Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jostain ihmeen syystä (kylmyys?) ei kuivu edes liejusavimaat vaikka niissä pohja läpäisee vettä kuin seula. Pintaan tulee ohut harmaa kerros ja muu muokkauskerros pysyy kylvölle liian märkänä.
No luulis että se kuivuu kun vähän kääntelee, vai onks pellot oikeasti liettyneet 20 sentin syvyyteen?
Sit on kyl paha, jos pelto liettyy syvälle ja ainoa kuivuminen on haihtumista. Ja kun kelit ovat kuin lokakuussa 
Eilen kynnöstä potkittiin lounaisessa Hämeessä, Näyttää harmaalta, kyntöviilun pinnasta 5 cm kuivaa ja muruista, ne mullat menevät viilujen välien täytteeksi. Seuraavasta, märjästä, kerroksesta saa muovailtua vaikka savikukon. Multavaa savimaata aukealla, rakenne ja muoto kunnossa.
Vastaavat maat, mutta todella isojen laskuojien ääressä, 8 vuotta uusin salaojin, ruis/ohra-kierrossa olleet saatiin tiistaina kylvöön. Meni tasauksen jälkeen yhdellä S-piikityksellä melkein pelottavan hienoksi. Naapurieden sängillä kimalteli vesilammikot.
Oot sää käyny ex-essolla, jos käyt niin katto onks mun kaurat itäny 
Kyllä siellä jokin vihree piikki on tulossa (pari?)pyörän jäljissä. Pirtin kohtaalla viherti hiukan enemmän.
Pari viikkoa jo varmaan ollut kylvettynä?
Naapurin kolme viikkoa sitten kylvetty ohra... Ei piikin piikkiä näkyvissä. Seittämän hehtaarin ruutu.
Ainakaan tuollaisessa 90luvun massikassa ei ole tullut mitään ongelmaa vaikka kymmenen vuotta ollut eripari renkaat. Samaa kokoa pitäis olla ja mutta toinen continental ja toinen nokia. Kuitenkin kokonais korkeudessa tuo lähes 10cm eroa.
Sama juttu mulla... Toistakymmentä vuotta sitten käytettynä ostettu Saksalainen ilmajäähdytteinen ikiliikkuja
oli silloin varustettu tosiaan eripareilla takakummeilla, joissa korkeuseroa varmasti 3 tuumaa keskenään.
Koneella ajettu aikoinaan paljon siirtoajoa ja kyntöä, joten tasauspyörästön pitäis olla moneen kertaan
romukopassa. Mulla on kyllä X-1R käytössä kaikissa koneissa ja sitä on mennyt jo yli 30 litraa.
Ei se korkeusero, mutta kehäero laittaa tasauspyörästön pikkurattaat tieajossa pyörimään aikavauhtia. Monissa merkeissä niitä ei ole ihan kauheasti tarkoitettu pyörimään ja koko tasauspyörästön pyörimisnopeus ajaa öljynkin niide akseleilta pois. Eli ei ihan kauheita tieajoja kauhealla nopeudella.
Meinaatko ihan tosissasi että öljykylvyssä uivan tasauspyörästön rattaiden liukulaakerointi käy kuivana
tieajossa...
Sillä teorialla kaikki yli tyhjäkäyntiä käyvät polttomoottorit pitäis olla narahtaneet jumiin aikapäiviä sitten.
Juu kyllä on. Mutta se on pikemminkin semmonen kapea kaista rinnepellon ja jokitöyrään välissä.
Mutta siinä multa ottaa siipeen kiinni kuin takiainen haalarin punttiin.
Voin vaan kuvitella sellaisen maalajin tuhansien hehtaarien tulva-aukeilla... Satoa pukkaa. Vuoristo-aluetta
Kynnettäessä renkaat lipsuu koko ajan. Jos traktorissa vaikka 10t. tuntia mittarissa niin väittäisin että
tuosta ajasta tasauspyörästö tasaa nopeuseroja varmasti sen 5t. tuntia. Paikalliskäyttö tietysti erikseen.
Enemmän olisin huolissani niistä koneista, joissa jarrun painallus kytkee nelivedon päälle vaikka viidessäkympissä.
Et sää suoraan sänkeen sentään kylvä??
En, jotain heikkoja nurkkia ehkä mutta tänä vuonna ne heikommat lohkotkin ajettu/ajetaan lautasmuokkarilla kevyesti että saa vähän olkipatjaa rikki ja mustaa mullosta. Suorakylvämällä antaa ihan liikaa tasoitusta satotasoissa, MOT.
Jos ois savimaita tai hienoa hietaakin, kylväisin niitä suoraan. Muttakun ei oo kuin nimeksi jonkin lohkon nurkalla, että tietää millaisia ovat suorakylvössä.
Eikö suorakylvö sovi runsasmultaisille maille
Sopii se jonnekin, mutta ei omille maille (eipä oo kyllä suorakylväjiä muutenkaan enään, koneita kyllä). Konehan on loistava kompromissi
Vesi ei mee läpi pinnasta kun hetken on koskematta, maa voi olla aivan kuivaa pinnan alla ja vesi helmeilee pellolla. Hitaita ovat myös lämpeämään, vaatis paljon enemmän kasvukautta kuin mitä täällä tarjolla. Ellei sitten jotain aikaista ohraa kylvä kesäkuun vaihteessa. Loimaan suorakylvökokeet kuin eri maasta.
JOS lähtötaso 4tn/ha, suorakylvö on kuningasjuttu. Mullakin joku pelto, joilla on ihan ok. em. syystä, mutta pskan, kalkin ym. kunnostuksien vuoksi muokattava. Että tuo em. satotaso olisi historiaa ja siten suorakylvön mielekkyys niin ja näin.
Olki suurin ongelma suorakylvössä, sitäkun tulee pidemmässä päivässä multavalta maalta enemmämmän kuin etelän savikoilta. Saa tulla kesällä tai syksyllä katsomaan miksi suorakylvö ei oo pop
Kai sitä täytyy vaan lisää eläintukea C-alueen parkua, kun pidemmässä päivässä multavalta maalta tulee
enemmän olkea (satoa), kuin etelän savikoilta...
Pultilla kiinni. Eteen päin. Aisapainoo pienemmäksi. Traktori paripyörien kanssa hutkahtaa ensin peltoon ennen kuin vaunu. 1,5 kiloo ilmaa traktorin takasissa ja vanne maata myöden täydellä kärrillä.
Outo juttu... Mulla on 14 motin komisario palmu pamecon pumppukuormaajalla ja edessä paripyörällinen traktori.
Mun mielestä painojakauma on pytty täynnä aika passeli. Puoltoista kiloo on kans ilmaa takana kaikissa
pyörissä. Vyörenkaan kuuluukin joustaa kuorman alla.
Älä vaan laita akselia niin keskelle kuin venäläisissä kaalivankkureissa. Tietää hinaushommia.
Raha raha raha.... voi .jumalauta, eikö sieltä korvien välistä enää muuta löydy 
Punakaarti on aikanaan ajanut tämän maan asiat pahaan jamaan. Nyt kärsitään niistä tuhoista.
Suomi nousuun yrittäjien selkänahasta... Mistä muustakaan.
Mihin se enään romahtaa 20v takaisella tasolla puun hinta nyt. Raaka'aineilla tämän päivän mailmassa karu kohtalo. Kaikki koko ketjussa ottaa osansa ja alkutuottajalle jää loput. Sama viljan hinnassa.
Sanotaanko et ostovoima romahtaa, kun alkutuottajalle maksettava hinta pysyy paikallaan vuosikymmeniä.
Ja näillä näkymin nousua ei ole näkyvissä puun hintaan. Alkutuottajalla on se kahvintuottajan rooli.
Onneksi meillä on etujärjestö ajamassa alkutuottajan etuja.
http://www.iltalehti.fi/talous/2015050519630847_ta.shtml
Kun metsäjätit rakentavat uuden sellutehtaan johonkin päin maailmaa, niin yleensä se on vahva kehitysmaan
merkki. Puuraakaaine lähes sosialisoidaan tehtaalle keinolla millä hyvänsä, että jättien kilpailukyky säilyy.
Ensin metsänhoitoyhdistykset MTK:n siipien suojaan ja sitten vielä osakkaaksi sellutehtaaseen.
Puun hintataso on turvattu vuosikymmeniksi kuten viljan hinta. Naurettavalle tasolle.
Oletko huomannut että puusta ei tarvitse ottaa satoa joka vuosi ja varastoida sitä, niin kuin viljalla. Jos tyvilaho tai hyönteiset ei vaivaa, niin myyntiä voi siirtää vaikka sen 50 vuotta, jopa sen sellutehtaan elinkaaren yli.
Kyllä se mtk.n pitäisi yrittää torpata tollaset sellu ja muut puuta käyttävät tehtaat, ettei puulla olisi ollenkaan kysyntää ja tundralla ajettais vain tyhjää taksia.
Oletko huomannut, jos ensiharvennusta siirtää vaikka 50 vuotta, niin ei sinne mikään kiire olekkaan...
Ainakin omat mettät on siinä tilanteessa et harventaa täytyy tasaiseen tahtiin. Kuusikon päätehakkuita ei
kannata siirtää vuosikymmeniä. monta kertaa maannousema kipittää lujempaa kuin vuosikasvu.
Niin vielä siitä viljasta. Ei sitä laissa ole säädetty että pellolla täytyisi viljaa kasvattaa. Vaihtoehtoja on monia.
Tällä kertaa ne hömppäheinätkin on paljon kannattavampia kuin se kuuluisa rehuvilja.
http://www.iltalehti.fi/talous/2015050519630847_ta.shtml
Kun metsäjätit rakentavat uuden sellutehtaan johonkin päin maailmaa, niin yleensä se on vahva kehitysmaan
merkki. Puuraakaaine lähes sosialisoidaan tehtaalle keinolla millä hyvänsä, että jättien kilpailukyky säilyy.
Ensin metsänhoitoyhdistykset MTK:n siipien suojaan ja sitten vielä osakkaaksi sellutehtaaseen.
Puun hintataso on turvattu vuosikymmeniksi kuten viljan hinta. Naurettavalle tasolle.
Ja samaan romukoppasarjaan menee tietysti kaikki edellisetkin kahinat kilpailuviraston kanssa valion eduksi...
Ostin 90 vuonna erään palstan maksoin siitä 120 000 mk. eli samalla rahalla olisi saanut nelivetotraktorin ,nyt saman kokoinen traktori maksaa 90 th. euroa,en millään usko että
tuolla palstalla saisi 90 th euroa nyt. Tässä yksi esimerkki miten metsäomaisuuden arvo on laskenut ja laskee yhä.
Niin myös traktorien hinta ja myyjien katteet ovat nousseet näinä huonoina aikoina...
Mutta siitä ei mihinkään päästä että puun hinta on syvältä. Eikä nousua ole näköpiirissä vaikka kymmeneen
vuoteen.
Huolestuttavinta asiassa on se että Suomeen rakennetaan uutta sellutehdasta.
Uuden sellutehtaan rakentaminen johonkin maahan on yleensä kehitysmaan merkki.
