Viinasta puheenollen
Syöty pizza makasi vatsan pohjalla. Yht'äkkiä Vodkapaukku putosi päälle: Siihen säikähtänyt pizza: Mistä sä siihen tupsahdit? Tuolta tulin kurkusta. Kuinka ollakaan, hetken päästä tuli toinen Vodkapaukku, jolloin pizza taas kysymään että mistäs tulit? Sama vastaus, tuolta tulin kurkusta ja saat nähdä meitä tulee vielä monta perässä. Siihen pizza: Älä helvetissä, taidan mennä katsomaan

Joo, yksityishenkilönä isäukko sitä myy, eli alviton on. Ns. asiantunteva taho kertoi että MP-Liftin 120 II noteeraa siinä 3000 - 4000 €. Tuo meidän kun on lähes käyttämätön ja vielä kahdella kauhalla sekä esiohjattuna niin se varmaan on sitten 4000€. Meidän tapauksessa kyllä tuntimittari näyttää oikein, on nimittäin ollut meillä tosi pitkään, 100 metrin pihatien lumen luonnissa. Lumilinkokin siihen aikanaan hankittiin, mutta aika pian selkis että pihapiirissä ei lumilinko oikein toimi, tuli nimittäin paljon korjattavia ikkunoita . Siinä nyt sitten on alkuperäiset maalit vielä siinä ruuvissakin, puhumattakaan muista pinnoista. Ei muuten kestä kauaa kyntää äidin 100 neliön pottumaata kolmisiipisellä auralla .

Kiitokset vihjeistä. Vanhempani muuttivat kaupunkiin rivitaloon, joten Laihialle jäi jos jonkinmoista vempainta tuon traktorin lisäksi, kuten lumilinko traktorin perään jne. Missä sitä kymppitonnia kannatta ryhtyä pyytämään? Huutonetti ja muut vastaavat ovat niin täynnä sekalaista tavaraa että ei niitä jaksa selata läpi.

         Terv.
             JJ

Täälähän ei saada varmaankaan markkinoida tuotteita mutta hinta-arvion kysymistä paremmin tietäviltä tuskin on kielletty. Joten kaupunkilaispoika (60v) yrittää keksiä käypää hintaa Zetor 6045 traktorille jossa MP-Liftin etukuormain hydraulisella ohjauksella. Traktoria käytetty oman pihan lumitöihin, tuntimittari osoittaa valtavat 1049 tuntia! Lumi ja sorakauha. Etukuormaimen ohjausventtiili on omatekoinen ( siis oman tehtaan tekemä, ROTEC merkkinen)

Perttu, laita sähköpostia tulemaan niin kerron eteläsuomen käyttäjiä.
  Terv. Jorma

 Sähköposti osoitteen saat: www.rotecengineering.fi
                             tai       www.ergokahva.fi

Ergokahvaan on saatu lisää "järkeä" eli nyt niissä on myös säädettävät kiihdytys ja hidastusrampit. Pääsin itse testaamaan erään lähistöllä olevan asiakkaan uudessa kuormaimessa, ja kovasti miellytti:)
Tällainen kuormaamisen noviisikin saa puomiston liikkeet sujuviksi. Vanhat digikahvat voidaan päivittää uudella ohjelmalla, jolloin nuo ominaisuudet saadaan käyttöön.
Etukuormaimen yhteydessä on Ergokahvan rullaa ja lisänappuloita käytetty monenlaisiin toimintoihin. Esimerkiksi rullan työnnöllä voidaan ohjata relettä, joka ohjaa "kuudentien" venttiiliä. Vastaavasti rullan vedolla voidaan ohjata toista kuudentien venttiiliä. Noilla kahvan päällä olevilla  on-off nappuloilla voidaan ohjata aivan vastaavasti samoja toimintoja, mutta eronomisesti rulla soveltuu parhaiten siihen. Uutena asiana minulle on tullut traktoreissa tarvittavan lisähydrauliikan määrä. Moni on tilannut BC60 paketteja eri lohkomäärillä, ympäripumppaavana tai Ls tyyppisenä, Ergokahvalla ja jopa ulkoa ohjattavalla "lisäboxilla". Täytynee kirjoittaa oma stoorinsa tuon asian puitteilta.
Terveisin
     Jorma

http://cdn5.mattters.com/photos/photos/1485141/CFSaab9-2-thumb-300x168-6779.jpg

Tohon koppaan Mini Countrymanin nelivetoalusta ja BMW 123 D:n mylly sekä sujuvasti vaihtava min. 8-vaihteinen automaatti , niin alan harkitsemaan.

Hei! tuollehan on jo nimikin valmiina  Jaguporsche

Keula kuin Jaguarissa ja perä ilmetty Porsche

Voi sen asentaa myös pöydän lähelle, koska sillä erikois karallahan tilanne on juuri sama. Sylinterin lähelle asennettuna vältytään juuri noilta ohuiden letkujen aiheuttamilta painehäviöiktä, eli työntövoimaa on enemmän. Mukavaa että joku ymmärtää hyödyn näistä ohjeista. Jos joku tarvitsee asennus ohjeet, tuon öljyn kierrättämiseen, niin laittaa sähköpostia tulemaan.

Tarkennus vielä, tuosta letkujen kuristuksesta yleisellä tasolla: Kuulen usein väittämän / kysymyksen letkujen kuristuksen aiheuttamasta kuormaimen nopeuden hidastumisesta. Kun on kyseessä vakiotuottoinen pumppu, esim. hammaspyöräpumppu, on öljyn virtaus sama, riippumatta paineesta, kunhan ei kierrokset koneessa laske. Eli jos päävaro (tai toimintakohtainen varo) ei aukea, menee koko pumpun tuotto sille sylinterille tai sylintereille minne tuotto ohjataan. Nopeus on sama mutta sylinterin voima pienenee, painehäviön kasvaessa. Nythän päävaro aukeaa pienemmällä kuormalla, koska päävaroa kuormittava paine on virtausvastuksen ja kuorman nostamiseen tarvittavan paineen summa. Tilanne kyllä tasaantuu, kun liike hidastuu, eli sylinterille menee hitaasti öljyä jonka paine on päävaron paine. Päävaroilla, varsinkin suoraohjatuilla, on taipumus nostaa enemmän tai vähemmän painetta, kierroksia lisättäessä. Eli ylisuuri tukki nousee kun polkee kaasua.

Luin keskustelun kuormaimen puominjatkeen hitaasta ulos tulemisesta. Tässä tietoa ja ideaa aiheesta: Syy siihen, että puominjatke näyttää hitaalta, on se että sylinterin männänvarren nopeutta verrataan muiden kuormaimen liikkeiden nopeuteen, joissa sylinterin liike kertautuu jopa 10 kertaiseksi vipuvarsien ansiosta. Tietysti nopeutta saadaan lisää suurentamalla pumpun kokoa, mikä sinänsä edellyttä tehoa moottorista sekä saattaa olla epäedullinen itse kuormaimen muiden liikkeiden ohjattavuudelle. Ajatus siitä, että nopeutta saataasiin lisää, suurentamalla letkujen kokoa, voidaan testata helposti seuraavast: Puominjatkeen ulostyöntöpaine on yleensä rajoitettu 80 -100 bar:iin ohuen männänvarren nurjahtamisen estämiseksi. Mittaa paine, puominjatketta ulostyönnettäessä suurimmalla virtauksella. (painemittari traktorin ja ohjausventtiilin välille, painepuolelle) ja sitten paine puominjatkeen tullessa täysin ulos. Sylinterin päähänajon paine määräytyy tuon varon mukaan esim. 100 bar:iin, jos paine jää matalammaksi sylinterin liikkuessa, ei letkujen suurentamisesta ole hyötyä. Varon painearvo on saattanut laskea vuosien mittaan ja sen auetessa osittain tai kokonaan, hidastuu liike tai pysähtyy kokonaan. Yksi tapa nopeuttaa liikettä, on vaihtaa puominjatkeen kara ns. takaisinkytkentäkaraksi. Paljon helpompi, kotikonstein tehtävissä oleva tapa on asentaa puominjatkeen sylinteriin ulkoinen öljyn takaisinkytkentä. Tarvitaan yksi T-haara ja letkunpätkä ja vaihtovastaventtiili. Kytkentä ohjaa männänvarren puolelta tulevan öljyn väkisin männän puolelle, puominjatketta ulos ajettaessa, mutta sisään ajettaessa toimii kierto normaalisti. Karakohtainen paineenalennusventtiilin paine on nostettava samaan kuin päävaro, koska ulostyötövoima vaikuttaa vain männänvarren pinta-alan verran. Laskuesimerkki 50 mm sylinterillä, 30 mm männänvarrella: Ilman takaisinkytkentää : 2,5 x 2,5 x 3,14 x 80 bar = 1570 kp ja takaisinkytkettynä: 1,5 x 1,5 x 3,14 x 175 bar = 1236 kp. Nopeus takaisinkytkettynä on 2,77 kertainen takaisinkytkemättömään.

Viimeisen 30 vuoden aikana olen törmännyt lukemattomia kertoja pilottiohjattuun päävaroon, joka on kadottanut paineen kokonaan, lian takia, vaan en yhteenkään suoraohjattuun joka olisi saanut järjestelmän täysin mykäksi jonkun yksittäisen likapartikkelin takia. Kuinka monta kertaa onkaan "iskemättömästä" öljytynniristä tullut öljyn lisäämisen mukana esim. tynnyrin kantattujen saumojen välistä , kuljetuksen aikana irronnutta valssihilsettä. Tietysti ne jää painefiltteriin, jos sellainen on. Laitteiden suunnittelijat pyrkivät ottamaan huomioon realiteetit.

Paineiskuventtiileitä eli ns. sokkeja löytyy varmasti jokaisesta kuormainventtiilista (tavalla tai toisella). Niitäkin on monenlaisia. Tyypillinen on ns. differentiaalipaineiskuventtiili jossa painepiikki tai liian suureksi nouseva paine vaikuttaa pieneen pinta-alaan paineiskuventtiilin karalla, jousta vastaan. Kun paine voittaa jousen voiman, ja kara siirtyy, aukeaa paljon suurempi pinta-ala päästäen öljyn tankkipiiriin. Yksinketaisimmillaan voi "sokki" olla jousikuormitettu kuula, seetiä vastaan. Etuna hinta ja nopea toiminta. Haittapuolena ääni ja nouseva painearvo, virtauksen noustessa. Siis narahtaa avautuessa, mikä sinänsä voi olla varoitus koneenkäyttäjälle. Noista pilottiohjatuista sokeista sen verran että: Kallis hinta, arka lialle mutta pitää avautumispaineen samana, virtauksesta huolimatta.  Usein sokin löytää ns. korkeasta lohkosta, sylinteriporttien vierestä. Korkea lohko on, niinkuin niminkin sanoo, korkeampi kuin matala lohko . Korkeita lohkoja käytetään esim. nostolla, taitolla, käännöllä ja puominjatkeella. "matalia" lohkoja käytetään tukijaloilla, kouralla ja kourankäännöllä. Kaikissa venttiileissä ei ole näitä ulospäin erillaisia lohkoja. Tyyppiesimerkki Monsun Tison HV07.

Ei aivan puolittunut hinta, mutta melkein. Siis 0,7 litran paineakku + vastusvastaventtiili + T haara 110€ iliman verroo.  Montax pannaan?

Katsoin tuossa pikaisesti, että 0,75 litran (50bar) paineakku maksaa noin 150 € ja 1/2" vastusvastaventtiili puolestaan n. 40 €. Eiköhän nuo hinnat tipu, kun vähän tutkitaan markkinoita. Jos vaikka pantaisiin tuokin asia kuntoon
Lisäys edelliseen:
Tutkimusten mukaan, metsäkyormaimen nostosylinterin paineakun ihanteelliinen paine on 75 bar. ( paras vaimennustulos)
(ei ilmennyt kuormaimen tyyppi)

Sylinterin päätyyn koneistetaan suoraan pesä sokille, sehän vaatii imutoiminnan ja oman tankkiyhteyden, mutta siihenhän mennään kun muu ei auta. Kääntösylinterin kyseenollessa, on purkautuvan öljyn määrä sama kuin toisen puolen kavitaatio vaatii, joten siellä ei tarvita tankkilinjaa.