arvostuksesta ja huoltovarmuuden tärkeydestä ja teot täysi nolla. Olisiko etujörjestönkin herättävä turha parkua mt sivulla haukkuen saria kun on itse ryssinyt ja myöhässä rajusti. Järjestäis vaikka kunnon mellakan. Nyt on sellane olo et ei kukka yritä edes mittä ja kaikki hyvin onko sii
-
Taitaa mennä siihen että joko toiminnan pitää olla tarpeeksi suurta (mutta vähävelkaista!) tai sitten rahaa pitää tulla reippaasti myös muualta.
Joillekin onnistuu erikoisempi erikoistuminen jossa tulot voivat olla suhteessa paremmat.
-
Kai uusia koneita menee kaupaksi jonkinlaisia määriä, mutta monessa tapauksessa pääomakulu paperilla on huikea. Mutta, kun jättää tällaiset laskelmat tekemättä ja keskittyy vaan rahojen kaapimiseen kasaan, niin siinäpä kai olennainen. Ikävintä lienee, että paljon ajetuista vaihtokoneistakin pyydetään aivan liikaa ja varaosat voivat myös olla kalliita. Ei oikein sellaista hyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti rakennemuutos on yksi ratkaisu ja peltoa alkaa vähitellen tulla yhä enemmän markkinoille, jolloin pinta-alan kasvun myötä kannattavuus saattaa parantua niin paljon, että koneitakin voi ostella.
-
Ei se parane.
-
mutta mielikuva kyllä...
-
50 vuotta huudettu rakemuutosta ja että kuinka kohta peltoa on tarjolla
-
50 vuotta huudettu rakemuutosta ja että kuinka kohta peltoa on tarjolla
Rakennemuutos on toteutunut ja tilojen koko kasvaa koko ajan. Koko ajan juostaan kovempaa, hyödyn ulosmittaa muut tahot, ei viljelijä.
-
Samaa mieltä. Lisäksi tuet putuaa joka kaudella. Mitenkähön noi viisaat päättäjät on tämän aikonee ratkasta vai kiinnostaako ketään. Apulanra tuplat. Polttoöljy tuplat. Koneiden hinnat tuplat. Se naru vetävän kädes kohta. Tukien pudotus ja inflaatio iskee pitkässä juoksussa ja nakertaa huomaamattomasti mutta varmasti. Eniten kyrsii ainaiset kauno puheet arvostuksesta ja huoltovarmuuden tärkeydestä ja teot täysi nolla. Olisiko etujörjestönkin herättävä turha parkua mt sivulla haukkuen saria kun on itse ryssinyt ja myöhässä rajusti. Järjestäis vaikka kunnon mellakan. Nyt on sellane olo et ei kukka yritä edes mittä ja kaikki hyvin onko sii
Mä olen sitä mieltä et ei päättäjät herää ennenkuin vahinko on jo tapahtunut. Toisaalta kun tuotanto edelleen kattaa pääosin oman tarpeen niin miksi täytyisi tehdä jotain. Jos nyt joku haluaa harrastaa viljelyä ja tuottaa siinä samalla ilmaiseksi ravintoa ihmisille niin miksi muuttaa mitään. Kyllä muutos pitää lähteä viljelijöistä. Mut kun edelleen liian moni ei laskea kannattavuutta vaan juostaan vaan kovempaa ja kun ei kannata niin aletaan urakoimaan, tai mennään ulkopuolelle töihin jotta voidaan jatkaa kannattamatonta viljelyä.
Kai uusia koneita menee kaupaksi jonkinlaisia määriä, mutta monessa tapauksessa pääomakulu paperilla on huikea. Mutta, kun jättää tällaiset laskelmat tekemättä ja keskittyy vaan rahojen kaapimiseen kasaan, niin siinäpä kai olennainen. Ikävintä lienee, että paljon ajetuista vaihtokoneistakin pyydetään aivan liikaa ja varaosat voivat myös olla kalliita. Ei oikein sellaista hyvää ratkaisua löydy. Ilmeisesti rakennemuutos on yksi ratkaisu ja peltoa alkaa vähitellen tulla yhä enemmän markkinoille, jolloin pinta-alan kasvun myötä kannattavuus saattaa parantua niin paljon, että koneitakin voi ostella.
Niin rakennemuutosta on tapahtunut mut ei ole aktiivisilla viljelyalueilla vielä pellosta ylitarjontaa. Ehkä hintataso tasoittunut mut monella alueella edelleen pelto oikeasti liian kallista kun laskee tulotason mukaan. Mut peltoja ei osteta taloudellisista perusteista. Ehkä sitä jotain lohkoa on kytätty viimeiset 50v ja kun tulee tarjolle niin maksetaan mitä vain jotta se saadaan. Tai sit ei vain yksinkertaisesti mietitä et pystyykö se kyseinen hehtaari ikipäivänä maksamaan itseään takaisin. Vähän aikaa voi näin toimia et edelliset lahjana spv:ssä saadut hehtaarit maksavat uusia. Kaikkein yleisintä on kuitenkin et rahaa kannetaan peltokaupppoihin metsätuloista, palkkatöistä tai jostakin muusta "sivu"työstä.
Mä en sitä päivää ihan heti usko tulevan et peltoa tulisi ylen määrin tarjolle. Ehkä se hintatason nousu on jäänyt tähän mut eipä näilläkään hinnoilla edes tällä seudulla enää sillä viljelyllä sitä hehtaaria makseta. Tulevaisuudessa viljely on paksun lompakon omaavien harrastelijoiden laji. Ei sillä ole bisneksen kanssa enää mitään tekemistä josko edes on ollutkaan.
Itsellä olisi vielä työuraa paljon jäljellä mut v1tuttaa nyt jo koko tilanne. Kaiketi jotenkin kitkuttelemalla pääsisi ns. Maaliin nykyisillä hehtaarilla. Saisi velat maksettua. Vaikea tätä on omalle jälkikasvulle markkinoida oikein mitenkään.
-
muutamalle viljelijälle on suomessa töitä, muut saisi laittaa lautat ikkunoihin ja poistua kaupunteihin... ehkä siten saatais jotain järkeä markkinoille.. mut eipä tuo muuallakaan maalimassa ole toiminu.. yhtä huonosti mänöö ukrainassa, usassa tahi ranskassa viljelijöillä.
-
muutamalle viljelijälle on suomessa töitä, muut saisi laittaa lautat ikkunoihin ja poistua kaupunteihin... ehkä siten saatais jotain järkeä markkinoille.. mut eipä tuo muuallakaan maalimassa ole toiminu.. yhtä huonosti mänöö ukrainassa, usassa tahi ranskassa viljelijöillä.
No neljännes pelloista metsälle ja kolme neljännestä viljelijöistä tuottavimpiin töihin.. ::)
-
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) ;D
-
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) ;D
Meillä on ollut aina sama teema, että koneet ajetaan käytännössä loppuun tai ne jää niin vanhanaikaisiksi, että hommista ei tahdo tulla enää mitään. Vaihtohyvitys niin pieni, että suoralla kaupalla saa paremman alennuksen. En tiedä onko järkevä linja vai ei, mutta näin on toimittu. Heinäkoneiden kanssa tuli tehtyä virhe, kun jätettiin ne nurkkiin. Alkuaikoina tehtiin vielä hieman hevosenheiniä, mutta porukka vanheni ja koneet jäi vanhenemaan latoihin. En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
-
Kyl niitä täälläkin on koneita "loppuun" ajettu. 2,5 hinattava tume jäi 90 luvulla. Sitten se lähti tutulle varaosiksi. Onko kai se vieläkin siellä kuusen alla... äkeitä on jäänyt ainakin pari. Varpajyrä potila ja vielä vanhempi mikähän se nyt olikaan.. Sarka overummit ja erinäinen määrä heinäkoneita.
Nyt viime aikoina olen pyrkinyt aina siihen ettei koneita jäisi nurkkiin pyörimään vaan jos ei vaihdossa niin muuten saisi sitten myytyä eteenpäin.
-
Puolan pojat halajaa ainakin noita vanhoja kylvölannoittimia, mutta ne taitaa olla huonoja tarjoamaan. Kysyy vaan hintaa, mutta jos hinta ei miellytä annetaan vaan asian olla. Toki tuossa kaupankäynnissä on myös paljon hyviä puolia. Sitten taas negatiivisena se että ne taitaa joutua itte nostamaan / runttaamaan sinne umpi autoon. Naapurin perikunnan kovapaalaimen lykkäsin jonkin itäeuroppalaisen autokuskin kyytiin. Voi perhana kun kytkin jalka väpätti. Ajosillat ei enää paljon takapyörän alla olleet kun paalaaja oli lavalla. Toisaalta ehkä olis kannattanut ostaa se vaikka ittelle. Kovapaalajien hinnat ainakin huutokaupoissa alkavat olemaan noususuunnassa.
-
niiinpä. jotkin vanhat koneet on alkanu nostaan hintojaan jostain syystä. jf silppurit yleensä raunioilla mutta nykyään ei missään.. tahi sit liki puoli tonnia pyytävät moisista.. aurat on kanssa haluttuja mutta maksaa ei saa liikoja.. 70-80 / siipi. ja äkeistä tuntuu olevan tuo 4,5 metrinen taas kysyttyä.. ja 2,5 metrinen niittomurskain se vasta arvokas onkin...
-
^
Sitten taas kaupat ei maksaisi noista 4,5m Potiloista oikein yhtään mitään. Tuttu meinas että 800 oli vaihto hyvitys, kun noita on jo jokaisella. Kumminkin pyynnit mielestäni 2500 lähtien . Voi toki olla että kauppa ei käy (en ole seurannut).
-
kaupat ei maksa kun eivät voi myytä järkihinnoilla kun tuppaa olemaan vaatimukset sivukuluista reilut..
-
Mikä järki yleensä on vaihtokoneessa tai käytetyssä koneessa? Jos jonkun talousopin mukaan kone pitää vaihtaa tietyn ikäisenä, jotta siitä saa vaihdossa jotain rahaa, niin minkä opin mukaisesti se vaihtokone päätyy jonkun käytettäväksi.
Eikö se kone ole silloin jo arvoton, jonka pitäisi olla heti taas vaihtorivissä odottamassa romutusta? Ja vaihtokoneesta ei voi hyvittää kuin romuhinnan, koska kyseessä on jo kerran vaihdettu kone, joka on talouden oppien mukaan vaihdettava uuteen. Ja silti siitä hyvitetään reipas hinta, vaikka kyseessä on kone, jota ei kenenkään kannattaisi enää omistaa.
Uudesta omistajasta riippuen, sillä vanhalla koneella saattaa kuitenkin olla vielä paljon työvuosia edessä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista alkuperäisen talousopin mukaan. Tai ainakaan sellaisella koneella ei pitäisi voida harjoittaa tuottavaa toimintaa.
-
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) ;D
Meillä on ollut aina sama teema, että koneet ajetaan käytännössä loppuun tai ne jää niin vanhanaikaisiksi, että hommista ei tahdo tulla enää mitään. Vaihtohyvitys niin pieni, että suoralla kaupalla saa paremman alennuksen. En tiedä onko järkevä linja vai ei, mutta näin on toimittu. Heinäkoneiden kanssa tuli tehtyä virhe, kun jätettiin ne nurkkiin. Alkuaikoina tehtiin vielä hieman hevosenheiniä, mutta porukka vanheni ja koneet jäi vanhenemaan latoihin. En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
Olen miettinyt, josko alkaisi tehdä tuorerehusouvia niittosilppurilla. Haalisi kaiken vihreän pakkokesannon apila/viherlannoitusnurmilta ja kippaisi viljapeltoon lannanlevittäjällä. Tai kyntäisi syuysviljan alle. Eikös joku harjoittanut kaistaviljelyä, sellaiset kaistat, joilta voi silputa torvella kasvulliseen kaistaan viherlannoitetta ?
-SS-
-
Sivuhuomiona jopa ihan aiheeseen liittyen että näyttää siltä että lautasmuokkareissa on ostajan markkinat. Paljon näkyy olevan alle 30 000€ myynnissä muutaman vuoden vanhaa hinattavaa Multivaa, Amazonea ja puolan vehkeitä. Ja uusia kaupataan jokaisessa varteen otettavassa koneliikkeessä.
-
Sivuhuomiona jopa ihan aiheeseen liittyen että näyttää siltä että lautasmuokkareissa on ostajan markkinat. Paljon näkyy olevan alle 30 000€ myynnissä muutaman vuoden vanhaa hinattavaa Multivaa, Amazonea ja puolan vehkeitä. Ja uusia kaupataan jokaisessa varteen otettavassa koneliikkeessä.
Tämä on totta. Nettikoneesta katsoin Multivan taittuvat läpi ja niissä parissa koneessa kiekot oli sileenä. En tiedä, missä vaiheessa alkaa olla merkitystä ja olisi syytä vaihtaa. Kiekkojen kanssa pärjää sinänsä hyvin, laakerointi voi olla toinen juttu. Muistelen takavuosilta Koneviestin juttua Amazonen lautasmuokkaajan laakeriremontista. Se oli hyvin työlään oloinen. Vilkaisin pikaisesti myös Hankkijan tarjontaa ja niillä on kaksi samanlaista esittelykonetta, mutta toinen on 2022 leimalla. Se on 8ke verottomana halvempi kuin tämän vuoden leimalla oleva. En tiedä onko kuvat ajantasaisia, onko niillä ajettu työnäytöksissä vai onko vaan seisonut kaupan pihassa. Kevyt arvonlasku jokatapauksessa.
-
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) ;D
Meillä on ollut aina sama teema, että koneet ajetaan käytännössä loppuun tai ne jää niin vanhanaikaisiksi, että hommista ei tahdo tulla enää mitään. Vaihtohyvitys niin pieni, että suoralla kaupalla saa paremman alennuksen. En tiedä onko järkevä linja vai ei, mutta näin on toimittu. Heinäkoneiden kanssa tuli tehtyä virhe, kun jätettiin ne nurkkiin. Alkuaikoina tehtiin vielä hieman hevosenheiniä, mutta porukka vanheni ja koneet jäi vanhenemaan latoihin. En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
Olen miettinyt, josko alkaisi tehdä tuorerehusouvia niittosilppurilla. Haalisi kaiken vihreän pakkokesannon apila/viherlannoitusnurmilta ja kippaisi viljapeltoon lannanlevittäjällä. Tai kyntäisi syuysviljan alle. Eikös joku harjoittanut kaistaviljelyä, sellaiset kaistat, joilta voi silputa torvella kasvulliseen kaistaan viherlannoitetta ?
-SS-
Tuostahan puuttuu enään nauta välistä, lannan takiahan aikoinaan nautoja pidettiin. Sivutuotteena tuli maitoa ja lihaa vuodenkierron mukaan vähäsen
-
Näis koneiden hinnoissa on vielä sellainenkin juju, että uudet maksaa , käytetyt maksaa, mutta ne omat käytetyt ei ookkaan sitten enää minkään arvoisia. Ainakin näin täällä pikkutilalla. Paljon paree kun niitä ei edes yritä lykätä vaihdossa. Tosin konesuojan nurkkaan ne sitten jää. Näin kävi esim. Jf:n tarkkuussilppurille, Jukon nostolaite kylvökoneelle. Elhon 1520 käärijälle . No elho varakoneena 10 000 paalia käärittynä, kun nykyään käytössä 1620 automaatti joka piti arvion mukaan olla 7 000 kääritty. Määrä oli pelkkä arvaus ja mittaris taitaakin olla joku 25 -26 000 (huutokauppa hankinta) ;D
Meillä on ollut aina sama teema, että koneet ajetaan käytännössä loppuun tai ne jää niin vanhanaikaisiksi, että hommista ei tahdo tulla enää mitään. Vaihtohyvitys niin pieni, että suoralla kaupalla saa paremman alennuksen. En tiedä onko järkevä linja vai ei, mutta näin on toimittu. Heinäkoneiden kanssa tuli tehtyä virhe, kun jätettiin ne nurkkiin. Alkuaikoina tehtiin vielä hieman hevosenheiniä, mutta porukka vanheni ja koneet jäi vanhenemaan latoihin. En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
Olen miettinyt, josko alkaisi tehdä tuorerehusouvia niittosilppurilla. Haalisi kaiken vihreän pakkokesannon apila/viherlannoitusnurmilta ja kippaisi viljapeltoon lannanlevittäjällä. Tai kyntäisi syuysviljan alle. Eikös joku harjoittanut kaistaviljelyä, sellaiset kaistat, joilta voi silputa torvella kasvulliseen kaistaan viherlannoitetta ?
-SS-
Tuostahan puuttuu enään nauta välistä, lannan takiahan aikoinaan nautoja pidettiin. Sivutuotteena tuli maitoa ja lihaa vuodenkierron mukaan vähäsen
On vaan melko haastava ajankohta alkaa elukoita pitää. Atriasta en tiedä, mutta ainakaan hookoolla ja paikallisella teurastamolla ei teuraat liiku mihinkään. Hookoolla ei liiku välityselukatkaan minnekkään. Lihisvasikoiden ostaja joutui laittamaan toistaiseksi 2-3vk mittaisen tauon hakuihin kun ei lähde omista nurkistaan elukat eteenpäin
-
No ehtii jo syklin toinen ääripää tulla vastaan ennenkuin lähtötilanteesta ollaan siinä tilanteessa että teurastamolle tarttis lähettää. Jos varustuksena on kelasilppuri, niin nyt kun päättää aloittaa niin vuoden päästä vasikat sisälle ja -26 juhannuksena olisi teuraaksi menossa….
-
Sivuhuomiona jopa ihan aiheeseen liittyen että näyttää siltä että lautasmuokkareissa on ostajan markkinat. Paljon näkyy olevan alle 30 000€ myynnissä muutaman vuoden vanhaa hinattavaa Multivaa, Amazonea ja puolan vehkeitä. Ja uusia kaupataan jokaisessa varteen otettavassa koneliikkeessä.
Tämä on totta. Nettikoneesta katsoin Multivan taittuvat läpi ja niissä parissa koneessa kiekot oli sileenä. En tiedä, missä vaiheessa alkaa olla merkitystä ja olisi syytä vaihtaa. Kiekkojen kanssa pärjää sinänsä hyvin, laakerointi voi olla toinen juttu. Muistelen takavuosilta Koneviestin juttua Amazonen lautasmuokkaajan laakeriremontista. Se oli hyvin työlään oloinen. Vilkaisin pikaisesti myös Hankkijan tarjontaa ja niillä on kaksi samanlaista esittelykonetta, mutta toinen on 2022 leimalla. Se on 8ke verottomana halvempi kuin tämän vuoden leimalla oleva. En tiedä onko kuvat ajantasaisia, onko niillä ajettu työnäytöksissä vai onko vaan seisonut kaupan pihassa. Kevyt arvonlasku jokatapauksessa.
Ei ne Amazonen laakerit nyt mitään ihan kauhean pahoja ole vaihtaa, me on vaihdettu sitä mukaa kun niihin on tullut väljää, toki seurata pitää ettei pääse oikein pahaksi.
Se laakerointi on noissa vanhemmissa koneissa aika typerästi tehty, laakeri on kestovoideltu kasattaessa täytettävällä öljyllä mikä tiivisteiden pitäisi pitää sisällä. Uudemmat on fiksumman näköisesti tehty.
Pestessä pitäisi olla todella varovainen ettei paina sinne laakeriin vahingossa vettä, oikeastaan parempi jos ei pesisi niitä lautasia ollenkaan...
Niitä on jotkut rakennelleet voideltaviksi tai sitten kasanneet ihan tavallisilla peruslaakereilla ja täyttäneet pesän vaseliinilla, se alkuperäinen korjaussarja on kumminkin suht arvokas.
-
Meidän kone oli muun merkkinen länsimainen. Laakerit oli voideltavia ja niitä oikeasti voideltiin mut joka syksyistä se laakeri remontti oli. Mut kyl sil koneella ajettiinkiin.
Oli aika helpoitus kun siirtyi takaisin kultivaattori/äes linjalle.. ::)
-
Se amatsonin kestovoideltu on hyvä. Painepesuria ku ei vie lähellekä konetta ni ei ole ollu ongelmia. Se peseminen on muutenkin ilkeetä ja melko turhaa hommaa. Kyl sade putsaa sen mitä tarvii.
-
Monesti tuntuu että innokkaalla pesijällä on enemmän remonttia. Vähäinen peseminen toimii paksun raudan koneilla. Toki vaihtoarvoa syö niistäkin
-
No mul on kalusto niin vanhaa ettei auta pesu.
-
En tiedä mitä esim. Tuhti-niittosilppurille tekisi. Pyytävät pariasataa euroa ja milloin mitäkin. Vie ärsyttävästi tilaa, fiksuinta olisi luultavasti laittaa kylmästi romukuormaan. Vai ottaisiko kuitenkin muutaman lehmän takaisin??
Kelasilppurille olis käyttöä kun kasvimaalle ja puutarhan kasveille tarvii saada viherkatetta. Hyvästä apilapellosta korjattuna tulee typpeäkin samalla...
Kesantomurskan jäljestä oon vln-nurmilta rikkaäkeellä karhottanut ja rehupihdillä+kärrillä omalle kasvimaalle kuljettanut.
Voiskohan olla jopa busineksen paikka kun alkaisi vihersilppua pussittaa myyntiin :P :P
-
No mul on kalusto niin vanhaa ettei auta pesu.
Niin mullakin🤣🤣🤣. Ja ei taida edes puolalaisille jobbareille kelvata, joten pesu on turhaa
-
Mä olen kyllä pessyt noita saattohoito ikäisiäkin koneita. Mukavampi työskennellä kun ne ei ole kauheassa ravassa.
-
Tuolla on jännä ratkaisu. Pyörätie on myös maataloustie. Oon ajanut pari kertaa fillarilla tuossa isommalla tiellä ja ihmetellyt. Aluksi luin, että se olisi pelkkä maataloustie.
https://www.google.com/maps/@47.3014125,11.6299628,3a,90y,242.21h,82.31t/data=!3m6!1e1!3m4!1sPGjBHnktpTCG3ZBT0nrlKg!2e0!7i16384!8i8192?entry=ttu
Viitisentoista vuotta sitten Tiehallintokin tuollaisia pykäsi. Muuten ok asfaltoitu ja valaistu peltotie, mutta kun toisella puolen riista-aita pientareessa kiinni ja toisella puolen ne perhanan valotolpat. ::)
Ja oma lukunsa kun tulee pellolta aurojen kanssa, niin pyörien mukana tuppaa tulemaan muutakin mm. rullasuksijoiden riemuksi...
-
eiks lain mukaan piä putsata koneet ennen kuin yleiselle tuloo? ja kuin moni sen tekeekään...? tuo ihan vaan nuista tukkirekoista havainnu... enerkiapuuta ku ei tartte karsia ihan loppuun....
-
eiks lain mukaan piä putsata koneet ennen kuin yleiselle tuloo? ja kuin moni sen tekeekään...? tuo ihan vaan nuista tukkirekoista havainnu... enerkiapuuta ku ei tartte karsia ihan loppuun....
Syksyllä katselin kun puukuski puhalsi lehtipuhaltimella tien puhtaaksi kuorman teon jälkeen.
-
tuo olis kyllä ihan hyä tapa. toisaalta jo joku kälyinen haravakin auttais. tuossa kattelin kuin hitosti jäi puitukasan jäliltä tielle kuorta ja muuta rojua, kyl siitä rekalla yli pääsi mutta entäs sitten nuilla tesloilla ja muilla joissa ei maavaraa.. ja nuo jäi aina kun virman auto kävi, joskus oli jopa pöllinpätkiä. ei paljon järki kuskin päätä pakottannu..
-
Kyllä sitä likaa tulee tuohon maantielle tuotua aikalailla. On näitä eläintiloja molemminpuolin maantietä näin syksyllä käytössä. Lähes kaikki liikenne tapahtuu yleisen tien kautta, pikkusen pääsee navetalta suoraan pellolle ajamaan.
-
tuo olis kyllä ihan hyä tapa. toisaalta jo joku kälyinen haravakin auttais. tuossa kattelin kuin hitosti jäi puitukasan jäliltä tielle kuorta ja muuta rojua, kyl siitä rekalla yli pääsi mutta entäs sitten nuilla tesloilla ja muilla joissa ei maavaraa.. ja nuo jäi aina kun virman auto kävi, joskus oli jopa pöllinpätkiä. ei paljon järki kuskin päätä pakottannu..
Harava on oikeasti hyvä työkalu tuossa.
Puran usein energiapuuta tieltä metsän puolelle; tie nyt on vaan muutaman maanomistajan peltotie mutta siinä on mulla muoviharava parkissa tien sivussa ja päivän päätteeksi sillä on nopsa siivota risut ja männynkävyt pois. Minuutissa siivoaa koko purkupaikan. Joskus jätän siivoamatta kun tiedän että lumilinko hoitaa hetken kuluttua saman homman.
Haravan puutteessa joku isompi karahka on myös toimiva 'luuta'.
Maahommissa kuran tulo tielle on sitten jo hankalampi ongelma...
-
juu, manasin tuossa yhelle kossille kun lastas mettähallituksen puuta kyytiin et vaikka onkii ykstyistie ja läpikulkuväylä ni kait jotain vastuuta voi kuskikin kantaa. miä laskutan urakoijaa siivouksesta, mut aina ei kerkii iahn joka paikkaan. tuo urakoijien mielenliikkeet on tänä kesänä muutaman kerran laittanna ihmetelemään.. ajokone ajoi teloillaan reilun 4 kilsaa tietä kun ois jopa kilsan tieajon jälkeen ollut suorempi mettätie ... lavetille!!! ei kait nuo karttaäpit toimi ..... joillain!
-
Nyt sitten huutamaan huutokaupat vomissa lemkenin
Uutta käyttämätöntä lautasmuokkainta, Turun konekeskus myy,
Myydään eniten tarjoavalle ,eli ei hintavarausta…….
-
Nyt sitten huutamaan huutokaupat vomissa lemkenin
Uutta käyttämätöntä lautasmuokkainta, Turun konekeskus myy,
Myydään eniten tarjoavalle ,eli ei hintavarausta…….
Kuvakulma aiheeseen vaikuttaa hyvin paljon. Aika järkyttävä jälkilautasten sijainti kahdessa rivissä. Melkoinen pilkki.
-
Kuvakulma aiheeseen vaikuttaa hyvin paljon. Aika järkyttävä jälkilautasten sijainti kahdessa rivissä. Melkoinen pilkki.
En pilki oikeastaan edes telkkaria katsoessa, meinaatko että pikkufergulle liikaa painoa kaukana takana? Tuollaisen luulisi pysyvän puhtaana paljon paremmin kuin yksirivisen.
-
Kuvakulma aiheeseen vaikuttaa hyvin paljon. Aika järkyttävä jälkilautasten sijainti kahdessa rivissä. Melkoinen pilkki.
En pilki oikeastaan edes telkkaria katsoessa, meinaatko että pikkufergulle liikaa painoa kaukana takana? Tuollaisen luulisi pysyvän puhtaana paljon paremmin kuin yksirivisen.
Nostolaitekoneessa riittää yhdessä rivissä oleva pakkeripyörä. Monimutkaisemmat ratkaisut ehdottomasti hinattaviin versioihin. Painoa tulee vaan yksinkertaisesti liikaa. Hyödytkin on vähän siinä ja tässä. Eniten riippuu maan kosteudesta ja murentuvuudesta.