Täälähän ei saada varmaankaan markkinoida tuotteita mutta hinta-arvion kysymistä paremmin tietäviltä tuskin on kielletty. Joten kaupunkilaispoika (60v) yrittää keksiä käypää hintaa Zetor 6045 traktorille jossa MP-Liftin etukuormain hydraulisella ohjauksella. Traktoria käytetty oman pihan lumitöihin, tuntimittari osoittaa valtavat 1049 tuntia! Lumi ja sorakauha. Etukuormaimen ohjausventtiili on omatekoinen ( siis oman tehtaan tekemä, ROTEC merkkinen)

Luin keskustelun kuormaimen puominjatkeen hitaasta ulos tulemisesta. Tässä tietoa ja ideaa aiheesta: Syy siihen, että puominjatke näyttää hitaalta, on se että sylinterin männänvarren nopeutta verrataan muiden kuormaimen liikkeiden nopeuteen, joissa sylinterin liike kertautuu jopa 10 kertaiseksi vipuvarsien ansiosta. Tietysti nopeutta saadaan lisää suurentamalla pumpun kokoa, mikä sinänsä edellyttä tehoa moottorista sekä saattaa olla epäedullinen itse kuormaimen muiden liikkeiden ohjattavuudelle. Ajatus siitä, että nopeutta saataasiin lisää, suurentamalla letkujen kokoa, voidaan testata helposti seuraavast: Puominjatkeen ulostyöntöpaine on yleensä rajoitettu 80 -100 bar:iin ohuen männänvarren nurjahtamisen estämiseksi. Mittaa paine, puominjatketta ulostyönnettäessä suurimmalla virtauksella. (painemittari traktorin ja ohjausventtiilin välille, painepuolelle) ja sitten paine puominjatkeen tullessa täysin ulos. Sylinterin päähänajon paine määräytyy tuon varon mukaan esim. 100 bar:iin, jos paine jää matalammaksi sylinterin liikkuessa, ei letkujen suurentamisesta ole hyötyä. Varon painearvo on saattanut laskea vuosien mittaan ja sen auetessa osittain tai kokonaan, hidastuu liike tai pysähtyy kokonaan. Yksi tapa nopeuttaa liikettä, on vaihtaa puominjatkeen kara ns. takaisinkytkentäkaraksi. Paljon helpompi, kotikonstein tehtävissä oleva tapa on asentaa puominjatkeen sylinteriin ulkoinen öljyn takaisinkytkentä. Tarvitaan yksi T-haara ja letkunpätkä ja vaihtovastaventtiili. Kytkentä ohjaa männänvarren puolelta tulevan öljyn väkisin männän puolelle, puominjatketta ulos ajettaessa, mutta sisään ajettaessa toimii kierto normaalisti. Karakohtainen paineenalennusventtiilin paine on nostettava samaan kuin päävaro, koska ulostyötövoima vaikuttaa vain männänvarren pinta-alan verran. Laskuesimerkki 50 mm sylinterillä, 30 mm männänvarrella: Ilman takaisinkytkentää : 2,5 x 2,5 x 3,14 x 80 bar = 1570 kp ja takaisinkytkettynä: 1,5 x 1,5 x 3,14 x 175 bar = 1236 kp. Nopeus takaisinkytkettynä on 2,77 kertainen takaisinkytkemättömään.

Kuluneen 30 vuoden aikana olen usein kuullut seuraavan kysymyksen: Noston sylinterin tiivisteet vaihdettiin, ja edelleen puomi laskee. Missähän se vika on? Tässä ohjeita toimenpiteistä, vian paikallistamiseksi, jotka ovat kaikki paljon helpompia, kuin tiivisteiden vaihto sylinteristä.-  Tässä lista mahdollisuuksista: Karavuoto, vastaventtiilivuoto, paineiskuventtiilivuoto tai kara osittain auki, siis vipu ei ole keskellä.
Pahakin karavuoto on kokoluokassa millilitroja / minuutti, eli puomi ei tule alas niin ettei alta kerkeä. Eli jos puomi laskee nopeasti, on kyseessä suurella todennäköisyydellä paineiskuventtiili ongelma - joko tiiviste rikki, roskia karan välissä, jousi poikki tai väärä/alentunut painearvo. Usein, erityisesti maatilakuormaimessa, on puominjatkeen lohkon vetopuolella paineiskuventtiilin tilalla ns. sokkitulppa, jolla edellä mainitun vian voi nopeasti selvittää.Siis vaihda keskenään. Jos puomi pysyy ylhäällä, niin jo löytyi vika.
Vastaventtiilin vuotaessa on tilanne vähän toinen, eli vuoto ilmenee siten, että kun pyritään nostamaan raskasta kuormaa hitaasti, lähtee puomi ensi laskemaan, sitten vasta nousemaan. Helppo tapa tarkistaa vastaventtiili, tapahtuu seuraavasti: Nosta puomi esin 2 m korkeudelle, sammuta pumppu, vedä noston vipua, nostaaksesi puomia. Jos nyt ei tapahdu mitään, on vastaventtiili kunnossa, mutta jos puomi lähtee laskemaan, ja jatkaa laskemista niin kaun kuin vipua vedetään, on kyseessä vastaventtiilivuoto. Edellä kerrottu koskee käsivipuventtiileitä. Hydraulisissa / sähköisissä esiohjauksissa tarkistus tapahtuu lähinnä käyttölämpimällä öljyllä, mahdollisimman pienillä kierroksilla ja raskaalla kuormalla, puomia nostettaessa todettu laskeminen, nousemisen sijaan. Vastaventtiilin voi usein korjata lyömällä vastaventtiilin karaa tai kuulaa PIENELLÄ vasaralla tuurnan avulla.
Karavuoto on voimakkaasti riippuvainen öljyn lämpötilasta ja puomin sylinterin paineesta. Öljyssä oleva lika tukkii karavuodon hetken päästä, mutta se tulee takaisin karaa uudelleen liikutettaessa.

Moni sen tietää, mutta ei kaikki, joten kerronpa nyt lopuillekin Jos verrataan edellä mainittujen ohjausmenetelmien hyviä ja huonoja puolia, niin merkittävämpänä puutteena näen hydraulisen esiohjauksen suoran kytkennän ( nesteen välityksellä ) kahvasta karaan, eli kara avaa virtausta samassa suhteessa, kuin kahva liikkuu. Miksi se on puute? Jos karan koko liikkeen pituus on esim. tyypillinen 6 mm, niin se jakautuu seuraavasti: 1 mm kuollut alue, 2 mm pehmeäajoura ja loput 3 mm on kara jotakuinkin täysin auki ( vain suurta virtausta voidaan jossainmäärin säätää ). Kuormainta ohjattaessa niin, että useampia liikkeitä ohjataan samanaikaisesti, jakautuu pumpun tuotto niin, että kyseinen yhdelle karalle tuleva virtaus säätyy vain tuon 2 mm pehmeäajouran matkalla. Siis liikkumattomasta puomista täyteen nopeuteen, vivun pään noin 2 cm liikkeellä! Sähköisellä esiohjauksella saadaan ensinnäkin tuo liikkumattomasta maksimiin säätöalue helposti vedettyä koko kahvan liikkeen pituiseksi ja vielä ns. logaritmisella eli loppuunpäin nopeutuvalla virtauksella, jolloin yhteisajo on paljon helponpaa ja tarkenpaa.

En pidenpää juttua tälläkertaa kirjoita, mutta jos kiinnostusta löytyy, kerron toki lisää.