Meillä oli 23 vuotta taukoa, ettei suunnitelmaa ylläpidetty, kun tiedettiin hyvin omat asiamme. Pikku hiljaa kuitenkin homma vaikeutui ja tuli eteen sellainenkin ongelma, ettei pystynyt sanomaan paljonko on puuta mettässä. Puukaupoissa yhtiön miehet kyseli suunnitelman tietojen perään jne. Teetin yhden puunmyyntisuunnitelman yhdistyksen kaverilla. Olin itse merkannut nauhat maastoon ja kaverin piti määritellä puustomäärä ja piirtää kuvio kartalle. No, puustomäärä oli heitetty lonkalta alakanttiin, ei kai osattu sitten arvioida sitä ja leimikko oli piirretty kartalle selkeästi väärään paikkaan. Ehkä huonoin kokemus yhdistyksen puolelta minun urani aikana. Nuori kaveri jne.
Sitten kun sain ajantasaisen suunnitelman, niin sen perusteella on ollut mukava päättää minkälaisia konekauppoja tehdään, samoin omien hommien suunnittelu on helpottunut. Myös harvennusten ajankohtaan on hyvä saada jonkun muunkin näkemys, vaikka itse osaankin nämä hommat parhaiten.
Sanoisin, että jos haluaa säästää, niin tekee juuri noin, että suunnitelma 20 vuodessa. Sillä selviää jo pitkälle.
Tekijöistä turvautuisin ehkä yhdistykseen tai yksityiseen urakoitsijaan, jos pätevyyttä löytyy. Tämä lähinnä sen takia jos metsästä löytyy jotain kiusallista, niin näiden tahojen kautta tieto ei välity niin helposti vääriin käsiin. Ite teetin Metsäkeskuksella ja ei mitään moittimista niiden hommissa, mutta tiedot menee sitten (ainakin siihen aikaan) semmoisiin rekistereihin, että liito-oravat löytyy tarvittaessa. Uskalsin kuitenkin ottaa Metsäkeskuksen suunnitelman, koska tiesin, että omissa metsissä ei kymppikohteita ole. Tosin jälkeenpäin tuli yksi soitto eräästä ikikuusikosta, joka olisi kelvannut Metso-ohjelmaan. Se luonnollisesti hakattiinkin sitten kohta puoliin pois.